Level of service definitions for public transport - evaluation and development of the guidelines

The Finnish legislation on public transport was reformed 3.12.2009. According to the new law, the competent authorities were obliged to define the target level of service for public transport by the end of the year 2011. The purpose of defining the target level of service is to express what kind of services the authority wants to provide in the area. In addition, these targets guide the planning and organization of public transport. The aim of the study was to evaluate and develop the guidelines created by the Finnish Transport Agency in order to aid authorities in making the definitions. The evaluation concentrated on the guidelines on cooperation and interaction during the definition process, target setting, level of service criteria and the monitoring process. The study was executed through a survey sent to nine Centres for Economic Development, Transport and Environment (ELY Centres). The survey showed that the cooperation and interaction functioned well during the process. However, the extent of the cooperation and the cooperation varied significantly between the ELY Centres. The greatest challenge was to manage the extensive cooperation as a whole. There were also differences in the target levels of service between ELY Centres, as different aspects were stressed in their definitions. However, in almost all regions, the target is to maintain or improve the current level of service. According to the survey, the biggest threat to achieving the targets is the lack of financing. The survey also indicated that the way in which different service level factors were regarded varied. Especially the quality factors were partially ignored. The most commonly used factors were operating time and headway. By contrast, there are no uniform guidelines on how to monitor the achievement of the target level of service. Most ELY Centres, however, think that the monitoring should be arranged in regional working groups on public transport and as a part of transport system planning. The proposals for improving the guidelines are presented in the conclusions. In addition, the author presents an example on how the realization of the target level of service can be monitored as a part of the monitoring process of letters of intent concerning transport system planning.Palvelutasomäärittely perustuu 3.12.2009 voimaan astuneeseen joukkoliikennelakiin, joka velvoitti toimivaltaisia viranomaisia määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteelle tavoitteellisen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutasomäärittelyn tarkoituksena on ilmaista, millaista joukkoliikenteen palvelua viranomainen haluaa toimivalta-alueellaan tarjota. Lisäksi määrittely ohjaa joukkoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä. Työn tavoitteena oli arvioida ja kehittää ohjeistusta, jonka Liikennevirasto on laatinut viranomaisille määrittelyn tueksi. Ohjeistusta pyrittiin arvioimaan yhteistyön ja vuorovaikutuksen, palvelutasomäärittelyihin liittyvän tavoitteellisuuden, palvelutasokriteeristön sekä palvelutasotavoitteiden toteutumisen seurannan osalta. Tutkimus toteutettiin kyselyllä, joka lähetettiin yhdeksälle toimivaltaiselle Elinkeino- Liikenne ja Ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Kyselyn perusteella voidaan todeta, että yhteistyö ja vuorovaikutus toimivat pääosin hyvin palvelutasomäärittelyn aikana. Yhteistyön laajuudessa ja yhteistyömenetelmissä oli kuitenkin suuriakin eroja ELY-keskusten välillä. Suurimmaksi haasteeksi koettiin laajan yhteistyökokonaisuuden hallinta. Myös palvelutasomäärittelyjen tavoitteellisuudessa ja tavoitteellisuuteen vaikuttaneissa asioissa oli eroja, sillä tavoitteita asetettiin erilaisia näkökulmia painottaen. Lähes kaikilla alueilla kuitenkin tavoitellaan pääasiassa joko nykytilan kaltaista tai parempaa palvelutasoa. Suurimpana uhkana palvelutason toteutumiselle koettiin rahoituksen riittämättömyys. Lisäksi kyselystä kävi ilmi, että eri palvelutasotekijöitä otettiin huomioon määrittelyissä vaihtelevasti. Etenkin laadulliset palvelutasotekijät jäivät selvästi vähemmälle huomiolle. Lähinnä palvelutasotavoitteita asetettiin vuorovälin ja liikennöintiajan perusteella. Vastaavasti palvelutasotavoitteiden toteutumisen seurannalle ei ole vielä kehitetty yhtenäistä ohjeistusta. Suurin osa ELY-keskuksista oli kuitenkin sitä mieltä, seuranta tulisi järjestää alueellisissa joukkoliikennetyöryhmissä ja osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. Työn johtopäätöksissä esitetään parannusehdotuksia Liikenneviraston laatimaan ohjeistukseen. Lisäksi johtopäätöksissä kuvataan malli, jonka mukaisesti toteutunutta palvelutasoa voidaan seurata osana liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimusten seurantaa

