Jälkimaksaminen joukkoliikenteessä

A transportation system should be developed into an environmentally, socially and economically sustainable system. Public transportation is corner stone of sustainable traffic. Compared to private car, public transportation causes considerable benefits to the society, which are often more substantial than the benefits of the public transport provider or user. Hence the society should contribute to enhancing the usage of public transport. The greatest potential of increasing public transportation ridership is among those who use a private car for the majority of trips, but occasionally make trips using public transport. In addition, it must be ascertained that the regular users of public transport system do not change their mode choice. The ticket system of public transport can be developed towards serving the needs of different customer groups more effectively. A ticket system consists of tariff principles, ticket types and payment methods. This study investigates the opportunities and challenges of a post-pay public transport ticket. The benefit of a post-pay ticket is that a customer always possesses a valid ticket. The occasional user of public transport does not need to remember the balance on the travel card. The standard of service experienced by all patrons is improved as the ticket does not have to be charged before or between traveling. A post-pay public transport ticket enables the manipulation of the tariff structure with varying number of trips. The study looks into a variety of tariff structures which encourage a customer to increase ridership. Moreover, when a ticket is paid for after usage, customers do not need to anticipate their travel needs in order to purchase the most suitable ticket. With deferred payment, a ticket can conform to customers’ travel needs

Laatukäytävän potentiaali ja tavoitteet Kokkolan ja Pietarsaaren alueella

Laatukäytävätyötä lähdettiin toteuttamaan aiempien Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella toteutettujen laatukäytäväselvityksen (Kurikka-Ilmajoki, Seinäjoki-Lapua), Kokkolan ja Pietarsaaren rakennemallitöiden ja alueella tehtyjen kehitysvyöhykeselvitysten pohjalta. Tarkastelutapaa laajennettiin työssä kysyntäpotentiaaliarvioilla, kysynnän synnyttämisen keinovalikoimalla ja liikennöitsijöiden näkemyksillä alueen joukkoliikennemarkkinoiden kehittämisestä. Kysyntäpotentiaaliarviot tehtiin suunnittelualueen taajamista ja pääreiteiltä (Vt 8 ja Rantatie 749). Nykyisin suunnittelualueen liikenne perustuu lähes täysin oppilaskuljetuksiin ja kaupunkien väliseen pikavuoroliikenteeseen. Päivittäisen työssäkäynnin näkökulmasta joukkoliikennepalvelut ovat toimivia ainoastaan joidenkin taajamien välillä, mutta työssäkäyntialueen kattavasta, työssäkäynnin mahdollistavasta joukkoliikennetarjonnasta ei voida puhua. Nopeiden työssäkäyntiyhteyksien ja tätä tukevan infrastruktuurin parantamiseksi selvitystyössä ehdotettiin joukkoliikenteen palvelutason parantamistoimenpiteiden keskittämistä valtatien 8 suuntaiselle käytävälle. Kysynnän lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten lippuvalikoiman monipuolistamista ja informaation selkeään parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ehdotettiin koko suunnittelualueelle. Riippuen toteutustapojen painotuksesta alueen kuntien ja ELY-keskuksen olisi panostettava alueen joukkoliikenteeseen lisää kymmenistä tuhansista aina satoihin tuhansiin euroihin vuositasolla tarjonta- ja kysyntätavoitteiden saavuttamiseksi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ilmoitti projektin aikana valmiuden lisäpanostuksiin, mikäli kunnat osallistuvat tasapuolisina kumppaneina oman alueensa liikenteen kehittämiseen

