Saariselän pohjoisboreaalisen metsänrajametsän kasvillisuusmuutokset 40 vuoden aikana sekä niiden yhteys paikallistason geodiversiteettiin

Tiivistelmä. Ilmastonmuutosta voidaan pitää merkittävänä uhkana boreaalisen metsän aluskasvillisuudelle ja sen tarjoamille ekosysteemipalveluille. Aluskasvillisuuden pitkäaikaisista muutoksista sekä niiden alueellisen vaihtelun syistä on kuitenkin vähän tutkimuksia. Yksi mahdollinen tapa ilmastonmuutoksen uhkaaman luonnon suojelemiseksi on Conserving Nature’s Stage (CNS) -strategia, joka pohjautuu ajatukseen, että geodiversiteetti puskuroi ilmastonmuutoksen ekologisia vaikutuksia vastaan. Tätä CNS-hypoteesia ei ole kuitenkaan testattu aiemmin. Tutkielmassa selvitettiin pohjoisboreaalisen metsänrajametsän aluskasvillisuuden muutoksia 40 vuoden aikana sekä niiden yhteyttä paikallistason geodiversiteettiin Saariselällä Suomen Lapissa. Vuosina 1981 ja 2022 kerätyt kasvillisuusaineistot sisältävät putkilokasvien, sammalten ja jäkälien laji- tai sukukohtaiset peittävyydet 82 tutkimusalalta. Geodiversiteetin mittarina käytettiin erilaisten geokohteiden lukumäärää, joka määritettiin visuaalisesti havainnoiden samoilta tutkimusaloilta. Kasviyhteisön koostumuksen muutosta visualisoitiin NMDS-menetelmällä (non-metric multidimensional scaling), ja ajallisen beta-diversiteetin indekseillä (temporal beta diversity index, TBI) tutkittiin kasviyhteisöjen kokonaismuutosta sekä niissä tapahtuneita poistumia (losses) ja ilmaantumisia (gains) koko kasviyhteisön sekä putkilokasvien, sammalien ja jäkälien osalta. Laji- tai sukukohtaiset peittävyysmuutokset selvitettiin parittaisilla t-testeillä. Kasvillisuusmuutosten yhteyttä geodiversiteettiin tutkittiin lineaarisilla regressiomalleilla käyttäen vasteina TBI-muuttujia. NMDS-analyysi osoittaa kasviyhteisön koostumuksessa tapahtuneen selkeää vaihduntaa, joka on samansuuntaista koko tutkimusalueella. TBI-muuttujien perusteella kasvillisuusmuutos johtuu putkilokasvien runsastumisesta ja jäkälien selvästä vähenemisestä, kun taas sammalissa ei ole keskimäärin tapahtunut muutosta. Lajikohtaisissa tarkasteluissa putkilokasveista mustikan (Vaccinium myrtillus), puolukan (V. vitis-idaea) ja variksenmarjan (Empetrum nigrum) peittävyys on kasvanut ja kanervan (Calluna vulgaris) laskenut. Jäkälistä poron- ja torvijäkälien (Cladonia sp.) sekä tinajäkälien (Stereocaulon sp.) peittävyys on romahtanut, luultavasti porojen (Rangifer tarandus) laidunnuksesta johtuen. Kasvillisuusmuutokset eivät olleet yhteydessä paikalliseen geodiversiteettiin, mikä ei tue CNS-strategian käyttöä tutkimusalueella. Tulokset osoittavat, että kasvillisuusmuutos voi olla voimakasta jopa karuissa ja yksipuolisissa elinympäristöissä, ja alleviivaavat, kuinka tärkeää on löytää empiirisiä todisteita CNS-hypoteesille ennen sen käytännön hyödyntämistä esimerkiksi suojelussa

Vallan prosessit liikuntatuntien sosiaalisissa rakenteissa:”sää et oo niinku yhtä hyvä ku mää”

