Unelmatehdas : Oivalla porukalla!

Maailma muuttuu ja työelämämme muuttuu sen mukana. Työelämä vaatii tulevaisuuden osaajilta yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta. Lapin korkeakoulukonsernin Unelmatehdas-hankkeessa on haluttu kannustaa opiskelijoita aktiivisuuteen, rohkeuteen ja uskallukseen. Unelmatehtaassa on pyritty ohjaamaan opiskelijoiden ideoita alkuvaiheesta lähtien. Lisäksi on pyritty muovaamaan mukana olleiden organisaatioiden kulttuuria ideointia ja yrittäjyyttä tukevaksi. Luovan ilmapiirin synnyttäminen ja kannustava asenne yrittäjyyteen ei tee kaikista yrittäjiä mutta saa ehkä ajattelemaan yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona. Unelmatehdas – Oivalla porukalla! kokoaa yhteen erilaisia näkökulmia ja kokemuksia yrittäjyydestä ja ideoinnista

Työntekijälähtöinen työhyvinvoinnin johtaminen ja kehittäminen : artikkelikokoelma YAMK-opinnäytetöiden tuloksista 2023

Monialainen opinnäytetyö (MONT) on keskeinen osa Lapin ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulutuksen monialaista ja työelämälähtöistä opiskelua. MONT-prosessissa opiskelijat tutkivat ja prosessoivat työelämälähtöisiä ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita. Opinnäytetyöprosessi etenee sekä monialaisissa teemaryhmissä että jakaantuen teemaryhmän sisällä pienryhmiin ja työpareihin. Julkaisussa esiteltävät opinnäytetyöt on tehnyt kaksitoista monialaisen ryhmän opiskelijaa. Syksyllä 2022 monialaisia opinnäytetöitä aloitti tekemään yhteensä 20 opiskelijaa. Opiskelijoiden aiheideoiden pohjalta muodostettiin kaksi teemaryhmää: Asiakasymmärryksen johtaminen ja kehittäminen sekä Prosessien johtaminen ja kehittäminen. Nämä teemaryhmät jakaantuivat pienryhmiin niin, että prosessin aikana syntyi yhteensä yhdeksän opinnäytetyötä. Tämä julkaisu kokoaa Prosessien johtamisen ja kehittämisen -teemaryhmän viisi tutkimuksellisina kehittämistöinä tehtyä opinnäytetyötä sekä niitä yhdistävän yhteisen tietoperustan. Teemaryhmässä opiskelijoiden mielenkiinto kohdistui työn merkityksellisyyden kokemukseen, työn tekemisen uusiin muotoihin sekä työhyvinvoinnin kehittämisen teemoihin työn pito- ja vetovoimaa sekä ajankäytönhallintaa parantamalla ja työaikoihin vaikuttamalla. Prosessin aikana teemaryhmän pääteemaksi muodostuikin julkaisun nimen mukaisesti työntekijälähtöinen työhyvinvoinnin kehittäminen, jota teemaa yhteinen tietoperusta käsittelee

Matkailu on murhe ja mahdollisuus:Suomen matkailuelinkeino Talouselämä-lehdessä 1930–1970-luvuilla

Matkailuelinkeinon merkitys osana suomalaista talouselämää on vahvistunut kansainvälisen ja kotimaisen matkailun kasvun johdosta. Matkailun taloudellisen merkityksen lisääntyminen ei ole kuitenkaan samassa suhteessa vahvistanut elinkeinon saamaa julkisuuskuvaa. Pro gradu -tutkielmassani käsittelin talousjournalismin välittämää kuvaa suomalaisesta matkailuelinkeinosta 1930–1970-luvuilla. Lähdeaineisto koostui Talouselämä -lehden matkailuaiheisista kirjoituksista, joista etsin vastausta kysymykseen mitä oli suomalainen matkailuelinkeino lehden matkailuaiheisten kirjoitusten esittämien sisältöjen pohjalta. Lisäksi hain vastauksia siihen, millä tavoin matkailua ja matkailuelinkeinoa tuotiin lehdessä esille, millaisiin asiayhteyksiin matkailu kirjoituksissa liitettiin sekä millaisena matkailun asema ja tehtävä nähtiin osana suomalaista talouselämää. Lisäksi selvitin, sisältyikö kirjoituksiin mahdollisesti erityisiä tavoitteita, asenteita tai käsityksiä matkailuelinkeinoa kohtaan ja tapahtuiko niissä muutoksia tarkastelujakson aikana. Työn tutkimusmenetelminä käytin laadullista sisällönanalyysia sekä retorista diskurssianalyysiä. Keskeisenä tutkimustuloksena nousi esiin matkailuelinkeinon jäsentymättömyys omana selkeänä toimialana, mikä on ollut vaikuttamassa alan heikkoon arvostukseen ja julkisuuskuvaan. Matkailua on totuttu tarkastelemaan matkailijan näkökulmasta ja matkailupalveluja tuottavien näkökulma on jäänyt vähäiseksi, mikä ei ole edesauttanut matkailuelinkeinon kokonaisuuden hahmottamista. Lisäksi matkailuelinkeino on koostunut useista eri palvelusisällöistä, jotka ovat määrittyneet matkailijan näkökulmasta. Tämä on ollut omiaan lisäämään erillisyyden mielikuvaa. Vaikka matkailuelinkeinon kokonaisuus oli heikosti hahmotettu, nähtiin matkailu siitä huolimatta positiivisena, mahdollisuuksia täynnä olevana tulevaisuuden toimialana. Matkailua arvostettiin ja sen mahdollisuuksiin uskottiin sen tuoman taloudellisen merkityksen vuoksi. Matkailuelinkeinoon kohdistetut kriittiset puheenvuorot liittyivät sen saamaan julkiseen tukeen ja niiden käyttötarkoituksiin. Matkailuinvestointien suuruus ja niiden mielekkyys herättivät keskustelua, samoin kuin niiden alueellinen kohdentuminen. 1970-luvulta lähtien matkailuelinkeinoon liittyvä kirjoittelu sai osakseen myös sensaatiohakuisia, matkailuelinkeinon merkitystä kärjekkäästi kyseenalaistavia kirjoituksia

