Osaavaksi tuleminen on kovan työn takana - tuotantotalousinsinöörin koulutuksen kehittämisprojekti

Tämä insinöörityö on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun tuotantotalouden koulutusohjelmalle. Tehtävänä oli suorittaa tutkimus tuotantotalouden insinöörin tulevista työelämän osaamistarpeista sekä koulutusohjelman oppimisympäristön nykytilanteesta. Oppimisympäristö käsittää mm. toimintatavat ja toimintaympäristön. Lisäksi työn tehtävänä oli selvittää, miten koulutusohjelma pyrkii siihen, että valmistuneiden oppimistulokset vastaisivat työelämän osaamistarpeita. Tutkimuksen pohjalta työn tavoitteena oli tehdä kehitysehdotuksia mahdollisimman työelämälähtöisen oppimisympäristön luomiseksi. Työ aloitettiin selvittämällä työelämän osaamistarpeita muiden lähteiden pohjalta. Tämän lisäksi alussa tutkittiin erilaisia projektioppimista sisältäviä oppimismalleja, joita tuotantotalouden koulutusohjelma voisi hyödyntää. Tämän jälkeen valittiin Malcolm Baldrigen laatupalkintokriteereiden pohjalta kuusi laatua ennustavaa tekijää, joita kehitysehdotuksissa käsiteltiin tuotantotalouden koulutusohjelman kannalta. Lisäksi työn teoriaosuudessa kuvataan tuotantotalouden koulutusohjelman tämänhetkinen tilanne, strategia ja toiminta. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelminä opiskelijoille, opettajille, alumneille ja työelämän edustajille suunnattuja kyselyitä ja haastatteluita. Kyselyt ja haastattelut suoritettiin tammi - maaliskuun aikana vuonna 2009. Oppimisympäristötutkimuksessa ilmeni, että toimintatapojen vaikutusta oppimistuloksiin pidettiin erittäin tärkeänä. Tekemällä oppimista läheisessä yhteistyössä yritysmaailmaan pidettiin parhaana oppimiskeinoina. Työelämän osaamistarvetutkimuksessa ilmeni, että tuotantotalouden insinöörin tärkeimpiä osaamistarpeita teknisen ja liiketalousosaamisen ohella ovat halu elinikäiseen oppiminen, kansainvälisyys ja vuorovaikutus. Työelämässä työntekijän asenteiden merkitys koettiin erittäin tärkeäksi. Oppilaitoksen tulisi kiinnittää opiskelijan asenteisiin huomiota ja kehittää niitä korostaen niitä opiskelutoiminnassa. Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että yhteistyöllä verkostoitumisen, kansainvälisyyden, T&K-toiminnan ja muun yritysyhteistyön myötä on erittäin suuri vaikutus siihen, että oppimistulokset vastaavat työelämän osaamistarpeita.This final study was made in the degree program of Industrial Management at the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The first task was to study the skills that an engineer of industrial management needs in business life and to find out how the content of the degree program corresponds to these skills. The second task was to study the current status of the learning environment of the degree program. Learning environment in this study means, for example, methods used and the studying environment. The goal of this study was to make development proposals as to how to create a learning environment that is consistent with the environment of business life. The study started with background research about the skills needed in working life. Also different kinds of learning models based on project learning and possibly useful to the degree program of industrial management were studied. Next, six predictive factors of quality were chosen from the Malcolm Baldrige National Quality Program. The development proposal was made based on these six factors. The strategy and operations of the degree program are described in the theoretical part of the study. The data used in the study was collected through questionnaires and interviews made with students, teachers, alumni and representatives of companies between January and March 2009. According to the results of the learning environment study the methods of studying used were thought to be very important to studying results. Learning through experience in close co-operation with companies was chosen to be the best way to learn. According to the results of the business life skills part, the most important skills that indus-trial management engineers need, in addition to technical and business-oriented skills, are international and interaction skills and an interest in lifelong learning. In business life the attitudes of employees were considered very important. Educational institutions should pay attention to developing students’ attitudes by emphasizing them in studying activities. The key conclusion of the study is that networking, international and R&D activities and various types of company co-operations have a very big effect on producing studying results which are consistent with the skills needed in business life