Kohti kestävää ostopäätöstä ja sen yli : tuuppaukset kestävän kuluttamisen tukena asiakaspolun eri vaiheissa

Kuluttajien kiinnostus ja positiiviset asenteet kestävää kuluttamista kohtaan ovat lisääntyneet viime aikoina merkittävästi, mutta tämä ei vielä näy kulutustottumuksissa. Tarve kestävämmälle kuluttamiselle on kuitenkin suuri, sillä ihmiskunnan nykyisellä tavalla kuluttaa on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon. Valtioita velvoitetaan jo useilla eri tavoilla toimimaan kestävän kulutuksen edistämiseksi, mutta samanlaisia velvoitteita yrityksiä kohtaan ei vielä juuri ole, vaikka kuluttajat toivovatkin yrityksiltä vastuuta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa katsaus siihen, miten ja millaisiin tarkoituksiin yritykset voivat hyödyntää tuuppauksia asiakaspolun eri vaiheissa ohjatakseen kuluttajia kestäviin kulutusvalintoihin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyvät aiempi tuuppauksiin ja asiakaspolkuihin liittyvä tutkimus. Tuuppausten aiempaa tutkimusta hyödynnettiin muodostettaessa tuuppauksille kriteerit ja luokittelu. Tätä teoriaa täydennettiin asiakaspolkujen teorialla, jonka keskeinen tarkoitus oli tuottaa katsaus siihen, millaisista vaiheista yritysten asiakaspolut koostuvat. Tutkimus toteutettiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta henkilöä, jotka edustivat eri toimialojen yrityksiä. Haastatteluaineistoa täydennettiin kokoamalla sekundäärinen tutkimusaineisto yritysten tuottamista materiaaleista, kuten verkkosivuartikkeleista ja sosiaalisen median julkaisuista. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysissä teoriaa käytettiin tuuppausten tunnistamiseen ja luokitteluun, minkä jälkeen tuuppaukset sijoitettiin asiakaspolun eri vaiheisiin sen mukaan, missä vaiheissa yritykset käyttävät niitä. Tutkimuksen keskeinen löydös on se, että yritykset voivat käyttää tuuppauksia asiakaspolun eri vaiheissa hyvin erilaisiin tarkoituksiin ohjatessaan kuluttajia kestäviin kulutusvalintoihin. Tutkimusaineistosta havaittiin, että yritykset käyttävät tuuppauksia ostoa edeltävässä vaiheessa ja ostotilanteessa erityisesti ohjatakseen kuluttajia kohti ostopäätöstä ja kestävämpiä valintoja yrityksen valikoiman sisällä. Oston jälkeisessä vaiheessa tuuppauksia puolestaan käytetään ohjaamaan kuluttajia kokonaisvaltaisemmin kestäviin valintoihin esimerkiksi heidän arjessaan. Tutkimusaineistosta havaittiin, että yritykset käyttävät ehdottomasti eniten informaation esitystapaan kuuluvia tuuppauksia ohjatessaan kuluttajia kestäviin valintoihin. Tämä tutkimus täydentää aiempaa kestävään kuluttamiseen ohjaavien tuuppausten tutkimusta asiakaspolkunäkökulmallaan. Tutkimus myös täyttää asiakaspolut ja tuuppaukset yhdistävää tutkimusta koskevaa aukkoa. Tutkimuksesta on hyötyä myös käytännön toimijoille, sillä löydösten avulla yritykset voivat sijoittaa asiakaspolkujensa varrelle erilaisia tuuppauksia riippuen siitä, mihin kestävän kuluttamisen tavoitteisiin ne haluavat kuluttajia ohjata. Tutkimusta rajoittavat muun muassa haastatteluihin valitut yritykset ja näitä edustavat henkilöt, analyysiä ohjaava teoria sekä käytetty haastattelumenetelmä. Nämä rajoitteet on huomioitu tutkimuksen laadun tarkastelussa ja ne synnyttävät useita jatkotutkimusmahdollisuuksia

Modell för hur busstrafi ken ska ordnas i Borgå

Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat uudistuneen lainsäädännön vuoksi vuodesta 2014 alkaen. Ratkaisun uudesta järjestämistavasta tekee joukkoliikennelain mukainen toimivaltainen viranomainen, joka Porvoon linja-autoliikenteessä on Uudenmaan ELY-keskus. Tämän selvityksen tarkoituksena on valmistella Uudenmaan ELY-keskuksen ratkaisua linja-autoliikenteen järjestämistavasta Porvoon seudulla. Selvityksessä on kuvattu lainsäädännön muutokset sekä millaiset vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat mahdollisia. Järjestämistapavaihtoehdot sekä niiden hyvät ja huonot puolet on kuvattu LVM:n Linja-autotyöryhmän työn pohjalta. Vaihtoehdoista on valittu Porvoon seudulle eri liikennealueille parhaiten soveltuvat mallit. Selvityksessä esitetään markkinaehtoista mallia pitkämatkaiseen Helsingistä Porvoon kautta Kaakkois-Suomeen suuntautuvaan sekä Helsingin ja Porvoon väliseen seutuliikenteeseen. Porvoon paikallisliikenne esitetään kilpailutettavaksi alueellisena käyttöoikeussopimuksena. Muu Porvoon sisäinen, lähinnä koululaisliikenne, esitetään järjestettäväksi reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen nojalla. Kustannusvaikutuksia on arvioitu paikallisliikenteen osalta. Arviossa on tuotu lähinnä esiin ne muutostekijät, jotka voivat aiheuttaa muutoksia kustannuksiin. Työn yhteydessä on valmisteltu alueellisen käyttöoikeussopimuksen tarjousasiakirjat, jotka ovat raportin liitteenä. Lisäksi on valmisteltu kunta/ELY -sopimusSätten att ordna kollektivtrafi ken ändras på grund av ny lagstiftning med början 2014. Beslutet om det nya arrangemanget ska fattas av en behörig myndighet enligt kollektivtrafi klagen. I Borgå busstrafi k är denna myndighet ELY-centralen i Nyland. Syftet med denna utredning är att bereda ELY-centralens beslut om hur busstrafi ken ska ordnas i Borgåregionen. I utredningen beskrivs förändringarna i lagstiftningen och vilka alternativa arrangemangen som är möjliga. Alternativen samt deras goda och dåliga sidor beskrivs utgående från arbetet i KM:s Bussarbetsgrupp. Av alternativen har de modeller som bäst passar de olika trafi kområdena i Borgåregionen valts ut. I utredningen presenteras en marknadsbestämd modell för den långväga trafi ken från Helsingfors mot sydöstra Finland via Borgå samt för regiontrafi ken mellan Helsingfors och Borgå. För Borgå lokaltrafi k föreslås ett regionalt koncessionsavtal som konkurrensutsätts. För den övriga interna trafi ken i Borgå, närmast skolskjutsarna, föreslås arrangemang på basis av ett ruttbaserat koncessionsavtal. Kostnadseffekterna har uppskattats för lokaltrafi ken. I uppskattningen har närmast de förändringsfaktorer beaktats som kan orsaka ändrade kostnader. I samband med arbetet utformades de anbudshandlingar för ett regionalt koncessionsavtal som är bifogade rapporten. Dessutom bereddes avtalet kommun/ELY.