Acid-catalyzed mechanocatalytic pretreatment to improve sugar release from birch sawdust : Structural and chemical aspects

This study examined acid-catalyzed mechanocatalytic pretreatment of birch sawdust without a separate impregnation step. Catalyst amount and pretreatment time were the key variables. Pretreated material was mixed with water for hydrolysis (100 °C, 60 min). The efficient release of total reducing sugars from birch sawdust is significant to the path towards biofuels and biochemicals. Based on the results, the structure and surface of birch sawdust changed as a function of mechanocatalytic pretreatment. Milling time caused significant transformations in birch structure and also increased the yields of reducing sugars. The highest yield of total reducing sugar from pretreated sawdust was 23.0% after 30 min of hydrolysis with 1.0 mmol/g acid catalyst, whereas the highest glucose yield was 23.8 g/kg (1.5 mmol/g catalyst, 60 min) and the highest xylose yield was 37.5 g/kg (1.0 mmol/catalyst, 30 min). Overall, acid-catalyzed mechanocatalytic treatment seems to improve sugar yields from birch.peerReviewe

Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn arvioiminen

202

Innovaatio-osaaminen nykypäivän työelämätaitona

Innovaatio lienee käsitteenä jo melko vakiintunut ja ehkäpä jopa kulunut. SuomiSanakirja (2017) määrittelee sen suppeasti uutuudeksi, uutuustuotteeksi tai keksinnöksi. Samalla kuitenkin sanalla innovaatio vaikuttaa yhä olevan hieman hienolta kalskahtava sävy – sen kuvitellaan olevan jotain radikaalisti uutta ja ihmeellistä. Innovaatio-osaaminen on kuitenkin pitkälti perustyötä, joka vaatii jatkuvia ponnisteluja. Innovaatiot syntyvät toiminnasta, arjen käytännöistä ja tiedosta, ja lähtökohtaisesti suuri osa niistä vaatii hurjasti töitä. Toki ei voida poissulkea lahjakkuuden ja tunteen palon merkitystä innovaatioiden syntymisessä, mutta kehittämisen ja uuden luomisen taustalla on alasta riippumatta aina laajaa asiantuntemusta. (Harju-Myllyaho 2015, 14–15.) Ollaanpa innovaatio-käsitteestä sitten mitä mieltä tahansa, on kuitenkin otettava huomioon, että nykypäivänä se on kiinteä osa päivittäistä liike-elämää ja yhteiskuntaa koskevia keskusteluja (Harju-Myllyaho 2015, 13). Lapin innovaatioassistentti –projektissa (ks. Lapin AMK 2018) innovaatio-osaaminen määriteltiin laveasti yksilön taidoiksi tunnistaa omaa erityisosaamistaan ja tarjota sitä yritysten kehittämistarpeisiin. Tokikaan tämä ei vielä riitä, vaan on myös osattava tarttua konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin ja samalla aktiivisesti yrittää etsiä yrityksestä yhä uusia kehittämiskohteita. Parhaimmillaan innovaatio-osaaja tekee itsensä yrityksessä korvaamattomaksi etsimällä oma-aloitteisesti kehittämistarpeita ja tarjoamalla niihin ratkaisutoimenpiteitä. Tämä puolestaan edistää työllistymistä. Lapin innovaatioassistentti –projektissa yksi keskeisimpiä tavoitteita oli siis auttaa korkeakoulutettuja työnhakijoita etsimään omaa osaamista vastaavia piilotyöpaikkoja. Oltiin havaittu, että liian moni valmistuttuaan ei kuitenkaan tunnista osaamistaan, vaan oma asiantuntijuus määritellään lähinnä suoritetun tutkintonimikkeen perusteella. Korkeakouluista valmistutaan asiantuntijatehtäviin, mutta vaikkapa tradenomin tutkinto voi pitää sisällään niin monenlaista asiantuntijuutta, ettei tutkintonimike vielä kerro yksilön varsinaisesta osaamisesta juurikaan mitään. Hän voi olla kansainvälisen kaupan osaaja, markkinoinnin ammattilainen, logistiikan asiantuntija tai varsinainen myyntitykki. Lista lienee loputon. Ja tähän päälle pitäisi vielä tunnistaa kaikki se osaamispääoma, joka on kertynyt muun kuin opiskeluhistorian kautta. Jos monipuoliset työnhakutaidot eivät