Tiivistelmä. Kiusaamista on totuttu määrittelemään yksilökeskeisen patologisoinnin kautta. Tällaisten määritelmien mukaan kiusaaminen nähdään kapeasti yksilön persoonallisuuden piirteiden ja käytöksen summana, ja se jättää huomiotta esimerkiksi siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet. Tutkimuksessamme olemme pyrkineet laajentamaan tätä näkökulmaa kohti monipuolisempaa käsitystä kiusaamisesta. Olemme tuoneet esiin kiusaamiskeskustelun ulkopuolelle jääviä sosiaalisia rakenteita ja prosesseja, jotka osaltaan mahdollistavat kiusaamisen syntymistä. Näitä rakenteita ja prosesseja ovat muun muassa valta-voima -suhteet, hierarkiat ja poissulkeminen. Olemme tarkastelleet tutkimuksessamme yllä mainittujen rakenteiden ilmenemistä nimenomaan liikuntatuntien kontekstissa. Liikuntatunneilla kehollisuus, sukupuoli ja kilpailullisuus ovat erityisessä roolissa verrattuna muihin oppitunteihin. Nämä tekijät voivat osaltaan altistaa kiusaamiselle ja epäoikeudenmukaiselle kohtelulle. Liikuntatuntien onkin todettu toimivan paikkana, jossa kiusaamista esiintyy enemmän kuin muissa oppiaineissa. Tutkimuksemme aineisto on kerätty ryhmähaastatteluiden avulla 4.-luokkalaisten tyttöjen liikuntaryhmässä. Tutkimuksemme pohjaa feministiseen tutkimusotteeseen, joka korostaa sensitiivisyyttä ja pyrkii tuomaan marginaali-ilmiöt nähdyksi ja kuulluksi. Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että liikuntatunneilla on nähtävissä hierarkioita, suosiojärjestelmiä ja poissulkemista. Oppilaat kokivat sukupuolen mukaan jaetut liikuntaryhmät turvallisempana kuin sekaryhmät. Sukupuoli ja sen merkitykset nousivat voimakkaasti esiin oppilaiden kokemuksista. Kaverisuhteet ja kavereiden olemassaolo liikuntatunneilla nähtiin merkittävinä tekijöinä. Lasten äänet ja kokemukset eivät ole olleet kiusaamistutkimuksessa kovin vahvasti esillä heidän itsensä esittäminään. Haluamme tutkimuksemme avulla vastata tähän puutteeseen, ja siksi käytämme aineistonamme juuri lasten omia kokemuksia ja käsityksiä liikuntatuntien turvallisuudesta ja turvattomuudesta. Myös aikuisten ja lasten näkemykset kiusaamisesta poikkeavat toisistaan, mikä osaltaan lisää tarvetta tuoda esiin juuri lasten näkökulmia ja kokemuksia

