Lasten ja nuorten osallistumisen edellytykset kouluyhteisöissä perusopetuksen rehtoreiden asiantuntijapuheessa

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten rehtorit tulkitsevat kouluyhteisöjen edellytyksiä tukea lasten ja nuorten osallistumista. Osallistuminen määritellään lasten ja nuorten mahdollisuuksiksi olla mukana päätöksenteossa, vaikuttaa kouluyhteisön kehittämiseen ja harjoittaa aktiivista toimijuutta kouluyhteisössä. Asiantuntijapuhe on rehtoreiden puhetta lasten ja nuorten osallistumisen käytännöistä ja osallistumisen merkityksestä kouluyhteisöissä. Empiirisen aineiston muodostivat lappilaisilta rehtoreilta (N=15) kerätyt temaattiset yksilöhaastattelut. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksina muodostui neljä luokkaa, jotka tarkastelevat osallistumisen mahdollisuuksia, haasteita, reunaehtoja ja koulun toimintakulttuuria. Rehtorit tulkitsevat kouluyhteisöjen edellytyksiä lasten ja nuorten osallistumisen tukemiseen moninäkökulmaisesti. Kouluyhteisöissä on monin paikoin kehitettävää lasten ja nuorten osallistumista tukevan toimintakulttuurin saavuttamisessa. Osallistumista voidaan edistää johtamisella tunnistamalla ja sanoittamalla sen merkitystä, kehittämällä osallistumisen menetelmiä ja tukemalla osallistumisen kulttuuria

Changes in healthy and unhealthy working life expectancies among older working-age people in Finland, 2000-2017

Background Raising the statutory retirement age has been a common policy response to population ageing, but health problems may restrict labour force participation in older ages. We examined the development of healthy and unhealthy working life expectancies in Finland from 2000 to 2017 using different measures of health problems. Methods Healthy and unhealthy working life expectancies were calculated for the age range 50-65 years using the Sullivan method. The health measures were limiting long-standing illness, self-rated health, mental health problems and self-assessed work ability. Results Healthy working life expectancy was highest when health was measured by work ability. From 2000 to 2017, working years in full ability between the ages 50-65 increased from 6.2 (95% confidence interval 5.9-6.4) to 8.2 (8.0-8.5). Healthy working life expectancy increased also when measured by the other indicators. Unhealthy working years also increased, except when health problems were measured by limiting long-standing illness. The share of years in work increased both within the healthy and the unhealthy years, the increase being larger or equally large for the latter. Within the healthy and unhealthy years measured by the other three indicators, the share of working years increased irrespective of whether work ability was full or limited, but the increase was larger for limited work ability. Conclusions In Finland, healthy working life expectancy has increased irrespective of how health is measured but also working with health problems has become more prevalent. The estimates for healthy working years are highest when a direct measure of work ability is used.Peer reviewe

Metsäisten valuma-alueiden vesistökuormituksen laskenta

Metsät vaikuttavat vesistöjen veden laatuun. Luonnontilaisilta metsä- ja suoalueilta vesistöihin kulkeutuvia ainevirtoja kutsutaan taustakuormaksi. Metsissä tehtävät toimenpiteet kuten päätehakkuut, maanmuokkaukset, lannoitukset ja ojitukset lisäävät vesistöihin tulevaa kuormitusta. Tässä julkaisussa esitellään metsätalousmaalta tulevaan luonnon taustakuormaan ja eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamaan kuormituksen lisäykseen perustuva typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormituksen laskentamenetelmä, KALLE. Laskentamenetelmän kuvauksen yhteydessä esitetään taustakuormitusluvut ja kivennäis- ja turvemaiden metsänuudistamisen ja lannoituksen sekä turvemaiden kunnostusojituksen ominaiskuormitusluvut. Ominaiskuormitusluvut on tuotettu olettaen, että vesiensuojelusta on huolehdittu uudistamishakkuiden yhteydessä jättämällä suojakaistoja vesistöjen varteen ja kunnostusojituksissa tekemällä laskeutusaltaita. Laskentamenetelmä ottaa huomioon toimenpiteiden pitkän vaikutusajan. KALLE-laskentamenetelmä on kehitetty valtakunnallisia, vesistöalueryhmittäisiä ja vesienhoitoalueittaisia laskelmia varten. Julkaisussa esitetään myös esimerkkilaskelmien tuloksia