ole kunnossa, rajoittuu vastavalmistuneen työnhaku pelkästään valmiiden työpaikkailmoitusten selailuun. Varsinkin pk-yrityksissä on kuitenkin paljon kehittämiskohteita muttei resursseja perustyön ohessa toteuttaa niitä. Innovaatio-osaamisen asiantuntija osaa pitää silmät ja korvat avoinna ja etsiä aktiivisesti tällaisia piilotyöpaikkoja ja tarjota omaa asiantuntijuuttaan ratkaisuksi yrityksen kehittämistarpeisiin. Lapin innovaatioassistentti -projekti käynnistyi ensimmäisen valmennusohjelman myötä vuonna 2015. Jo ensimmäisen valmennuksen jälkeen Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston asiantuntijoista koostuva koulutustiimi koosti julkaisun, jossa esiteltiin innovaatio-osaamisen koulutuksen sisältöjä siitä näkökulmasta, mitä ne merkitsevät yritykselle ja miten yritysten pitäisi ne huomioida omassa toiminnassaan (ks. Merivirta 2015). Tässä oppaassa kuitenkin näkökulma muuttuu yrityksestä kohti yksilöä innovaatio-osaamisen asiantuntijana. Tuomme esille, mitä innovaatio-osaaminen on nykypäivän työelämätaitona ja miten itsestään voi kehittää innovaatio-osaajan. Projektin aikana valmennusmallia on määritelty monta kertaa uudelleen ja toteutettu erilaisin menetelmin (ks. tarkemmin Jussilan ja Konttaniemen artikkeli tämän julkaisun sivuilla 8–11). Valmennusmallin kehittäminen on pohjautunut projektin aikana saatuihin kokemuksiin ja jatkuvaan toimintamallin arviointiin. Yhtenä keskeisenä havaintona on ollut, että innovaatio-osaamisen ammattilaiseksi ei synnytä yhdessä päivässä. Kenellä tahansa on kuitenkin mahdollisuus profiloitua innovaatio-osaajaksi, kunhan ensin tunnistaa omat vahvuudet kehittäjänä ja asiantuntijana. Tämä opas tukee Innovaatioassistentti-valmennukseen tulevien yksilöiden oppimisprosessia, mutta samalla se tarjoaa kenelle tahansa polun rakentaa itsestään innovaatio-osaaja. Oppaan artikkelien sisällöistä vastaavat Lapin AMKin ja Lapin yliopiston asiantuntijat, jotka ovat olleet mukana toteuttamasta valmennusta. Luvussa 1 ohjeistamme, miten voit lähteä liikkeelle oman osaamisesi laaja-alaisessa tunnistamisessa ja sen myymisessä yritysten tarpeisiin. Kun olet tunnistanut oman sisäisen innoassarisi, luvusta 2 (Kehitä ja kehity) saat vinkkejä siihen, minkälaisia kehittämistarpeita yrityksissä voi olla ja miten voit niihin vastata. Luvussa 3 puolestaan nostetaan esille, miten voit kasvaa innovaatio-osaamisen asiantuntijaksi. Oppaamme kannustaa kaikkia rohkeasti niin arvioimaan kuin myös kehittämään omaa osaamistaan jatkuvasti.Varsinkin pk-yrityksissä on paljon kehittämiskohteita muttei resursseja perustyön ohessa toteuttaa niitä. Lapin innovaatioassistentti –projektissa yksi keskeisimpiä tavoitteita oli auttaa korkeakoulutettuja työnhakijoita etsimään omaa osaamista vastaavia piilotyöpaikkoja. Innovaatio-osaamisen asiantuntija osaa pitää silmät ja korvat avoinna ja etsiä aktiivisesti tällaisia työmahdollisuuksia ja tarjota omaa asiantuntijuuttaan ratkaisuksi yrityksen kehittämistarpeisiin. Parhaimmillaan innovaatio-osaaja tekee itsensä yrityksessä korvaamattomaksi etsimällä oma-aloitteisesti kehittämistarpeita ja tarjoamalla niihin ratkaisutoimenpiteitä. Kenellä tahansa on mahdollisuus profiloitua innovaatio-osaajaksi, kunhan ensin tunnistaa omat vahvuudet kehittäjänä ja asiantuntijana. Tässä oppaassa tuomme esille, mitä innovaatio-osaaminen on nykypäivän työelämätaitona ja miten itsestään voi kehittää innovaatio-osaajan. Artikkelikokoelman koostamisesta ovat vastanneet Lapin AMKin ja Lapin yliopiston asiantuntijat. Oppaamme on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan Innovaatioassistentti-valmennukseen tulevien yksilöiden oppimisprosessia, mutta samalla se tarjoaa kenelle tahansa polun rakentaa itsestään innovaatio-osaaja