Deregulation and Consumption: Saving Dynamics in the Nordic Countries

Changes in saving behavior brought about by financial liberalization in the Nordic countries are examined. Although this paper suggests that there have been changes in the economic relationships in Denmark and Finland, the evidence from Norway is less conclusive, and the data do not reveal any structural change in Sweden. The results also indicate that the wealth effect has played an increasing role in household saving decisions. Since the present tax rules are biased against saving, cuts in marginal tax rates and reductions in the tax value of interest payments would be expected to increase household saving.

EMU:n vaikutus talouspolitiikkaan ja sen työnjakoon Suomessa

Talouspolitiikan liikkumavara on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana supistunut ja samalla talouspolitiikan työnjako on muuttunut. Talouspoliittiset päätökset Suomen lähialueilla ovat heijastuneet myös talouspoliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Talouspolitiikan työnjaossa tapahtuneiden muutosten taustalla on ollut ennen kaikkea pääomanliikkeiden vapautuminen ja siihen liittyvä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden merkityksen kasvu sekä korkosäännöstelyn purkaminen. Tämän kehityksen seurauksena rahapolitiikan liikkumavara on kaventunut kun taas finanssipolitiikan, tulopolitiikan sekä työmarkkinoiden jouston merkitys suhdannepolitiikassa on korostunut. Rahapolitiikan ohjausvälinevalikoiman muuttuminen kertoo raha- ja pääomamarkkinoiden monipuolistumisesta ja markkinaehtoisten keinojen lisääntymisestä suoran vaikuttamisen sijasta. Viime vuosina Euroopan taloudellinen ja raha taloudellinen yhdentyminen on edennyt nopeasti mm. Euroopan yhteisen sisämarkkinaprosessin myötä. Euroopan raha- ja valuuttayhteistyön tilalle kaavaillaan sitä huomattavasti kattavampaa Euroopan talous- ja rahaliittoa (EMU). Toteutuessaan EMU merkitsee, että EY-maissa siirrytään vaiheittain yhteiseen keskuspankkiin, pysyvästi kiinteisiin valuuttakursseihin ja viime kädessä yhteiseen valuuttaan. Tämä sekä Euroopan integraation yleispiirteet on kirjattu ns. Maastrichtin sopimuksessa. Tanskan ja Ranskan kansanäänestysten tulosten vaikutuksesta Maastrichtin sopimuksen ratifiointi saattaa viivästyä suunnitellusta aikataulusta. Eräät EY-maat ovat myös joutuneet ottamaan taka-askelia jo toteutuneiden tavoitteiden osalta kun ne ovat joko irrottautuneet yhteisestä valuuttakurssijärjestelmästä tai ovat turvautuneet uudelleen valuutansäännöstelytoimiin raha- ja valuuttamarkkinoilla ilmenneiden levottomuuksien vuoksi. Näiden toimien odotetaan olevan tilapäisiä. Vastoinkäymiset ovat kuitenkin lisänneet keskustelua valuuttakurssijärjestelmän toimivuudesta sekä raha- ja talous liiton tulevaisuudesta. Euroopan talous- ja rahaliittosuunnitelman toteuttaminen vaikuttaa talouspolitiikan harjoittamiseen myös Suomessa. Riippumatta siitä, minkälaiseen integraatioratkaisuun Suomi lopulta päätyy, Suomi ei voi olla ottamatta huomioon Keski-Euroopan kehitystä. Kaikissa oloissa EY-maiden talouspoliittiset ratkaisut tulevat entistä selkeämmin vaikuttamaan Suomessa harjoitettavaan talouspolitiikkaan. Vaikka Maastrichtin sopimuksen perusteella on vaikea yksityiskohtaisesti hahmottaa, kuinka talouspolitiikan yhteensovittaminen toteutetaan integroituneessa Euroopassa, on selvää, että rahapolitiikan itsenäisyys Suomessa kaventuu entisestään ja häviää kokonaan, mikäli Euroopan talousalueelle perustetaan yhteinen keskuspankki ja Suomi on mukana Euroopan rahaliitossa. Myös finanssipolitiikkaan kohdistuu jo varhaisessa vaiheessa budjetin alijäämään ja julkisen sektorin velkaantumiseen liittyviä rajoituksia. Kun valuuttakurssi on vakaa, hintakilpailukyvyn ylläpitäminen ja talouden sopeutuskyky edellyttävät aikaisempaa suurempaa hintojen ja palkkojen joustavuutta