Vastuullisuusraportoinnin monet roolit

publishedVersionPeer reviewe

Laskentatoimen ympäristösuhde

Vertaisarvioitu artikkeli

Potilaskertomustiedon vaatimukset toisiokäytön näkökulmasta

Suomessa on käytössä monia sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä ja näissä muodostettavat ja käsiteltävät potilastiedot tallennetaan keskitetysti Potilastiedon arkistoon. Arkistoon tallennettavan rakenteisesti kirjatun kertomustiedon laatua tai kattavuutta ei ole kuitenkaan arvioitu tai siihen ei ole toteutettu seurantaa. Rakenteisuuden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla haluttiin selvittää kansainvälinen tilanne: millaisia rakenteita potilaskertomuksissa käytetään, miten niitä on arvioitu ja millaisia vaikutuksia niiden käytöstä on havaittu. Katsauksen tuloksia voidaan soveltaa myös suomalaiseen kehitystilanteeseen.Kertomustiedon laadun arvioimiseksi ja sen seurannan pohjaksi toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus 12-vaiheisella Cochrane-menetelmään pohjautuvalla tutkimusprotokollalla THL:ssä vuosien 2011–14 aikana. Aineistohaut tehtiin 15 tietokantaan, ja sen tuloksena saatiin 680 alkuperäisartikkelia vuosilta 1975–2012, jotka jaettiin abstraktien perusteella kolmeen potilastiedon käyttäjäryhmään: kliininen työ, hoitotyö ja potilastiedon toisiokäyttö. Tässä paperissa katsausaineisto käsittää toisiokäyttöryhmään valitut artikkelit (85 kappaletta). Tämän paperin tarkoituksena on tarkastella, millaisia vaatimuksia kertomustietoon kohdistuu toisiokäyttönäkökulmasta.Potilastiedon kirjaamisen lisäksi tiedon rakenteisuutta voitiin soveltaa toisiokäyttötarkoitukseen monin tavoin, kuten tiedon syöttämisen kehittämiseen, tiedonhakuun, päätöksentukeen ja resurssienhallintaan sekä tilasto- ja rekisteritoimintaan sekä tutkimukseen. Tiedon soveltamistapojen osalta toisiokäytön osuudessa otettiin mukaan myös vapaamuotoisena tekstinä tallennettu tieto, jota voitiin hyödyntää tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla. Toisiokäytön näkökulmasta kertomusrakenteita arvioitiin tiedon laadun ja hyödyntämisen, järjestelmien kehittämisen ja hankinnan, tilasto-, rekisteri- ja tutkimustoiminnan sekä palvelun laadun ja kustannusten näkökulmista.Kertomustietoon kohdistuvia selkeitä vaatimuksia toisiokäytön näkökulmasta ovat tiedon kirjaamiseen käytettävän rakenteen kattavuus ja soveltuvuus käyttöympäristöönsä sekä tiedon palauttamisen ja hakemisen kannalta rakenteiden avulla käsitellyn tiedon kattavuus ja luotettavuus. Vaikka katsaus ei anna ristiriidatonta kuvaa kertomusrakenteiden vaikutuksista potilaan parempaan hoitoon, selvää on, että rakenteiden käyttö paransi kertomustiedon kattavuutta ja luotettavuutta

Calls for accountability and sustainability : how organizations respond

acceptedVersionPeer reviewe

Exploration of Finnish adults’ successful weight management over the life course: a qualitative study

BackgroundDespite the current obesogenic environment creating challenges weight management, some people succeed in maintaining a normal weight. This study explored lifelong weight management from the life course perspective. We aimed to gain an insight into the issues related to the pathways of individuals of normal weight from childhood to adulthood, and how their experiences and social connections influence their weight management.MethodsWe approached the research topic using qualitative methods. Two age groups (30-45; 55-70years, men and women), forming a total of 39 individuals, participated in theme interviews. Thematic analysis resulted in two main categories, namely (1) adoption of lifestyle and (2) maintenance of lifestyle.ResultsChildhood family played a central role in the formation of lifestyle: food-upbringing created the basis for the interviewees' current diet, and their lives had always been characterized by an active lifestyle. High perceived self-efficacy was vital in weight management. The interviewees were confident about their routines and trusted their abilities to recognize and handle situations that threatened their lifestyles. They possessed skills for adjusting their lifestyle to altered environments, and showed a high level of coping self-efficacy. The interviewees also highlighted the importance of habits for weight management. They had improved their adopted lifestyle through constant learning. New routines had become more internalized through active repetition, finally turning into habitual practices, which simplified weight management.ConclusionsBased on our interviews, we conclude that childhood was important in the development of the health-promoting lifestyle of our interviewees. However, weight management was described as a journey over the life course, and success also encouraged skills of identifying risks and adjusting actions to cope with challenging situations.Peer reviewe

Cultural sustainability and the construction of (in)commensurability : cultural heritage at the Roşia Montană mining site

Accounting scholars have begun to pay increasing attention to commensuration, in other words the valuation of different objects with a common metric. There are also a few studies on a diametrically opposed process, namely incommensuration. However, what is missing from this prior research is a more nuanced examination of how (in)commensurability is socially constructed in relation to different approaches to value. Such an examination is important as it adds to our understanding about the interplay of those complex social processes and the associated moral reasoning. The purpose of this study is to examine forms of (in)commensuration work associated with different approaches to the value of cultural heritage. In empirical terms, we study a major controversy related to a Canadian mining company’s plans to open a gold mine in the municipality of Roşia Montană, Western Romania. Our empirical data is gathered from a variety of sources: public documents released by the company, national and international non-governmental organisations, state agencies, and religious institutions; online archives of two major national newspapers from 2002 until 2021; and public consultation material from the project’s Environmental Impact Assessment. Our study makes a twofold contribution. First, we add to the accounting literature on (in)commensuration work by developing and applying a framework that considers both commensuration work and incommensuration work and connects these two forms of work to different approaches to value as well as to the different ways of drawing boundaries around elements of cultural heritage. Second, we expand previous research on accounting and sustainability by focusing on the rarely explored theme of cultural sustainability.publishedVersionPeer reviewe

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt – systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset

Sähköisen potilaskertomuksen tietorakenteita on kehitetty ja käytetty potilaskertomuksissa jo pitkään Suomessa ja ulkomailla. Suomessa sähköinen kertomustieto on osin rakenteista, mutta pitkälti vielä narratiivista tietoa. Tiedon rakenteisuuden avulla voidaan yksittäistä potilasta koskevaa tietoa koostaa, yhdistellä ja jakaa esimerkiksi eri kertomusnäkymiin potilastietojärjestelmien tai hoitoon osallistuvien organisaatioyksiköiden välillä. Rakenteista tietoa voidaan hyödyntää myös potilaan hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Rakenteistamisen hyödyistä on kuitenkin toistaiseksi vähän tutkimusnäyttöä.Toteutimme systemaattiseen kirjallisuuskatsauksen Cochrane-katsauksen protokollan mukaisesti kertomustiedon rakenteistamisesta ja rakenteiden vaikutuksista. Haut toteutettiin 15 eri tietokannasta vuoden 2011 lopulla, ja ne tuottivat yhteensä 680 uniikkia artikkelia. Hakutulokseen sisältyneet aiemmat katsaukset analysoitiin omana ryhmänään sen selvittämiseksi, mitä näyttöä on jo koostettu ja onko mahdollista päivittää jotain aiempaa katsausta. Aiempia katsauksia analysoitiin yhteensä seitsemän. Tässä artikkelissa kuvataan oma tutkimusprotokollamme toteutus ja raportoidaan aikaisempien katsausten löydökset.Kolmessa aiemmassa katsauksessa koodistot, luokitukset ja terminologiat liittyivät parantuneeseen tiedon laatuun. Lomakerakenteet paransivat kertomusjärjestelmän laatua yhdessä katsauksessa, tiedon laatua kahdessa katsauksessa, hoitosuositusten noudattamista kahdessa katsauksessa sekä diagnostista tarkkuutta yhdessä katsauksessa. Rakenteistamiselta odotettuja vaikutuksia terveydenhuollon tuloksiin ei ollut arvioitu lainkaan (esimerkiksi potilasturvallisuus tai kansalaisen osallistuminen).Aiempien katsausten toteutusprotokollat oli kuvattu vaihtelevalla tarkkuudella, eikä niihin sisältynyt katsauksia, jossa olisi arvioitu erilaisia rakenteistamisen menetelmiä. Aikaisemmissa katsauksissa ei myöskään rajattu tutkimusnäkökulmaa rakenteistamisen menetelmien arviointiin riippumattomana muuttujana (interventiona). Näistä syistä yksikään aikaisemmista katsauksista ei soveltunut omiin tavoitteisiimme. Empiiristen artikkelien analyysien tulokset tullaan raportoimaan erillisissä artikkeleissa hoitotyön, kliinisen työn sekä toisiokäytön näkökulmasta