Periodontitis and cardiometabolic disorders : The role of lipopolysaccharide and endotoxemia

Lipopolysaccharide is a virulence factor of gram-negative bacteria with a crucial importance to the bacterial surface integrity. From the host's perspective, lipopolysaccharide plays a role in both local and systemic inflammation, activates both innate and adaptive immunity, and can trigger inflammation either directly (as a microbe-associated molecular pattern) or indirectly (by inducing the generation of nonmicrobial, danger-associated molecular patterns). Translocation of lipopolysaccharide into the circulation causes endotoxemia, which is typically measured as the biological activity of lipopolysaccharide to induce coagulation of an aqueous extract of blood cells of the assay. Apparently healthy subjects have a low circulating lipopolysaccharide activity, since it is neutralized and cleared rapidly. However, chronic endotoxemia is involved in the pathogenesis of many inflammation-driven conditions, especially cardiometabolic disorders. These include atherosclerotic cardiovascular diseases, obesity, liver diseases, diabetes, and metabolic syndrome, where endotoxemia has been recognized as a risk factor. The main source of endotoxemia is thought to be the gut microbiota. However, the oral dysbiosis in periodontitis, which is typically enriched with gram-negative bacterial species, may also contribute to endotoxemia. As endotoxemia is associated with an increased risk of cardiometabolic disorders, lipopolysaccharide could be considered as a molecular link between periodontal microbiota and cardiometabolic diseases.Peer reviewe

Can field botany be effectively taught as a distance course? Experiences and reflections from the COVID-19 pandemic

The COVID-19 pandemic that started in 2020 forced a rapid change in university teaching, with large numbers of courses switching to distance learning with very little time for preparation. Courses involving many practical elements and field excursions required particular care if students were to fulfil planned learning outcomes. Here, we present our experiences in teaching field botany in 2020 and 2021. Using a range of methods and tools to introduce students to the subject, promote self-learning and reflection and give rapid and regular feedback, we were able to produce a course that allowed students to achieve the intended learning outcomes and that obtained similarly positive student evaluations to previous years. The course and its outcomes were further improved in 2021. We describe how we structured field botany as a distance course in order that we could give the best possible learning experience for the students. Finally, we reflect on how digital tools can aid teaching such subjects in the future, in a world where public knowledge of natural history is declining

Hiilinieluja ja ilmastohyötyjä hallituin riskein : Metsäsektorin ohjauskeinojen monitieteinen analyysi

