More effective agricultural water protection (TEHO project 2008-2010)

TEHO project is focused on agricultural water protection issues in the area of southwest Finland, which cover around 12000 farms and 20 % of Finnish arable land

Manure sampling instructions

These instructions for manure sampling were formulated within the project Manure Standards (Advanced manure Standards for sustainable nutrient management and reduced emissions, Interreg Project No #R057) with the aim of harmonising sampling methods used within the Baltic Sea Region. The instructions are based on output from a previous project, Baltic Manure (Sindhöj et al., 2013), literature from within and outside the EU and feedback from tests of a first version on around 100 farms representing all nine countries bordering the Baltic Sea. These instructions have been circulated to project partners (see list in Appendix 2) and associate partners, including universities, research organisations, advisory services and other stakeholders in the Manure Standards project. A central factor during the work was to assess the impact on the analysis results of sampling factors such as number of samples (or subsamples), sampling depth, handling of samples, time period between sampling and analysis etc. Note that some countries, or even food companies, may have more rigid regulations on how sampling should be carried out (e.g. number of subsamples needed). In such cases, those special instructions should of course be followed in the first instance

Sõnniku proovivõtmise juhend

Käesolev sõnnikuproovide võtmise juhend on koostatud projekti „Sõnnikustandardite arendamine parendamaks jätkusuutlikku toitainete kasutamist ja vähendamaks saasteainete emissioone“ (Interreg projekt Nr #R057) raames, eesmärgiga ühtlustada proovide võtmise metoodikaid Baltimere regioonis. Juhend tugineb projekti „Läänemeremaade foorum sõnniku jätkusuutliku käitlemise uuenduslikest tehnoloogiatest” (Sindhöj et al., 2013) tulemustele, sõnniku käitlemist käsitlevatele kirjandusallikate andmetele Euroopas ja väljaspool Euroopat ning samuti testfarmidest (ca 100) saadud tagasisidele. Testfarmid hõlmasid kõiki üheksat Balti mere riiki. Juhend on kättesaadav kõigile projekti s.h assotsieerunud partneritele (vt. Lisa 2), mille hulka kuuluvad nii ülikoolid, teadusinstituudid, konsulenditeenuseid pakkuvad ettevõtted ja teised projektiga seotud huvirühmad. Projekti keskseks eesmärgiks oli hinnata, kuidas mõjutavad erinevad tegurid, nt. proovide või osaproovide arv, proovi võtmise sügavus, proovi käitlemine, aeg proovi võtmisest analüüsini jne, analüüsi tulemust. NB! Mõnedes riikides või laboratooriumides võivad proovide võtmiseks ja käitlemiseks olla rangemad (spetsiifilisemad) eeskirjad (nt. vajalik osaproovide arv vms). Sellisel juhul tuleb esmalt järgida vastavaid (piirkondlikke) instruktsioone

Miljömätningar av åkerodlingar : Erfarenheter från utrinningsområdet för Savijoki 2005 - 2006

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2006Savijoen maatalouspilotin jatkohanke toteutettiin Savijoen valuma-alueella kymmenen tilan kanssa MMM:n rahoituksella v. 2005 - 2006. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa keskityttiin lannoitukseen ja maan laatuun liittyviin kysymyksiin, joissa yhdistyvät viljelyn ja ympäristön yhteiset hyödyt. Hankkeessa määritettiin jokaisen tilan kahdelta peltolohkolta maan nitraattityppipitoisuuksia eri vuodenaikoina ja eri tavalla viljellyillä pelloilla sekä verrattiin pikamenetelmällä (Typpilaukku) saatuja tuloksia laboratoriossa saatuihin tuloksiin. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli typen määrä keväällä ennen kylvöä, sillä typpilannoituksen tarkentamista peltokasveilla on esitetty yhdeksi uudeksi ympäristötuen (v. 2007 - 2013) lisätoimenpiteeksi. Hankkeessa mitattiin kasvustojen lehtivihreäpitoisuuksia ja pohdittiin mittausten merkitystä muun muassa typen lisälannoitustarpeen määrittämisessä. Ympäristötukeen on ehdotettu myös ravinnetaseiden laskentaa, joka oli yksi hankkeen painopisteistä. Varsinaisen laskennan lisäksi selvitettiin typpi- ja fosforitaseiden yhteyttä eri kasvutekijöihin. Hankkeessa kokeiltiin tilakohtaisen peltomaan laatutestin kuoppahavainto-osuutta, jossa maasta havainnoidaan ruokamultakerroksen ja pohjamaan rakennetta. Lisäksi kokeiltiin myös testin täydentäviä osia, joihin kuuluu lierohavainnointi, pinta- ja pohjamaan vedenjohtavuus sekä maahengityksen mittaaminen. Hankkeen yhteydessä koottiin myös kooste alueella tehdyistä ympäristönhoitoa ja -suojelua koskevista selvityksistä, suunnitelmista ja tietolähteistä

Miljömätningar av åkerodlingar Erfarenheter från utrinningsområdet för Savijoki 2005 - 2006

Savijoen maatalouspilotin jatkohanke toteutettiin Savijoen valuma-alueella kymmenen tilan kanssa MMM:n rahoituksella v. 2005 - 2006. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa keskityttiin lannoitukseen ja maan laatuun liittyviin kysymyksiin, joissa yhdistyvät viljelyn ja ympäristön yhteiset hyödyt. Hankkeessa määritettiin jokaisen tilan kahdelta peltolohkolta maan nitraattityppipitoisuuksia eri vuodenaikoina ja eri tavalla viljellyillä pelloilla sekä verrattiin pikamenetelmällä (Typpilaukku) saatuja tuloksia laboratoriossa saatuihin tuloksiin. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli typen määrä keväällä ennen kylvöä, sillä typpilannoituksen tarkentamista peltokasveilla on esitetty yhdeksi uudeksi ympäristötuen (v. 2007 - 2013) lisätoimenpiteeksi. Hankkeessa mitattiin kasvustojen lehtivihreäpitoisuuksia ja pohdittiin mittausten merkitystä muun muassa typen lisälannoitustarpeen määrittämisessä. Ympäristötukeen on ehdotettu myös ravinnetaseiden laskentaa, joka oli yksi hankkeen painopisteistä. Varsinaisen laskennan lisäksi selvitettiin typpi- ja fosforitaseiden yhteyttä eri kasvutekijöihin. