Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä

Kylmässä työskentely aiheuttaa ongelmia hengityksensuojainten käyttöön. Kylmä voi aiheuttaa hengityksensuojaimen huurtumista ja jäätymistä, kun hengityksen mukana tuleva kosteus tiivistyy hengityksensuojaimen tai suodattimen sisään. Puhallinsuojaimien käyttö kylmässä voi lisäksi aiheuttaa kasvojen liiallista jäähtymistä. Tässä tutkimusraportissa selvitetään kylmän työympäristön vaikutukset erityyppisten hiukkassuodattimilla varustettujen hengityksensuojainten käyttöön, niiden toimivuuteen ja suojaustehoon. Raportissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia estää kasvojen jäähtymistä, kun käytetään puhallinsuojainta kylmässä ilman suojaustehokkuuden heikentymistä. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin ohjeet hengityksensuojainten käyttöön kylmässä

Volcanic dust veils from sixth century tree-ring isotopes linked to reduced irradiance, primary production and human health

The large volcanic eruptions of AD 536 and 540 led to climate cooling and contributed to hardships of Late Antiquity societies throughout Eurasia, and triggered a major environmental event in the historical Roman Empire. Our set of stable carbon isotope records from subfossil tree rings demonstrates a strong negative excursion in AD 536 and 541-544. Modern data from these sites show that carbon isotope variations are driven by solar radiation. A model based on sixth century isotopes reconstruct an irradiance anomaly for AD 536 and 541-544 of nearly three standard deviations below the mean value based on modern data. This anomaly can be explained by a volcanic dust veil reducing solar radiation and thus primary production threatening food security over a multitude of years. We offer a hypothesis that persistently low irradiance contributed to remarkably simultaneous outbreaks of famine and Justinianic plague in the eastern Roman Empire with adverse effects on crop production and photosynthesis of the vitamin D in human skin and thus, collectively, human health. Our results provide a hitherto unstudied proxy for exploring the mechanisms of 'volcanic summers' to demonstrate the post-eruption deficiencies in sunlight and to explain the human consequences during such calamity years

Suurjännitteisen jakeluverkon kehittämissuunnitelma

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli laatia Lahden alueella toimivalle LE-Sähköverkko Oy:lle suurjännitteisen jakeluverkon kehittämissuunnitelma. Työssä perehdyttiin suurjänniteverkon keskeisimpiin ominaisuuksiin sekä sähköverkkojen kehittämisessä huomioitaviin asetuksiin ja vaatimuksiin. Lähteinä työssä käytettiin alan kirjallisuutta, aihetta koskevia standardeja, kantaverkkoyhtiön ohjeita ja työn toimeksiantajan materiaalia. Työssä selvitetään kohdeverkon sähköteknistä nykytilannetta verkon siirtojohtojen ja sähköasemien osalta. Tarkastelu kohdistuu verkon ikäjakaumaan, kuormitustilanteeseen, luotettavuuteen, vikavirtoihin ja tulevaisuuden kasvuennusteisiin. Verkon kehittämiseksi työssä tarkastellaan tulevia siirtojohtojen investointitarpeita ja niiden toteuttamisvaihtoehtoja. Lisäksi pohditaan uusia rengasyhteysmahdollisuuksia verkon käyttövarmuuden parantamiseksi. Työn tuloksena saadaan verkon kehittämisehdotuksia, jotka mahdollistavat verkkoyhtiötä parantamaan verkon käyttövarmuutta ja valmistautumaan lähitulevaisuuden investointeihin.The main objective of this thesis was to design a development plan for LE-Sähköverkko Ltd’s high voltage transmission grid in the Lahti region. The theoretical part of the thesis includes the main features of the high-voltage power grid, the regulations and the requirements to be considered in the development of electricity networks. Data for this study was gathered from literature and standards related to the subject area, guidelines of the transmission system operator and the archive documents of the client. The basis for this work is formed by investigating the present electrical condition of transmission lines and substations in the network. The analysis is focused on the age, load situation, reliability, fault currents and future growth forecasts of the power grid. The future investment needs and the implementation options of the transmission lines are studied to develop the power grid further. In addition, new options for the ring connections are considered to improve the reliability of the power grid. As a result of this thesis, development proposals were made to enable the network company to improve the reliability of the power grid and to analyse its near future investments more closely

Leikkauslujuustestilaitteen suunnittelu ja valmistus

Opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella ja valmistaa standardin ASTM D905 mukainen leikkauslujuustestilaite ja testata tämän toimivuutta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi puun ominaisuuksia, puun liimausta, liimausteorioita ja puuteollisuudessa käytettäviä liimoja sekä yleisimpiä leikkauslujuusstandardeja. Testilaiteella tehtävän standardin ASTM D143 mukaisen kokeen avulla on tarkoitus tarkastella laitteen toimivuutta ja väljyyksien riittoisuutta. Testissä käytettävien koekappaleiden materiaalina toimii mikä tahansa puu materiaali ja tässä opinnäytetyössä käytämme materiaalina mäntyä