The currency band and credibility: The Finnish experience

This paper examines developments in the Finnish money and foreign exchange markets in the light of the recent literature on target-zones. The basket-pegging system, which was officially adopted in Finland in late 1977, provides a good opportunity to discuss some of the implications of the target-zone models. Analysis concentrates on the period after 1987 when the assumptions underlying the basic target-zone model can assumed to be fulfilled. Although empirical exchange rate distributions of the Finnish markka do not seem to resemble those predicted by the basic target-zone model, the findings of the paper support the view that for a given period Finnish data exhibit some of the implications of target-zone models. The results, however, indicate that causality rons from the interest rate differential to the exchange rate and not from the exchange rate to the interest rate differential as implied by the basic (credible) target-zone model. In addition, intervention practices carried out by the central bank appear to have played an important role in determining the expected future exchange rate within the currency band

The Finnish experience on maintaining a currency band in the 1980s

The paper reviews the Finnish experience of maintaining an explicit currency band since its creation in 1977. The emphasis is on the latter half of the 1980s, which is a period of free capital movements and unregulated domestic money markets. The first part of the paper gives an historical account of the past experience. It is seen that the band arrangement has given some, albeit limited, freedom to monetary policy. This is reflected in a higher interest rate differential than what would have been necessary in order to keep the exchange rate completely fixed and private capital movements on balance on the average. The second part presents a brief review to theoretical models of currency bands. In the third part the predictions of these models, as regards the relationship between the interest rate differential and the exchange rate, the perceived devaluation risk and the credibility of the band, are tested with the Finnish data from 1987 onwards. According to the results the interest rate differential and the exchange rate exhibit negative correlation, except for the periods of currency unrest. The term structure of the interest rate differentials, however, does not behave in the manner predicted by the theory. The perceived devaluation risk is positive, which does not, however, imply that the band itself would have been uncredible. The tests indicate that the band has been credible up to a twelve-month horizon, but not in a five-year horizon

Pohjoismaiden keskuspankit tulevassa Euroopassa

EY-integraatio vaikuttaa merkittävästi Pohjoismaiden keskuspankki en toimintaan riippumatta siitä, minkälaisiin integraatioratkaisuihin lopulta päädytään. Muutospaineet johtuvat siitä, etteivät Pohjoismaat voi olla ottamatta huomioon lähialueidensa kehitystä. EY-maiden talouspoliittiset ratkaisut tulevat tulevaisuudessa hyvin pitkälle määräämään Pohjoismaiden talouspolitiikan lähtökohdat riippumatta institutionaalisista puitteista. Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) vuonna 1994 alkavan toisen vaiheen aikana EY-maiden ja EY:n jäseniksi pyrkivien maiden on käynnistettävä prosessi, joka tähtää kansallisten keskuspankki en täydelliseen riippumattomuuteen. Jo tässä vaiheessa vaaditaan julkisen sektorin keskuspankkirahoituksen kieltämistä. Myös pankkivaltuuston asemaa on tarkasteltava uudelta pohjalta ja keskuspankkien pääjohtajien nimittämiseen ja erottamiseen liittyviä säännöksiä on myös tarkistettava. Maastrichtin sopimuksen perusteella ei voida hahmottaa yksityiskohtaista kuvaa siitä, miten yhteistä rahapolitiikkaa harjoitetaan EMUn kolmannessa vaiheessa. Monet seikat viittaavat kuitenkin siihen, että kansalliset keskuspankit ovat mukana yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan toteuttamisessa. EMUn toteutuminen vaikuttaa keskuspankki en rahoitus suhteisiin ja niiden taseiden rakenteeseen

De nordiska centralbankerna i det framtida Europa

Integrationsprocessen inom Europa får via Maastrichtavtalet långtgående konsekvenser för de nordiska centralbankerna oavsett de strategiska valen. Förändringstrycket uppstår de Jaeta pga att de nordiska ländema inte kan agera i isolation från utvecklingen i den omedelbara omvärlden. EG-Iändernas ekonomisk-politiska beslut kommer att i hög grad ange ramama för den ekonomiska politiken i de nordiska Iänderna oberoende av de institutionella arrangemangen