Kestävät matkaketjut Kanta-Hämeessä

Työssä tunnistettiin Kanta-Hämeen kestävät matkaketjut ja määriteltiin tärkeimmät toimenpiteet matkaketjujen toimivuuden parantamiseksi ja kestävän liikkumisen lisäämiseksi. Työn avulla luodaan edellytyksiä kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden olosuhteiden parantamiseen erityisesti tärkeimmiksi tunnistetuilla kestävän liikkumisen matkaketjuilla. Tämän työn päätavoitteena on varmistaa, että kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden olosuhteita parannetaan jatkossa Kanta-Hämeessä erityisesti tärkeimmiksi tunnistetuilla kestävän liikkumisen matkaketjuilla. Työssä käsiteltiin kestävän liikkumisen infrastruktuuria tie- ja katuverkoilla. Kanta-Hämeen maakunnasta tunnistettiin 70 tärkeää kestävän liikkumisen matkaketjua. Tässä työssä matkaketjulla tarkoitetaan kahta tai useampaa matkaa liityntä- ja runkomatkoineen. Matkaketjut jaettiin maakunnan rajat ylittäviin, maakunnan sisäisiin ja seudun sisäisiin matkaketjuihin. Matkaketjuihin liittyvästä matkustamisesta koottiin tietoja, mm. kuntien välisten pendelöijien määrä, matka-aika joukkoliikenteellä, henkilöautolla ja polkupyörällä (alle 15 kilometrin pituiset yhdensuuntaiset matkat) ja potentiaalinen käyttäjämäärä eli asukkaat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Matkaketjujen merkittävyyttä arvioitiin näiden tekijöiden avulla. Tärkeitä kestävän liikkumisen solmupisteitä maakunnasta tunnistettiin 78. Solmupisteet ovat katujen tai teiden varsilla yksittäisiä linja-autopysäkkejä, pysäkkipareja tai useamman pysäkin muodostamia kokonaisuuksia tai henkilöjunaliikenteen asemia tai seisakkeita. Solmupisteiltä lähtevästä matkustuksesta koottiin tietoja, joiden perusteella solmupisteet luokiteltiin neljään pysäkkiluokkaan: terminaalit, keskeiset solmupysäkit, vilkkaat pysäkit ja peruspysäkit. Pysäkkiluokkiin liittyviä palvelutasotavoitteita määritettiin pysäkeille johtavien reittien, pysäkkipalveluiden ja -toimintojen sekä henkilöauto- ja pyöräliityntäpysäköinnin osalta. Palvelutasotavoitteet toimivat lähtökohtana solmupisteiden kehittämistoimenpiteiden määrittelyssä. Merkittävyyden arvioinnin perusteella kestävän liikkumisen matkaketjuista maakunnan merkittävimmiksi matkaketjuiksi, laatuketjuiksi, nousivat seuraavat matkaketjut: Riihimäen rautatieasema – Helsingin rautatieasema Hämeenlinnan rautatieasema – Helsingin rautatieasema Hämeenlinna Eureninkatu – Helsingin linja-autoasema Hämeenlinnan linja-autoasema – Helsingin linja-autoasema Riihimäen rautatieasema – Hyvinkää rautatieasema Hämeenlinnan rautatieasema – Tampereen rautatieasema Riihimäen rautatieasema- Hämeenlinnan rautatieasema Janakkala Turengin rautatieasema – Riihimäen rautatieasema Hausjärvi Ryttylän rautatieasema – Hämeenlinnan rautatieasema Janakkala Turengin rautatieasema – Hämeenlinnan rautatieasema Janakkala Turengin linja-autoasema- Hämeenlinnan linja-autoasema Hämeenlinnan linja-autoasema – Moreeni. Infrastruktuurin kehittämisen investointien vaikuttavuuden maksimoimiseksi maakunnassa kestävän liikkumisen edellytysten parantamistoimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti näiden matkaketjujen kehittämiseen

Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä

Kestävien matkaketjujen kehittäminen sisältyy valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, Lahden kaupunkiseudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaan MAL-sopimukseen sekä Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 tavoitteisiin. Kestävien matkaketjujen kehittäminen yksittäisten infrastruktuurin toimenpiteiden avulla on hidasta, ja yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuus on heikko. Toimenpidekokonaisuuksien määrittämisellä ja toteuttamisella voidaan saavuttaa yksittäisiä toimenpiteitä suurempia hyötyjä. Kestävien matkaketjujen kehittämistä varten tunnistettiin Päijät-Hämeen maakunnan tärkeimmät liikennejärjestelmän solmupisteet. Solmupisteille muodostettiin palvelutasoluokittelu, joka perustuu valtakunnalliseen pysäkkiluokitteluun ja jossa voidaan hyödyntää Digiroadin tietokenttiä. Tärkeimmille solmupisteille määritettiin palvelutasoluokat, joiden avulla tunnistettiin solmupisteiden palvelutasopuutteet ja toimenpidetarpeet. Yleisimmät puutteet tavoitepalvelutasossa olivat puutteet polkupyörien liityntäpysäköinnissä sekä pysäkkikatoksissa. Solmupisteiden ominaisuuksien avulla tunnistettiin Päijät-Hämeen tärkeät matkaketjut. Nämä matkaketjut ovat muun muassa volyymeiltään merkittäviä työ- ja opiskeluyhteyksiä tai tärkeitä asiointiyhteyksiä, joilla joukkoliikenne on mahdollinen ja useissa tilanteissa myös kilpailukykyinen pääkulkutapa. Tärkeiksi matkaketjuiksi tunnistettiin 16 maakunnan sisäistä matkaketjua, kuusi matkaketjua maakunnan reuna-alueilta maakunnan ulkopuolelle ja seitsemän matkaketjua maakunnan keskuskaupungista maakunnan ulkopuolelle. Tässä selvityksessä matkaketjulla tarkoitetaan kahta tai useampaa matkaa liityntä- ja runko-osuuksineen esimerkiksi kotoa työpaikalle, työpaikalta kauppaan ja kaupasta kotiin. Tämän määritelmän avulla voidaan tunnistaa matkaketjun eri osiin liittyviä infrastruktuurin kehittämistarpeita. Päijät-Hämeen tärkeillä kestävän liikkumisen matkaketjuilla olennaisin palvelutasopuute on liityntäpysäköinti, jonka tarve liittyy tavallisesti vain kotiperäisen matkan lähtöpaikan solmupisteeseen. Tärkeistä matkaketjuista kaikista tärkeimmiksi määritettiin seuraavat matkaketjut: kaupunkiseudun sisällä Nastola–Lahti ja Salpakangas–Lahti; maakunnan sisällä Orimattila–Lahti ja Heinola–Lahti; ja maakunnan ulkopuolelle Lahti–pääkaupunkiseutu ja Lahti–Riihimäki. Näiden matkaketjujen infrastruktuurin kehittämisellä saavutetaan suurin vaikuttavuus kestävien matkaketjujen edistämiseksi

