Resources in academic discourse: An empirical investigation of management journals

Commonly shared conceptualizations of resources are scant in academic management research which strikes as somewhat peculiar since resources and their allocation thereof have long been recognised to be at the heart of the competitive advantage and performance of a firm. The research literature considering resources as basis for competitive advantages has further faced contemporary criticism for the vagueness of the fundamental definition of the resource concept. Therefore, this paper empirically studies the representation of resource concept in academic management research literature. The paper reports results on the state of conceptualisations of organisations’ resources found in two distinct sources of research literature, namely ScienceDirect’s database and ISI’s top management journals, resulting in two data sets of a total of 457 articles. The findings illustrate the two-dimensional conceptual farrago in the conceptualisations; on the definitions of the resource concept itself and on the internal structure and the level of analysis when the concept is considered. In addition, the paper sheds light on the temporal evolution of the discourse explicitly considering resources. Finally, the paper considers several remedies for these deficiencies in order both to aid future theory development in management studies and to help increase the practical impact of the research in assisting managerial decision-makingPeer Reviewe

How is goodwill associated with acquisition premiums before and after IFRS? - Evidence from U.K. listed acquisitions of control

PURPOSE OF THE STUDY: This master's thesis examines whether the change from local U.K. GAAP to IFRS has any impact on acquisition premiums paid in the U.K. The purpose of the study is to identify critical changes in acquisition accounting and study whether related changes in future reported earnings are likely to impact premiums paid despite zero impact on the intrinsic target firm value. DATA AND METHODOLOGY: The main sample consists of 178 acquisitions of control among firms listed in the U.K. between announcement dates of 1999 and 2012. Deal data is gathered from SDC, financial data from Worldscope and stock data from Datastream. The data is further complemented manually with CEO compensation, board stock holdings and purchase price allocation information from the annual reports of the acquirer for each transaction. The effect of variables related to IFRS is investigated using OLS regression with and without year fixed effects. The Baseline model is built from scratch by combining relevant literature and statistical methods to maximize adjusted r-square. The dependent variable in cross-sectional regressions is acquisition premium. The main hypothesis suggests that goodwill has a negative correlation with the premium paid and that effect is decreased after the adoption of IFRS. In addition the impact of CEO bonuses, managerial discretion in avoiding goodwill write-offs and the recognition of acquired finite life intangibles to acquisition premium is studied. FINDINGS OF THE STUDY: Before IFRS, goodwill variables correlate negatively and significantly with acquisition premiums. Although after the adoption of IFRS this association stays negative it is not significant anymore. Subsample analysis reveals that goodwill variables have significantly negative coefficients under U.K. GAAP only for transactions where CEOs have reported earnings related incentives. Goodwill recognised in business combinations is further significantly and positively correlated with acquisition premium for same transactions under IFRS. Results, however, do not support the view that organisationally complex firms could pay higher premiums after adopting IFRS due to increased managerial discretion in purchase price allocations. Results are relatively robust to an exhaustive number of control variables, alternative model specifications and variable transformations including Inverse Hyperbolic Sine transformations, as well as eliminations of statistically significant outliers

”Työssäni jota tunnen kutsumuksesta.” Johannes Karhapään toiminta ja vaiheet vuosina 1910–1918