Murtuneita mieliä:koulukiusaamisen vaikutuksia kiusatun myöhempään elämään

Tiivistelmä. Koulukiusaamisella on jo aikaisemmin todettu olevan vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia kiusatun myöhempään elämään. Jotta voisimme välttää näitä yksilöön kohdistuvia äärimmäisiä seurauksia, on välttämätöntä tutkia yhä uudelleen kiusaamisen ajankohtaisia määritelmiä ja pyrkiä ymmärtämään, millä tavoin kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun myöhempään elämään. On myös todettu, että tietoisuuden lisäämisellä on merkittävä vaikutus kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja puuttumiseen. Tarkastelemme tutkimuksessamme koulukiusaamista ilmiönä ja keskitymme etenkin sen aiheuttamiin pitkäaikaisvaikutuksiin kiusatussa. Liskäksi tuomme esille koulukiusaamisen puuttumisen merkityksellisyyttä ja sen keinoja. Tutkielmamme tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiimme, jotka ovat: 1. Miten koulukiusaamisen uhriksi joutuminen vaikuttaa myöhemmässä elämässä yksilön persoonallisuuteen, mielenterveyteen ja sosiaaliseen elämään? 2. Miksi koulukiusaamiseen puuttuminen on tärkeää ja kuinka siihen tulisi puuttua? Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, eli se pohjautuu jo aiemmin tehtyjen tutkimuksien tuloksiin. Tutkimuksemme osoittaa, että koulukiusaaminen on uhka yksilön terveelle kehitykselle. Koulukiusaaminen voi vaikuttaa negatiivisesti yksilön persoonallisuuteen, ja sillä on havaittu olevan yhteyksiä esimerkiksi itsetunnon kehittymiseen ja sen aiheuttamiin haasteisiin myöhemmässä elämässä. Tuloksemme osoittavat myös, että koulussa koettu kiusaaminen on vakava uhka yksilön mielenterveydelle, ja tämä saattaa näyttäytyä aikuisuudessa esimerkiksi masentuneisuutena, ahdistuneisuutena ja itsetuhoisuutena. Kiusaaminen vaikuttaa kielteisesti myös yksilön sosiaaliseen hyvinvointiin: entisillä kiusatuilla on havaittu haasteita ihmissuhteissa. Vakavin uhka kiusatun sosiaaliselle hyvinvoinnille on syrjäytyminen. Koulukiusaamiseen puuttuminen on ensisijaisen tärkeää, sillä kiusaamiseen ajoissa puuttumisella voidaan ehkäistä kiusaamisen pitkäaikaisvaikutuksia kiusattuun. Varhainen puuttuminen ja sen ennaltaehkäisy onkin todettu parhaiksi tavoiksi puuttua kiusaamiseen. Koulukiusaamiseen puuttuminen voidaan nähdä kaikkien yhteisenä asiana, johon osallistuvat koko koulu, sen henkilökunta, toimintasäännöt, sekä oppilaat. Tärkeässä roolissa kiusaamiseen puuttumisessa ovat myös oppilaiden huoltajat sekä lainsäädäntö

Immunohistology and remodeling in fatal pediatric and adolescent asthma

Background: Thickening of reticular basement membrane, increased airway smooth muscle mass and eosinophilic inflammation are found in adult fatal asthma. At the present study the histopathology of fatal paediatric and adolescent asthma is evaluated. Methods: Post-mortem lung autopsies from 12 fatal asthma cases and 8 non-asthmatic control subjects were examined. Thickness of reticular basement membrane (RBM) and percentage of airway smooth muscle (ASM%) mass area were measured and inflammatory cells were counted. Patient records were reviewed for clinical history. Results: The age range of the cases was from 0.9 to 19.5 years, eight were males and five had received inhaled corticosteroids. Thickened RBM was detected in majority of the cases without any correlation to treatment delay, age at onset of symptoms or diagnosis. In the large airways ASM was clearly increased in one third of the cases whereas the median ASM% did not differ from that in healthy controls (14.0% vs. 14.0%). In small airways no increase of ASM was found, instead mucous plugs were seen in fatal asthma. The number of eosinophils, plasmacytoid dendritic cells, macrophages, and B-cells were significantly increased in fatal asthma cases compared with controls and the two latter correlated with the length of the fatal exacerbation. Conclusions: The findings highlight the strong presence of eosinophils and mucous plugs even in small airways in children and adolescents with fatal asthma. Thickened RBM was obvious in majority of the patients. Contrary to our hypothesis, increased ASM% was detected in only one third of the patients.Peer reviewe

Eriyttämisen vaikutus liikunnallisesti lahjakkaiden oppilaiden motivaatioon liikuntatunneilla

