Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot asiantuntijuuden kehittäjänä - Tieto- ja viestintätekniikan erikoistumisopintojen vaikuttavuus terveysalalla

AMMATTIKORKEAKOULUN ERIKOISTUMISOPINTOJEN VAIKUTTAVUUS TERVEYSALALLA ODOTUKSIA LAAJA-ALAISEMPAA Ritva Kuoppamäen väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot kehittävät sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien asiantuntijuutta. Lisäksi tutkittiin, miten työnantajatahoa, koulutuksen kehittäjätahoa ja työntekijöiden ammattijärjestötahoa edustavat asiantuntijat näkevät ammatillisten erikoistumisopintojen tehtävän osana korkeakoulujärjestelmää. Aikaisempaa suomalaista tutkimusta aiheesta on varsin vähän. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoihin liittyvät odotukset ovat erikoistumisopintojen sisältöä laaja-alaisempia kattaen kaikki asiantuntijan taitoprofiilin osa-alueet. Opintojen päättyessä opiskelijat arvioivat opintojen tuottaneen uutta osaamista ja valmiuksia kaikilla taitoprofiilin osa-alueilla. Kaksi vuotta opintojen päättymisen jälkeen tehdyssä poikkileikkaustarkastelussa vaikutus urakehitykseen ilmenee horisontaalisena urakehityksenä: sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja fysioterapeutit ovat voineet käyttää työssä parantuneita kehittämisvalmiuksiaan, osallistua kehittämistehtäviin ja kouluttaa muita. Asiantuntijahaastattelujen tulokset vahvistavat näkemystä ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen tarpeellisuudesta koulutusjärjestelmässä. Tutkimuksen merkittävänä johtopäätöksenä voi pitää näkemystä, että tieto- ja viestintätekniikka on haastanut terveydenhuollon asiantuntijoiden perinteisen olemassaolon tavan ja koulutukseen hakeutumisen motiivin. Terveydenhuollossa tarvitaan hoito- ja kuntoutustyön asiantuntijoita, joilla tieto- ja viestintätekniikan osaaminen on muutakin kuin teknisiä- tai medialukutaitoja. Koulutuksen tulee kehittää riittävästi asiantuntijatehtävissä tarvittavia valmiuksia itsesäätelyyn, kuten kommunikointi- ja kriittisen tulkinnan taitoja. Tutkimustulosten perusteella nousee esiin muun muassa seuraavia suosituksia: 1) lähtökohtana laadukkaiden ja vaikuttavuuteen tähtäävien erikoistumisopintojen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan pitää tiivistä yhteistyötä alan työnantajien, ammattihenkilöiden ja ammattikorkeakoulun kesken 2) erikoistumisopintoja on luonteva keskittää sinne, missä on alan paras osaaminen 3) yhteistyömuotojen ja verkostojen kehittäminen korkeakoulujen, julkisten organisaatioiden ja yritysten kesken antaa mahdollisuuden nostaa erikoistumisopinnot entistä laadukkaammalle ja vaikuttavammalle tasolle 4) erikoistumisopinnoilla turvataan aikuisille. korkeasti koulutetuille riittävän laaja-alainen ja joustavasti uusiin haasteisiin vastaava erikoiskoulutus asiantuntijatehtäviin. Tutkimus toteutettiin laadullisella otteella soveltaen kohderyhmän hyötyä painottavaa arvioinnin metodologiaa. Opiskelija-aineistot on kerätty pitkittäistutkimuksena vuosina 2001 - 2004 terveydenhuollon tieto- ja viestintätekniikan erikoistumisopinnoissa opiskelleilta sairaanhoitajilta, terveydenhoitajilta ja fysioterapeuteilta (n=15) opintojen alussa, opintojen lopussa ja kaksi vuotta opintojen päätyttyä. Erikostumisopintojen tehtävän tarkastelu pohjautuu asiantuntijahaastatteluihin keväällä 2005.The study reported here was designed to evaluate the effectiveness of specialization studies universities of applied sciences and to discuss the role of these studies as part of the higher education system. The evaluation focused on the expertise achieved by the specialization studies. The discussion on the role of the specialization studies was based on interviews conducted with representatives of employers, education planners and one occupational organization. The study is qualitative and it makes use of an evaluation methodology that stresses the benefits gained by the target group. The data were collected longitudinally in three stages between 2001 and 2005. The first and second stage data were collected from nurses, public health nurses and physiotherapists (n=15) on entry, completion and two years after the completion of their information and communication technology specialization studies. The methods used to collect data involved portfolios, group interviews and a semi-structured questionnaire designed for this purpose. For the third stage, data were collected by interviewing representatives of employers, education planners and one occupational organization (n=5) in spring 2005. Data analysis occurred stage by stage with the progress of the study. Both inductive and deductive content analyses were employed. The deductive analysis was based on the competence profile model. The study produced a description of the effectiveness of the information and communication technology specialization studies for health services, as evaluated by the participants two years after the completion of their studies. The study supports the finding that to achieve expertise and effective studies, the focus must be not only on specific professional competence, but also on generic work-life competence and on self-regulatory competence. The effectiveness of the specialization studies also seems to rely on the dialogue between employers, professionals and universities of applied sciences and on continuous anticipation of the changes occurring in work-life and competence. Effective specialization studies of high standard are a result of negotiations on common interests and collaboration between the three stakeholders. Professional development and self-regulatory competence are gaining in importance in a world of constantly evolving work life with increasingly complex demands on the professionals. The retirement of baby-boomers and the threatening lack of professional heath care staff further increase the need to improve career development by means of education. To meet the future needs, the universities of applied sciences must actively update their training and engage themselves in regional, national and international collaboration networks. This study revealed that specialization studies are needed to complement the degree programmes, so that extensive and flexible specialization options can be offered to meet the new challenges. The evaluation described in the study will be of use to the future development of the education system from the national, regional and individual perspective

Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot asiantuntijuuden kehittäjänä - Tieto- ja viestintätekniikan erikoistumisopintojen vaikuttavuus terveysalalla

AMMATTIKORKEAKOULUN ERIKOISTUMISOPINTOJEN VAIKUTTAVUUS TERVEYSALALLA ODOTUKSIA LAAJA-ALAISEMPAA Ritva Kuoppamäen väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot kehittävät sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien asiantuntijuutta. Lisäksi tutkittiin, miten työnantajatahoa, koulutuksen kehittäjätahoa ja työntekijöiden ammattijärjestötahoa edustavat asiantuntijat näkevät ammatillisten erikoistumisopintojen tehtävän osana korkeakoulujärjestelmää. Aikaisempaa suomalaista tutkimusta aiheesta on varsin vähän. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoihin liittyvät odotukset ovat erikoistumisopintojen sisältöä laaja-alaisempia kattaen kaikki asiantuntijan taitoprofiilin osa-alueet. Opintojen päättyessä opiskelijat arvioivat opintojen tuottaneen uutta osaamista ja valmiuksia kaikilla taitoprofiilin osa-alueilla. Kaksi vuotta opintojen päättymisen jälkeen tehdyssä poikkileikkaustarkastelussa vaikutus urakehitykseen ilmenee horisontaalisena urakehityksenä: sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja fysioterapeutit ovat voineet käyttää työssä parantuneita kehittämisvalmiuksiaan, osallistua kehittämistehtäviin ja kouluttaa muita. Asiantuntijahaastattelujen tulokset vahvistavat näkemystä ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen tarpeellisuudesta koulutusjärjestelmässä. Tutkimuksen merkittävänä johtopäätöksenä voi pitää näkemystä, että tieto- ja viestintätekniikka on haastanut terveydenhuollon asiantuntijoiden perinteisen olemassaolon tavan ja koulutukseen hakeutumisen motiivin. Terveydenhuollossa tarvitaan hoito- ja kuntoutustyön asiantuntijoita, joilla tieto- ja viestintätekniikan osaaminen on muutakin kuin teknisiä- tai medialukutaitoja. Koulutuksen tulee kehittää riittävästi asiantuntijatehtävissä tarvittavia valmiuksia itsesäätelyyn, kuten kommunikointi- ja kriittisen tulkinnan taitoja. Tutkimustulosten perusteella nousee esiin muun muassa seuraavia suosituksia: 1) lähtökohtana laadukkaiden ja vaikuttavuuteen tähtäävien erikoistumisopintojen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan pitää tiivistä yhteistyötä alan työnantajien, ammattihenkilöiden ja ammattikorkeakoulun kesken 2) erikoistumisopintoja on luonteva keskittää sinne, missä on alan paras osaaminen 3) yhteistyömuotojen ja verkostojen kehittäminen korkeakoulujen, julkisten organisaatioiden ja yritysten kesken antaa mahdollisuuden nostaa erikoistumisopinnot entistä laadukkaammalle ja vaikuttavammalle tasolle 4) erikoistumisopinnoilla turvataan aikuisille. korkeasti koulutetuille riittävän laaja-alainen ja joustavasti uusiin haasteisiin vastaava erikoiskoulutus asiantuntijatehtäviin. Tutkimus toteutettiin laadullisella otteella soveltaen kohderyhmän hyötyä painottavaa arvioinnin metodologiaa. Opiskelija-aineistot on kerätty pitkittäistutkimuksena vuosina 2001 - 2004 terveydenhuollon tieto- ja viestintätekniikan erikoistumisopinnoissa opiskelleilta sairaanhoitajilta, terveydenhoitajilta ja fysioterapeuteilta (n=15) opintojen alussa, opintojen lopussa ja kaksi vuotta opintojen päätyttyä. Erikostumisopintojen tehtävän tarkastelu pohjautuu asiantuntijahaastatteluihin keväällä 2005.The study reported here was designed to evaluate the effectiveness of specialization studies universities of applied sciences and to discuss the role of these studies as part of the higher education system. The evaluation focused on the expertise achieved by the specialization studies. The discussion on the role of the specialization studies was based on interviews conducted with representatives of employers, education planners and one occupational organization. The study is qualitative and it makes use of an evaluation methodology that stresses the benefits gained by the target group. The data were collected longitudinally in three stages between 2001 and 2005. The first and second stage data were collected from nurses, public health nurses and physiotherapists (n=15) on entry, completion and two years after the completion of their information and communication technology specialization studies. The methods used to collect data involved portfolios, group interviews and a semi-structured questionnaire designed for this purpose. For the third stage, data were collected by interviewing representatives of employers, education planners and one occupational organization (n=5) in spring 2005. Data analysis occurred stage by stage with the progress of the study. Both inductive and deductive content analyses were employed. The deductive analysis was based on the competence profile model. The study produced a description of the effectiveness of the information and communication technology specialization studies for health services, as evaluated by the participants two years after the completion of their studies. The study supports the finding that to achieve expertise and effective studies, the focus must be not only on specific professional competence, but also on generic work-life competence and on self-regulatory competence. The effectiveness of the specialization studies also seems to rely on the dialogue between employers, professionals and universities of applied sciences and on continuous anticipation of the changes occurring in work-life and competence. Effective specialization studies of high standard are a result of negotiations on common interests and collaboration between the three stakeholders. Professional development and self-regulatory competence are gaining in importance in a world of constantly evolving work life with increasingly complex demands on the professionals. The retirement of baby-boomers and the threatening lack of professional heath care staff further increase the need to improve career development by means of education. To meet the future needs, the universities of applied sciences must actively update their training and engage themselves in regional, national and international collaboration networks. This study revealed that specialization studies are needed to complement the degree programmes, so that extensive and flexible specialization options can be offered to meet the new challenges. The evaluation described in the study will be of use to the future development of the education system from the national, regional and individual perspective

Näyttökoe lähihoitajan tutkinnossa : tapaustutkimus näyttökoeprosessista ja näyttökokeisiin osallistuneiden opiskelijoiden kokemuksista

Tutkimuksen tehtävänä on analysoida lähihoitajan tutkinnon näyttökokeita hyödyntämään näyttökokeiden kehittämistyötä ja lähihoitajan tutkintoa. Tutkimuksessa tarkastellaan näyttökoetta lähinnä tutkinnon suorittajan näkökulmasta. Lähtökohtana tutkimuksessa on opetushallituksen käynnistämä valtakunnallinen lähihoitajan näyttötutkinnon kehittämishanke. Näyttötutkinnot ovat ammattitutkintolain (306/94) ja -asetuksen (308/94) tarkoittamia ammattitutkintoja, joissa ammattitaito osoitetaan näyttökokein. Ammattitutkintolain keskeisimpänä lähtökohtana on opiskelu- ja ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.Seinäjoen terveydenhuolto-oppilaitos on toiminut yhtenä pilottioppilaitoksena valtakunnallisessa lähihoitajan näyttötutkinnon kehittämishankkeessa. Tutkimuksen aineistona on ensinnäkin ko. oppilaitoksessa toteutunut näyttökoeprosessi lähihoitajan tutkinnon kolmen perusmoduulin osalta. Aineiston keruu perustuu tutkijoiden avoimeen vuorovaikutukseen ja osallisena oloon näyttökoeprosessissa. Toiseksi tutkimusaineisto muodostuu kaikkien kyseisiin näyttökokeisiin osallistuneiden lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksista, joita he ilmaisivat kirjallisesti. Lisäksi tutkimusaineistoa on hankittu haastattelemalla osaa näistä opiskelijoista.Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus ja koskettaa vain tutkittavaa tapausta. Tämän tyyppisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkia luonnollista tilannetta, jota ei voida järjestää kokeelliseksi asetelmaksi. Tutkimusaineisto on kerätty monimenetelmällisesti ja aineisto on analysoitu laadullisesti. Todellisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kuvaten systemaattisesti ilmiön laatua. Tutkimusprosessi tähtää kuvaamaan ja analysoimaan tutkittavaa tapausta ja sen todellisuutta siten, että se lisää lukijan ymmärrystä lähihoitajan tutkinnon näyttökokeista.Tutkimustulosten mukaan näyttökokeet osoittautuivat tässä tapauksessa laadullisesti monipuolisiksi ja käyttökelpoisiksi lähihoitajan ammattitaidon arvioinnissa. Näyttökokeisiin osallistuneet lähihoitajaopiskelijat kokivat, että heillä oli ollut mahdollisuus näyttää laaja-alaisesti ammatillista osaamistaan ja tuoda omaa persoonallisuuttaan esiin. Vaikeutena he kokivat itsearvioinnin ja sen, että lähihoitajan ammatti on uusi ja vielä varsin tuntematon. Näyttötutkintojärjestelmä on askel kohti ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistumista.Asiasanat: lähihoitajat - koulutus, näyttökokeet - ammattitutkint