Etäluettavat tekniikat työntekijöiden altistumisen arvioinnissa ja turvallisuuden varmistamisessa

Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden altistumista kaasuille ja liuotinaineille standardin SFS-EN 689:2018 + AC:2019 mukaisesti jakamalla työntekijät samoin altistuvien työntekijöiden ryhmiin (SEG). Tutkimuksessa selvitettiin myös etäluettavien mittareiden hyötyjä työntekijöiden pitkäaikaisen altistumisen arvioinnissa. Tavoitteena oli mm. selvittää lisäävätkö etämittaukset ja -seuranta työntekijöiden turvallisuutta ja mitä haasteita etäluettavien mittareiden käyttöönotossa ja käytössä esiintyy. Tutkimuksessa muodostettujen samoin altistuvientyöntekijäryhmien (SEG 1-10) altistuminen hiilimonoksidille vaihteli paljon ja altistuminen rikkivedylle oli pääosin vähäistä. Suurimmat hiilimonoksidi- ja rikkivetypitoisuudet olivat tilanteissa, joissa työntekijät joutuivat kaasupilveen tai työskentelivät lähellä kaasuvaarallisia kohteita. Liuotinaineiden yhteispitoisuuksissa oli suuria eroja eri SEG-ryhmien välillä. Suurimmat liuotinainepitoisuudet mitattiin vuototilanteen korjauksen aikana, rasvan poistamiseen käytettävän kemikaalin käytön aikana ja maalareiden hengitysvyöhykkeillä. Lyhytaikaisten altistumisjaksojen määrät mitattiin tässä tutkimuksessa etäluettavan mittarin avulla. Toimenpiteitä edellyttäviä lyhytaikaisia yli 4 kertaa HTP15min-arvoa vastaavia altistumisjaksoa 8 tunnissa ei tässä tutkimuksessa esiintynyt. Tästäkin huolimatta suurilta kaasupitoisuuksilta tulee osata suojautua ja kaasuvaaralliset paikat työalueilta on hyvä tuntea, jotta tarpeetonta altistumista voidaan välttää. Standardin SFS-EN 689:2018 + AC:2019 mukainen tarkastelu osoitti, että SEG-ryhmät onnistuttiin valitsemaan pääasiassa hyvin. Samalla työalueella työskentelevät työntekijät eivät kuitenkaan välttämättä muodosta yhtä samoin altistuvaa ryhmää. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka standardin edellyttämillä mittauksilla saadaan hyvä kuva työntekijöiden altistumisesta, niin pidempään kestävillä työntekijöiden etäseurannalla altistumistilanteista saatiin tarkempia tietoja. Noin 75 % työntekijöistä koki, että etäluettava mittari lisäsi tietoisuutta työympäristön altisteista, 50 % koki mittarin vahvistavan turvallisuuden tunnetta työssä ja kolmannes koki paikannusominaisuuden parantavan turvallisuutta. Toisaalta 26 % koki, että paikannusominaisuus ei paranna turvallisuutta ja laitteen paikannusominaisuus herätti ennen laitteen käyttökokeilua eniten epäilyksiä. Etäluettavan tekniikan käytön avulla onnistuttiin selkeästi havaitsemaan liuotinaineille tai kaasuille altistavia työkohteita yli puolessa tutkimuksen kohteista ja löydettiin uusia työkohteita ja uusia työntekijäryhmiä, joiden altistumiseen tulisi kiinnittää jatkoissa enemmän huomiota. Haasteina altistavien työkohteiden erottamisessa olivat useampikerroksiset työkohteet tai kohteet, jotka eivät ole havaittavissa suoraan sovelluksen kartalta. Yhdessä kohteessa paikannuksen virhe oli yli viisi metriä. Työntekijöiden avun tarvetta havainnointiin tutkimuksessa etäluettavan mittarin kaatumishälytysten avulla. Hälytyksiä kaatumisista tuli tilanteissa, joissa istahdettiin tupakkapaikalle, ahtaissa työkohteissa ja kohteissa, joissa työntekijät eivät todennäköisesti edes liikkuneet. Todellisia kaatumisia ei tutkimuksen aikana raportoinut yksikään työntekijä. Jos etäluettavia mittareita on tarkoitus käyttää ensiavun tarpeen ja sen kohdentumisen havaitsemisessa, tulee etäluettavan mittarin toimintaan ja mittarin säätöihin tutustua hyvin ennen sen käyttöä