18 research outputs found

    Cochlicopa nitens (Gallenstein, 1848), a land snail (Mollusca, Gastropoda) new to Finland

    Get PDF
    The first records of the land snail Cochlicopa nitens (Gallenstein, 1848) in Finland are presented. In the years 2011 and 2015 totally 26 specimens were found in Jomala municipality, Åland Island, southwestern archipelago of Finland (WGS84 lat: 60° 10.266΄ lon: 19° 51.092΄). The only known population is living on a small calcareous fen. Data about accompanying molluscs are also given. Among them there are two species listed in the 2010 Red List of Finnish Species: Vertigo geyeri (NT) and Aplexa hypnorum (DD). The category of Vertigo lilljeborgi is in Finland LC, but in the European Red List it is near threatened (NT)

    Opas eliölajien uhanalaisuuden arviointiin ; Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviointiohjeet ja kansalliset täydennykset

    Get PDF
    Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on kehittänyt vuosien ajan yhtenäistä luokittelujärjestelmää eliölajien uhanalaisuuden arviointiin. Tavoitteena on ollut luoda menetelmä, jonka avulla minkä tahansa monisoluisen eliölajin häviämisriski voidaan arvioida. Tämä opas on suomenkielinen yhteenveto kolmesta IUCN:n julkaisemasta ohjeesta: - IUCN Red List Categories and Criteria, versio 3.1 (IUCN 2012) - Guidelines for Using the IUCN Red List Categories and Criteria, versio 12 (IUCN 2016) - Guidelines for Application of IUCN Red List Criteria at Regional and National Levels, versio 4.0 (IUCN 2012) Opas sisältää myös IUCN:n sallimat, kansallisesti päätettävät sovellukset ja käytännön toimintaohjeet, jotka ympäristöministeriön asettama Lajien uhanalaisuuden arviointia ja seurantaa edistävä pysyvä ohjausryhmä on hyväksynyt sekä yhteenvedon arvioinnin valmisteluista. Tämän oppaan kriteereitä ja ohjeita noudattaen arvioidaan Suomen lajiston uhanalaisuus ja laaditaan seuraava eliölajien punainen kirja

    Luonnonsuojelulain kehittämistarpeet 2020

    Get PDF
    Julkaisuun liitetyn PDF:n saavutettavuutta korjattu 1/2022.Tässä selvityksessä tarkastellaan luonnonsuojelulain toimivuutta aiemman, vuonna 2010 tehdyn luonnonsuojelulain toimivuusarvioinnin jälkeen. Selvitys tarkastelee itse lain toimivuutta, mutta luonnonsuojelulaki ei toimi tyhjiössä, vaan sen toimeenpanoon liittyvät käytännöt ja resurssit ovat keskeisiä lain toimivuuden kannalta. Vuoden 2010 jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Elinympäristöjen ja lajien uhanalaisuudesta on saatu uutta tietoa, ymmärrys ilmastonmuutoksen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle on lisääntynyt, ja muu lainsäädäntö, ohjauskeinot ja hallinto ovat muuttuneet. Luonnonsuojelulain keinovalikoima on sidottu lain nykyiseen rakenteeseen. Luonnonsuojelulaki on erityislaki, jolla on suojeltu erityisen arvokkaita luontokohteita ja rauhoitettu eliölajeja. Vaikka suojelualueilla on olennainen asema luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, luonnon monimuotoisuutta ja merkittäviä luontoarvoja on olemassa myös suojelualueiden ulkopuolella. Lain edellisessä toimivuusarvioinnissa esitettiin perustellusti, että luonnonsuojelun keinovalikoimaa tulisi laajentaa. Erityisesti arvokkaiden luontokohteiden kytkeytyvyys, niiden ulkopuolisten alueiden maankäyttö ja metsien käsittely ja muu luonnonvarojen käytön ohjaus kaipaa uusia ja vahvempia keinoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekologisten prosessien turvaamiseksi. Selvitykseen sisältyy 65 johtopäätöstä tai toimenpide-ehdotusta luonnonsuojelulain tai muun lainsäädännön ja ohjauskeinojen kehittämiseksi tehostamaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Selvitys on tehty pääosin dokumenttianalyysinä

    Ehdotus kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

    Get PDF
    Vieraslajit ovat ihmisen avustamina uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Vieraslajia pidetään haitallisena, jos lajin on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta. FIN-HAVI -hankkeessa selvitettiin 26 kansallisesti haitallisen vieraslajin/lajiryhmän esiintymistä ja niistä aiheutuvia haittoja Suomessa, sekä koottiin suositukset tarvittavista hallintatoimenpiteistä. Tavoitteena oli kohdentaa haitallisten vieraslajien torjunta kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset muodostavat ehdotuksen kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmalle. Lajit jakautuivat neljään ryhmään: 1) Vakiintuneet lajit – välittömät torjunta-toimenpiteet, 2) Suomessa tavatut lemmikit – valistus maahantuontikiellosta, kasvattamiskiellosta ja ympäristöön päästämiskiellosta 3) Suomessa satunnaisesti tavatut lajit – yksilöiden poistaminen tavattaessa, 4) Pienen leviämisriskin lajit – levinneisyyden seuranta ja valistus. Ensimmäiseen ryhmään kuuluville yleisemmille lajeille (kurtturuusu, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, tarhatatar, kanadanvesirutto, minkki, espanjansiruetana) on esitetty tarkemmat tiedot levinneisyydestä sekä lajikohtaiset priorisoidut hallintatoimenpiteet. Tiedotus vieraslajien riskeistä, rajoituksista ja niiden perusteluista on tärkein yleinen hallintatoimenpide.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

    Koivuhiiri – ollako vai eikö olla direktiivilaji

    Full text link
    202

    Atlas of Finnish bats

    Get PDF
    This atlas is based on information in museum collections, literature, databases and unpublished data. In the last 150 years, the number of bat species in Finland increased from six to thirteen. Of these, five are common and regularly breeding (Eptesicus nilssonii, Myotis brandtii, Myotis daubentonii, Myotis mystacinus, Plecotus auritus), and eight rare (Eptesicus serotinus, Myotis dasycneme, Myotis nattereri, Nyctalus noctula, Pipistrellus nathusii, Pipistrellus pipistrellus, Pipistrellus pygmaeus, Vespertilio murinus), of which breeding of two (M. nattereri, P. nathusii) have been confirmed. The total number of records in the study is 11 234, of which 9717 are identified to species. The records are from 940 (25%) 10-km2 squares of Finland’s land area. Of the records, 89% are new (1993–2014). Of the recorded bat species, only Eptesicus nilssonii occurs in each of the 21 biogeographical provinces. A decreasing south–north gradient in species richness and abundance exists which may be related to research efforts that are clearly higher in the south.peerReviewe

    Nisäkkäät. Mammalia. Mammals

    Full text link
    corecore