Servicenivå för Lahtisregionens kollektivtrafik : Nylands ELY-centrals servicenivådefiniering för kollektivtrafik

Lahden seudun joukkoliikenteen palvelutaso –selvitys on jatkoa Uudenmaan ELY-keskuksen esiselvitykselle joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä Uudenmaan ELYn alueella, 29/2010. Esiselvityksen mukaisesti Uudenmaan ELYn alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö jaettiin toteutettavaksi seitsemässä seutulippualueisiin perustuvassa kokonaisuudessa. Määrittelytyöstä valmistui seitsemän raporttia, joista tämä Lahden seutua koskeva on yksi. Selvitys on osa prosessia, jossa ELY-keskus yhteistyössä kuntien, toimivaltaisten viranomaisten, maakunnan liittojen ja liikenteenharjoittajatahojen kanssa valmisteli Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennelain mukaista päätöstä joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta. ELY-keskus vahvisti selvityksen mukaisen tavoitteellisen palvelutason vuosiksi 2012 – 2016 päätöksellään joulukuussa 2011. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2016 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty pääsääntöisesti yhteysvälitarkasteluna. Valitut yhteysvälit on luokiteltu liikenteen määrällisten ja laadullisten tekijöiden perusteella kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tärkeimpinä luokittelutekijöinä käytettiin liikennöintiaikaa ja vuoromäärää. Luokittelussa on sovellettu Liikenneviraston ohjetta 15/2011.Utredningen "Servicenivå för Lahtisregionens kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Lahtisregionen är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats

Servicenivå för Lahtisregionens kollektivtrafik : Nylands ELY-centrals servicenivådefiniering för kollektivtrafik

Lahden seudun joukkoliikenteen palvelutaso –selvitys on jatkoa Uudenmaan ELY-keskuksen esiselvitykselle joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä Uudenmaan ELYn alueella, 29/2010. Esiselvityksen mukaisesti Uudenmaan ELYn alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö jaettiin toteutettavaksi seitsemässä seutulippualueisiin perustuvassa kokonaisuudessa. Määrittelytyöstä valmistui seitsemän raporttia, joista tämä Lahden seutua koskeva on yksi. Selvitys on osa prosessia, jossa ELY-keskus yhteistyössä kuntien, toimivaltaisten viranomaisten, maakunnan liittojen ja liikenteenharjoittajatahojen kanssa valmisteli Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennelain mukaista päätöstä joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta. ELY-keskus vahvisti selvityksen mukaisen tavoitteellisen palvelutason vuosiksi 2012 – 2016 päätöksellään joulukuussa 2011. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2016 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty pääsääntöisesti yhteysvälitarkasteluna. Valitut yhteysvälit on luokiteltu liikenteen määrällisten ja laadullisten tekijöiden perusteella kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tärkeimpinä luokittelutekijöinä käytettiin liikennöintiaikaa ja vuoromäärää. Luokittelussa on sovellettu Liikenneviraston ohjetta 15/2011.Utredningen "Servicenivå för Lahtisregionens kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Lahtisregionen är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats

Servicenivå för Tavastehusregionens kollektivtrafik : Nylands ELY-centrals servicenivådefiniering för kollektivtrafik

Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutaso –selvitys on jatkoa Uudenmaan ELY-keskuksen esiselvitykselle joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä Uudenmaan ELYn alueella, 29/2010. Esiselvityksen mukaisesti Uudenmaan ELYn alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö jaettiin toteutettavaksi seitsemässä seutulippualueisiin perustuvassa kokonaisuudessa. Määrittelytyöstä valmistui seitsemän raporttia, joista tämä Hämeenlinnan seutua koskeva on yksi. Selvitys on osa prosessia, jossa ELY-keskus yhteistyössä kuntien, toimivaltaisten viranomaisten, maakunnan liittojen ja liikenteenharjoittajatahojen kanssa valmisteli Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennelain mukaista päätöstä joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta. ELY-keskus vahvisti selvityksen mukaisen tavoitteellisen palvelutason vuosiksi 2012 – 2016 päätöksellään joulukuussa 2011. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2016 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty pääsääntöisesti yhteysvälitarkasteluna. Valitut yhteysvälit on luokiteltu liikenteen määrällisten ja laadullisten tekijöiden perusteella kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tärkeimpinä luokittelutekijöinä käytettiin liikennöintiaikaa ja vuoromäärää. Luokittelussa on sovellettu Liikenneviraston ohjetta 15/2011.Utredningen "Servicenivå för Tavastehusregionens kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Tavastehusregionen är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats