Luokanopettajaopiskelijoiden valmiudet opettaa vieraita kieliä alakoulussa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on kartoittaa luokanopettajaopiskelijoiden ymmärrystä omista valmiuksistaan opettaa ruotsia ja englantia alakoulussa; erityisesti kiinnostuksen kohteena on englannin ja ruotsin kielen erot tästä näkökulmasta. Laaditussa tutkimuksessa kartoitettiin opiskelijoiden uskomuksia omasta kielitaidostaan sekä siitä, mitä vieraiden kielten opettamiseen liittyy. Lisäksi selvitettiin, kuinka tuttuja vieraiden kielten opettamiseen liittyvät ilmiöt ovat luokanopettajaopiskelijoille ja mitkä asiat opiskelijat kokevat haasteellisimmiksi vieraiden kielten opettamisessa. Sekundaarisena painopisteenä tutkimuksessa oli se, miten koulutusta tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin muuttuneita työelämävaatimuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselynä syksyllä 2018. Kyselyyn vastasi 59 luokanopettajaopiskelijaa Turun yliopiston Turun ja Rauman opettajankoulutuslaitoksilta. Kyselyssä oli sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Suljettujen kysymysten analyysissä käytettiin määrällistä analyysiä, kun taas avoimet kysymykset analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysin avulla. Tuloksista käy ilmi, että yli puolet vastaajista arvioi ruotsin kielitaitonsa tyydyttäväksi, kohtalaiseksi tai välttäväksi. Vajaa neljännes (23 %) vastaajista arvioi englannin kielitaitonsa tyydyttäväksi tai kohtalaiseksi eikä kukaan välttäväksi. Silti vastaajista 67 % arvioi ruotsin kielitaitonsa ja 84 % englannin kielitaitonsa riittävän kielen opettamiseen melko tai erittäin hyvin. Luokanopettajaopiskelijoiden mielestä kielen oppimisessa on tärkeää oppia käyttämään kieltä kommunikoinnin välineenä. Valtaosa opiskelijoista myös tunnustaa kielten ja kulttuurien monimuotoisuuden tärkeäksi osaksi kielten oppimista. Luokanopettajaopiskelijat myös vahvasti tiedostavat opettajan oman asenteen ja innostuneisuuden merkityksen kielten opettamiselle ja oppimiselle. Vastaajien merkittävimmät epävarmuustekijät kielenopettamisessa liittyvät omaan kielitaitoon sekä didaktiseen osaamiseen, kun taas vahvuusalueita ovat opettajan oma innostus ja kiinnostus kieltä ja sen opettamista kohtaan. Opiskelijoiden mielipiteet koulutuksen kehittämisestä liittyvät opetuksen määrään ja sisältöihin erityisesti kielididaktiikan näkökulmasta