In November 2018, the Finnish catechist and teacher of religion Johannes Karhapää (1884‒1918) was included in the martyrs and confessors of the Orthodox Church. Shortly thereafter, a collection of various documents related to Karhapää between 1910‒1918 was delivered to the Orthodox parish of Joensuu. This article examines the ecclesiastical and social activity of Johannes Karhapää in the light of the newest sources. First, Karhapää had an impact on the development of the village of Sonkajanranta. Later, he served in the office of the itinerant teacher of religion in the province of Kuopio. A youth association, a school, a church, and a road were built on his initiative in Sonkajanranta. His activity raised public opposition in the local village meetings and even in the newspapers nationwide, as he had sought and received support from the Russian ecclesiastical and secular authorities. He was claimed to be the henchmen of the tsar and the dark power of North Karelia. Harsh measures were demanded. As a result of the intolerance, Johannes Karhapää was executed in Joensuu during the Finnish Civil War (1918) together with some ‘red’ prisoners. The sources indicate that Karhapää took care of the everyday needs and administrative duties of the youth assosiation and the school of Sonkajaranta but also of his teacher office. The documents highlight Karhapää’s own voice and diligence. Karhapää was determined, hard-working, aware of his calling, and therefore, uncompromising. In a letter dated to October 1917, Karhapää confessed that he understood the seriousness of his situation, yet, without compromising, he noted that he had only tried to fulfil his calling.Syksyllä 2018 ortodoksinen kirkko liitti Johannes Karhapään (1884–1918) pyhien joukkoon marttyyrina ja tunnustajana. Joulukuussa 2018 Joensuun ortodoksiselle seurakunnalle luovutettiin häneen liittyviä pöytäkirjoja, kirjeenvaihtoa ja asiakirjoja vuosilta 1908‒1918. Kokoelma kertoo Johannes Karhapään elämästä ja toiminnasta. Hänen vaikutuksestaan Sonkajanrannan kylälle perustettiin nuorisoseura, rakennettiin koulu, kirkko ja tie ja saatiin puhelin. Johannes toimi myös katekeettana ja kiertävänä uskonnonopettajana. Johannesta motivoi halu tehdä ortodoksista kasvatustyötä ja rohkaista vaikeassa tilanteessa eläviä ortodokseja. Hän ylläpiti suhteita kirkolliseen ja maalliseen esivaltaan, mikä herätti epäluuloja ja kateutta. Johannesta alettiin syyttämään tsaarin kätyriksi, vehkeilijäksi, rettelöitsijäksi, Pohjois-Karjalan pimeäksi voimaksi ja pyhän uskon pilkkaajaksi. Vastustajat vaativat ankaria toimenpiteitä. Johannes Karhapään kirkollisia ja kasvatuksellisia motiiveja ei osattu tai haluttu tulkita oikein. Hänen määrätietoisuutensa, ahkeruutensa ja periksi antamattomuutensa luultavasti kasvattivat vastustusta, mutta pontimeksi tarvittiin ortodoksien vaikea asema itsenäistyvässä Suomessa. Painostus yltyi – kuten Johannes kuvaa – vainoksi. Vastustajien joukkoon liittyivät alueen ortodoksit ja kirkollinen esivalta. Johannes itse koki, ettei saanut vastustajistaan rauhaa ”työssäni jota tunnen kutsumuksesta”. Tilanne kärjistyi teloitukseen Joensuun Siilaisilla kevättalvella 1918

Pirkanmaan jatkuvan oppimisen strategia 2022

Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Jatkuvan oppimisen tavoitteina ovat osaamistarpeiden muutoksiin vastaaminen, mielekkäät työurat, hyvä työllisyyskehitys, julkisen talouden tasapaino sekä yritysten kilpailukyky ja tuottavuus. Pirkanmaan jatkuvan oppimisen visiolla ja strategialla määritellään yhteinen suunta, tavoite ja askelmerkit laajalle toimijajoukolle, koko maakunnalle. Strategiatyön toteutuksesta ovat vastanneet Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto, ja siinä ovat olleet mukana Pirkanmaan koulutusryhmässä edustetut organisaatiot. Pirkanmaan koulutusryhmään kuuluu laajasti alueellisia koulutusorganisaatioita, elinkeino- ja työelämän järjestöjä, kuntia ja viranomaisia. Koulutusryhmän tehtävänä on parantaa osaamisen kohtaantoa työmarkkinoilla tukemalla koulutuksen alueellista kehittämistä ja yhteistyötä jatkuvassa oppimisessa. Strategia fokusoituu työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Strategiatyön taustalla on voimakas tahtotila yhteisen suunnan ja askelmerkkien määrittämiselle jatkuvan oppimisen teemassa. Strategiatyö tuo näkyväksi pirkanmaalaista jatkuvan oppimisen toimijoiden kokonaisuutta, ja edistää sitä kautta yhteistyötä toimijoiden välillä, lisäten alueen elinvoimaisuutta ja kasvua. Työtä tuetaan myös Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen strategialla Parasta ohjausta Pirkanmaalla, jonka painopisteinä ovat ohjausosaamisen kehittäminen, ohjaustoimijoiden yhteistyön tiivistäminen, ennakointi ja viestinnän kehittäminen