Tiivistelmä. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, kuinka eriyttäminen vaikuttaa liikunnallisesti lahjakkaan oppilaan motivaatioon liikuntatunneilla ja kuinka eriyttämistä voitaisiin liikuntatunneilla toteuttaa. Työn tavoitteena oli koota yhteen tietoa lahjakkaan oppilaan eriyttämisestä ja erilaisista eriyttämisen keinoista liikuntatunneilla, joita liikuntaa opettavat opettajat voisivat hyödyntää työssään. Työ on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Sen aihe on ajankohtainen, sillä eriyttäminen on ollut aiheena paljon esillä ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2016) käyttöönoton myötä yksilöllinen oppiminen on korostunut entisestään. Lahjakkuustutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että lahjakkuus on joko perittyä tai hankittua. Lahjakkuuden määritelmä on kuitenkin moninainen ja sen ilmenemiseen vaikuttaa useat tekijät. Yksi lahjakkuuden osa-alueista on motorinen lahjakkuus, joka ilmenee usein liikunnallisena lahjakkuutena. Liikunnallisesti lahjakkaiden oppilaiden uskotaan tarvitsevan vertaisiaan vähemmän opetusta, mutta näin ei kuitenkaan ole, vaan he tarvitsevat opetusta, joka ottaa huomioon heidän yksilölliset tarpeensa ja tarjoaa heille riittävän haastavia tehtäviä. Motivaatio on toiminnan ärsyke, joka saa ihmisen tavoittelemaan omaa tai edustamansa yhteisön tavoitetta. Siihen liittyy aina yksilön osallistuminen tavoitteelliseen toimintaan. Eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen muokkaamista, vastaamaan yksilön tarpeita. Näin opettaja pyrkii tarjoamaan jokaiselle oppilaalle parhaat mahdollisuudet oppia. Liikunnanopetusta yksilöidään menetelmillä ja toimenpiteillä, jotka mahdollistavat oppilaan edellytysten mukaisen etenemisen liikuntatunneilla. Tällä tarkoitetaan oppilaiden yksilöllisten erojen tunnistamista, huomioimista ja hyväksymistä opetustilanteissa. Liikunnallisesti lahjakkaiden opetuksessa on kysymys siitä, että opetusta eriytetään vastaamaan myös lahjakkaiden kykyihin ja tarpeisiin. Liikunnallisesti lahjakkaan oppilaan motivaatioon liittyviä tekijöitä liikuntatunneilla ovat sisäiset, ulkoiset ja sosiaaliset ärsykkeet. Hyvin suunniteltu tunti ja selkeä, johdonmukainen ohjaus mahdollistavat sen, että oppilas kiinnostuu ja innostuu sekä hyödyntää kaiken potentiaalinsa tehtävän suoritukseen. Sisäistä motivaatiota tukeva opetus on sellaista, jossa tehtävät ovat sekä monipuolisia että vaihtelevia ja niissä on mukana jokaisen oppilaan taitotason mukaisia haasteita. Liikunnallisesti lahjakkaan oppilaan opettaminen ja opetuksen suunnittelu vaativat opettajalta enemmän työtä, mutta eriyttäminen liikuntatunnilla tekee oppimisilmapiirin myönteisemmäksi ja motivoi oppilaita toimimaan liikuntatunneilla aktiivisemmin

A CNGB1 Frameshift Mutation in Papillon and Phalene Dogs with Progressive Retinal Atrophy

Peer reviewe

Moniammatillisen yhteistyön haasteet monitoimitaloissa työskentelevien ilmaisemana

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan moniammatillisen kasvatusyhteisön yhteistyöhön kohdistuvia haasteita monitoimitaloissa. Tutkimme millaisia moniammatillisen yhteistyön haasteita tai ongelmia monitoimitaloissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset tunnistavat ja kokevat oman työyhteisönsä sisällä. Aineistosta pyrittiin löytämään konkreettisia haasteita työntekijöiden ilmaisemana. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on: Millaisia moniammatillisen yhteistyön haasteita monitoimitaloissa työskentelevät eri ammattien edustajat ilmaisevat? Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä avataan moniammatillista yhteistyötä kasvatusalan kentällä ja monitoimitaloissa. Moniammatillinen yhteistyö tutkielmassa tarkoittaa monen eri alan edustajan toteuttamaa saumatonta yhteistyötä, jossa työntekijät jakavat sekä osaamisensa että asiantuntijuutensa. Teoriaosuudessa monitoimitalo avataan työskentelykenttänä, jossa toimii koulun lisäksi myös muita palveluita. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkielman aineisto on kerätty osana Verme2-hanketta moniammatillisissa vertaismentorointiryhmissä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman tulokset osoittavat, että moniammatillinen yhteistyö monitoimitaloissa kohtaa haasteita. Tuloksissa esille nousi, että näitä moniammatillisen yhteistyön haasteita ovat ammattien välinen eriarvoisuus ja työtehtävät, yhteisöllisyyden puuttuminen ja heikko vuorovaikutus, vaihtuva ja riittämätön henkilöstö haastavissa tiloissa, yhteisen ajan puute kiireisessä työyhteisössä, sekä eriävät käytänteet ja vastuunkantaminen. Tulokset osoittivat, että eriarvoisuus ja eriävät työtehtävät kasvattivat kuilua eri ammattien välille. Heikko vuorovaikutus oli yhteydessä yhteisöllisyyden puutteeseen, mikä koettiin tärkeänä moniammatillisen yhteistyön onnistumisen kannalta. Vaihtuva henkilöstö ja yhteisen ajan puute vaikeuttaa yhteisöllisyyden muodostumista ja yhteistyön toteutumista. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että moniammatillisen yhteistyön haasteita on nähtävissä monitoimitaloissa ja niihin on tärkeää puuttua, jotta yhteistyö sujuisi saumattomammin

