Meidän koulu muotoilee

Muotoilun teemoja on sisällytetty viimeisimpiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Aikaisemmin muotoilu on ollut oppimisympäristöissä läsnä lähinnä ammattilaisten toteuttamien suunnittelu- ja sisustusratkaisujen osana. Muotoilulähtöisten toimintatapojen ja osallistuvan suunnittelun tuominen osaksi oppimisympäristöjen kehittämistä on vielä suhteellisen uutta. Meidän koulu muotoilee -projekti on ensimmäisiä hankkeita, joissa osallistuva suunnittelu on ollut vahvasti keskiössä. Se on ollut osa Opetushallituksen rahoittamaa innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ollut kehittää joustavia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä. Projekti on toteutettu Järvenpään kaupungissa, ja siihen on osallistunut viisi järvenpääläistä peruskoulua. Aalto-yliopisto on toiminut aktiivisena yhteistyökumppanina projektissa. Sen tehtävänä on ollut osallistua projektin suunnitteluun ja rakenteistamiseen. Aalto-yliopiston muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijat ovat osallistuneet koulukohtaisten mikroprojektien sekä muiden yhteissuunnittelutoimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Projektiin on osallistunut seitsemän Aalto-yliopiston opiskelijaa. Tohtoriopiskelija Minna Lumme on toiminut projektin projektikoordinaattorina ja hän valmistelee aiheeseen liittyvää väitöskirjatyötä. Nyt käsillä olevassa julkaisussa esitellään projektissa tehtyjä kokeiluja ja reflektoidaan niiden soveltumista joustavan ja toiminnallisen oppimisympäristön kehittämiseen. Tämä kirja on jatkoa Aalto-yliopiston julkisten palveluiden yhteissuunnittelua käsitteleville julkaisuille Hyvinvoinnin muotoilu (toim. Keinonen ym. 2013) ja Palvelumuotoilu saapuu verkostojen kaupunkiin (toim. Jyrämä ja Mattelmäki 2015). Meidän koulu muotoilee -projektin periaatteet ja toimintatavat rakentuvat siis pitkälti muotoilun tutkimuksessa ja opetuksessa vuosien aikana kertyneeseen osaamiseen ihmiskeskeisestä suunnittelusta, empaattisesta muotoilusta, yhteissuunnittelusta, ja keskittyvät näiden rohkeaan soveltamiseen nimenomaan koulumaailmassa. Tässä kirjassa kuvatuissa mikroprojekteissa on sovellettu erityisesti Keinosen (2013) kuvaamia hyvinvoinnin muotoilun periaatteita sekä Mattelmäen (2013) kuvaamia empaattisen muotoilun piirteitä. Työskentelyssä on korostettu muotoilijan työskentelyä yhdessä yhteisön jäsenten, niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kanssa heidän omassa arkisessa elinympäristössään. Materiaalien ja työtapojen valinnassa on pyritty valitsemaan työtapoja ja materiaaleja, jotka ovat helposti lähestyttäviä, jotka sopivat lapsille ja nuorille ja jotka itsessään vahvistavat hyvinvoinnin kokemusta työskentelyn aikana. Johdantona aiheeseen Minna Lumme ja Tuuli Mattelmäki jäsentävät kirjan ensimmäisessä ja toisessa luvussa yhteissuunnittelun ja lasten ja nuorten osallistumisen avainteemoja ja yhteissuunnittelun soveltamista ja merkitystä osallistavana prosessina koulussa. Näissä luvuissa kiteytetään projektin antia reflektoiden uusinta aiheeseen liittyvää kansainvälistä tutkimusta. Kirjan muut luvut kuvaavat tarkemmin yksittäisiä kokeiluita. Sauli Anetjärven kirjoittama luku kertoo oppilaiden ja opettajien yhteissuunnitteluun kehitetystä suunnittelupelistä ja sen prototypointiin liittyvistä kokemuksista. Sari Lehtonen, Petra Majantie ja Minna Lumme raportoivat kokemuksia rehtoreiden ja opettajien kanssa toteutetusta yhteissuunnittelutyöpajasta, jossa ideoitiin ja mallinnettiin joustavaa ja muuntuvaa luokkahuonetta, uutta tapaa käyttää koulun erikoistiloja sekä siirtymätiloja oppimiseen ja oleskeluun. Lilli Mäkelä ja Minna Lumme kuvaavat projektiin osallistuneiden koulujen muotoiluprojektit. Kahdessa yläkoulussa nuorten kanssa toteutettiin kahvilatoiminnan käynnistämiseen liittyvät muotoiluprojektit. Yhdessä alakoulussa lasten kanssa ideoitiin ja toteutettiin erilaisia lukujurttia ja oppimissoppia. Toisessa alakoulussa nuoret halusivat puolestaan suunnitella lukuhuoneen ja ideoida uusia wc-tiloja. Lisäksi Lilli Mäkelä toteutti projektin aikana muotoiluprojektin, jossa yläkoululaisten oppilaiden kanssa kokeiltiin 3D-tulostuksen mahdollisuuksia. Viimeisessä luvussa pohditaan yhteissuunnittelun mahdollisuuksia ja haasteita tämänhetkisessä peruskoulussa