”Tää on kuin satumaa!” : Lasten kokemuksia ympäristön ainutlaatuisuudesta hevosavusteisessa toimintaterapiassa

Opinnäytetyön aiheena on hevosavusteinen toimintaterapia. Tavoitteenamme on selvittää laadullisen tutkimuksen menetelmin, mikä juuri talliympäristöstä tekee ainutlaatuisen toimintaympäristön suhteessa esimerkiksi kliiniseen terapiatilaan sairaalaympäristössä. Lisäksi tavoitteenamme on myös parantaa hevosavusteisen terapian tunnettavuutta ja tarjota vaihtoehtoisia ja perusteltuja työkaluja ja työympäristöjä toimintaterapeuteille. Toteutimme opinnäytetyön Breytingin tilalla yhteistyössä siellä työskentelevän psykoterapeutin kanssa. Tietoperustana tässä työssä käytimme Doris Piercen toiminnan terapeuttisen voiman mallia, josta painotimme ainutlaatuisuuden ulottuvuuden fyysistä, ajallista ja sosiokulttuurista aluetta. Tietoperustana oli hevosavusteinen toiminta ja terapia, erityisesti lasten parissa, sekä luontoympäristö toiminnan kehyksenä. Hevosavusteisesta toimintaterapiasta kirjallisuutta ja tutkimusta on vähän käytössä. Aineisto kerättiin havainnoinnin avulla. Havainnointilomakkeet sekä ryhmäprosessi toteutuivat toiminnan terapeuttisen voiman mallin mukaan. Havainnoimme kolmea eri ryhmäkertaa, johon osallistui sama neljän lapsen ryhmä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan talliympäristön ainutlaatuisuuden kokemukseen vaikuttivat hevonen terapiaeläimenä, tallikulttuuri osana ympäristöä, vuorovaikutus ihmisten ja eläinten välillä sekä ympäristön fyysiset puitteet. Jokainen lapsi koki ainutlaatuisuuden yksilöllisesti omista lähtökohdistaan, toisilla oli enemmän kokemusta hevosten kanssa toimimisesta kuin toisilla. Työmme tarjoaa vaihtoehtoisia menetelmiä toimintaterapian toteutumiseen ja perustelee talliympäristön hyödyntämistä terapiassa. Tuloksia voidaan hyödyntää eri kohderyhmien parissa, joista nousee myös jatkotutkimusaiheita. Tulevaisuudessa toivoisimme alan kirjallisuuden lisääntyvän ja hevosavusteisten menetelmien käytön toimintaterapiassa kasvavan Suomessa.In this thesis the subject is equine-assisted occupational therapy. The purpose of the thesis was to research what makes the occupational environment used in therapy in the stables unique. The purpose is also to improve the awareness of the equine-assisted therapy and to provide alternative tools and working environments for occupational therapists. We completed this thesis at Breyting farm in collaboration with a psychotherapist. Breyting farm is a stable where equine-assisted psychotherapy is offered to families, children and work communities. The main theoretical base was the model of therapeutic power by Doris Pierce. The focus was in the dimension of intactness which includes the physical, temporal and sociocultural dimensions. Other theoretical bases were equine-assisted therapy and nature as therapeutic environment. We found only a limited amount of literature and research about equine-assisted therapy. This study was a qualitative study in which the data was collected by observation. The forms and therapy groups were designed according to Pierce’s model of therapeutic power. We observed a group of four children at three different occasions. The analysis of the data gathered was theory-driven. Based on our experience the intactness of environment in stables was influenced by the horse, stable culture, the physical dimensions of environment and interaction between humans and animals. Each child experienced the intactness from their own individual perspective. In the future we would like to see more literature and research about equine-assisted therapy and increasing use of equine-assisted methods in occupational therapy in Finland

Terveys ja tekniikka kehittävät yhteistyössä sairaanhoidon opiskelijoiden virtuaalioppimista

Potilas makaa sängyllä sairaalan heräämössä. Hänen vieressään on näyttö, josta voi seurata happisaturaatiota, pulssia, verenpainetta ja hengitystaajuutta. Miehen kehonkieli osoittaa, että hän ei voi hyvin. Opiskelijan tehtävänä on päättää, miten toimia tilanteessa