A Nonsense Mutation in the Acid alpha-Glucosidase Gene Causes Pompe Disease in Finnish and Swedish Lapphunds

Peer reviewe

A novel genomic region on chromosome 11 associated with fearfulness in dogs

The complex phenotypic and genetic nature of anxieties hampers progress in unravelling their molecular etiologies. Dogs present extensive natural variation in fear and anxiety behaviour and could advance the understanding of the molecular background of behaviour due to their unique breeding history and genetic architecture. As dogs live as part of human families under constant care and monitoring, information from their behaviour and experiences are easily available. Here we have studied the genetic background of fearfulness in the Great Dane breed. Dogs were scored and categorised into cases and controls based on the results of the validated owner-completed behavioural survey. A genome-wide association study in a cohort of 124 dogs with and without socialisation as a covariate revealed a genome-wide significant locus on chromosome 11. Whole exome sequencing and whole genome sequencing revealed extensive regions of opposite homozygosity in the same locus on chromosome 11 between the cases and controls with interesting neuronal candidate genes such as MAPK9/JNK2, a known hippocampal regulator of anxiety. Further characterisation of the identified locus will pave the way for molecular understanding of fear in dogs and may provide a natural animal model for human anxieties.Peer reviewe

Expression of fibrosis-related genes in liver allografts : Association with histology and long-term outcome after pediatric liver transplantation

Background Unexplained graft fibrosis and inflammation are common after pediatric liver transplantation (LT). Objective We investigated the graft expression of fibrogenic genes and correlated the findings with transplant histopathology and outcome. Methods Liver biopsies from 29 recipients were obtained at a median of 13.1 (IQR: 5.0-18.4) years after pediatric LT. Control samples were from six liver-healthy subjects. Hepatic expression of 40 fibrosis-related genes was correlated to histological findings: normal histology, fibrosis with no inflammation, and fibrosis with inflammation. Liver function was evaluated after a subsequent follow-up of 9.0 years (IQR: 8.0-9.4). Results Patients with fibrosis and no inflammation had significantly increased gene expression of profibrotic TGF-beta 3 (1.17 vs. 1.02 p = .005), CTGF (1.64 vs. 0.66 p = .014), PDGF-alpha (1.79 vs. 0.98 p = .049), PDGF -beta (0.99 vs. 0.76 p = .006), integrin-subunit-beta 1 (1.19 vs. 1.02 p = .045), alpha-SMA (1.12 vs. 0.58 p = .013), type I collagen (0.82 vs. 0.53 p = .005) and antifibrotic decorin (1.15 vs. 0.99 p = .045) compared to patients with normal histology. mRNA expression of VEGF A (0.84 vs. 1.06 p = .049) was lower. Only a few of the studied genes were upregulated in patients with both fibrosis and inflammation. The gene expression levels showed no association with later graft outcome. Conclusions Altered hepatic expression of fibrosis-related genes is associated with graft fibrosis without concurrent inflammation.Peer reviewe