Suomi ei ole saavuttamassa EU LULUCF-asetuksen mukaisia maankäyttösektorin ilmastotavoitteitaan vuosille 2021–2025. Myös vuosien 2026–2030 tavoitteiden ja Suomen oman hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttaminen tulee olemaan haastavaa. Metsien hakkuut ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaan puun kysynnän vuoksi ja 1950-luvulta alkanut metsien kokonaiskasvu on taittunut. Puun kysynnän on ennustettu edelleen voimistuvan tulevaisuudessa. Hillintätoimien toteutus ei ole käynnistynyt tarvittavassa laajuudessa, vaikka hillintäkeinoja onkin tunnistettu muun muassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa, ja metsätalouden kannustinjärjestelmää on uudistettu. Jos maankäyttösektorin ilmastotavoitteita ei saavuteta, Suomelle voi koitua merkittäviä taloudellisia kustannuksia nieluyksiköiden ostamisesta EU:n muilta jäsenmailta tai päästöjen vähentämisestä muilla sektoreilla. Metsien nielun vahvistamiseksi tarvitaankin hillintää tukevaa ja metsänhoitoa ohjaavia ohjauskeinoja. Hiilinieluja ja ilmastohyötyjä hallituin riskein: Metsiä ja puutuotteita koskevat ohjauskeinot (Hilmari) -hankkeessa arvioitiin kahdeksaa eri metsäsektorin ohjauskeinoa niiden kustannusvaikuttavuuden, ympäristövaikutusten, sosiaalisen hyväksyttävyyden ja lainsäädännön näkökulmasta. Työn pohjalta suositeltiin tehokkaita ja nopeita keinoja toteuttaa kattavaa ohjausta metsäsektorilla. Tehokas ohjauskeinokokonaisuus voitaisiin toteuttaa hiilikorvauksen, puurakentamisen tukemisen sekä maankäytön muutosmaksun avulla. Nämä ohjauskeinot ovat maankäyttömuutosmaksua lukuun ottamatta laajasti metsäsektorin toimijoiden hyväksymiä ja myös lainsäännöllisesti mahdollisia ohjauskeinoja. Hiilikorvauksen käytännön toteutukseen liittyy kuitenkin avoimia kysymyksiä, jotka on selvitettävä ennen käyttöönottoa. Siirtymävaiheen ratkaisuna sääntelyyn perustuvat uudistushakkuun läpimittarajat tai korvaus kiertoajan pidentämisestä voitaisiin toteuttaa todennäköisesti nopeammin. Hakkuiden vuotaminen ohjausjärjestelmän ulkopuolelle heikentää hillinnän tehoa. Tehokas hillintä vaatiikin, että mahdollisimman suuri osa Suomen talousmetsien pinta-alasta on ohjauskeinon piirissä. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvissa järjestelmissä kattavuuteen voidaan vaikuttaa joko suoraan sääntelyllä tai kiinnittämällä huomiota maksettavien korvauksien suuruuteen sekä toteutuksen yksityiskohtiin ja neuvontaan. Suomen metsiä koskevan ilmasto-ohjauksen yhteys- ja ristikkäisvaikutuksia olemassa olevan ohjauksen kanssa tulisi jatkossa tarkastella kattavasti, ja varmistaa, että kokonaisuus edistää sekä ilmastopolitiikan, että metsien käytölle asetettujen muiden tavoitteiden toteutumista. Ohjauskeinokokonaisuuden aiheuttamia kustannuksia on syytä verrata EU:n sisältä hankittujen nieluyksiköiden kustannuksiin

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

New susceptibility loci associated with kidney disease in type 1 diabetes

WOS:000309817900008Diabetic kidney disease, or diabetic nephropathy (DN), is a major complication of diabetes and the leading cause of end-stage renal disease (ESRD) that requires dialysis treatment or kidney transplantation. In addition to the decrease in the quality of life, DN accounts for a large proportion of the excess mortality associated with type 1 diabetes (T1D). Whereas the degree of glycemia plays a pivotal role in DN, a subset of individuals with poorly controlled T1D do not develop DN. Furthermore, strong familial aggregation supports genetic susceptibility to DN. However, the genes and the molecular mechanisms behind the disease remain poorly understood, and current therapeutic strategies rarely result in reversal of DN. In the GEnetics of Nephropathy: an International Effort (GENIE) consortium, we have undertaken a meta-analysis of genome-wide association studies (GWAS) of T1D DN comprising ∼2.4 million single nucleotide polymorphisms (SNPs) imputed in 6,691 individuals. After additional genotyping of 41 top ranked SNPs representing 24 independent signals in 5,873 individuals, combined meta-analysis revealed association of two SNPs with ESRD: rs7583877 in the AFF3 gene (P = 1.2×10(-8)) and an intergenic SNP on chromosome 15q26 between the genes RGMA and MCTP2, rs12437854 (P = 2.0×10(-9)). Functional data suggest that AFF3 influences renal tubule fibrosis via the transforming growth factor-beta (TGF-β1) pathway. The strongest association with DN as a primary phenotype was seen for an intronic SNP in the ERBB4 gene (rs7588550, P = 2.1×10(-7)), a gene with type 2 diabetes DN differential expression and in the same intron as a variant with cis-eQTL expression of ERBB4. All these detected associations represent new signals in the pathogenesis of DN.Peer reviewe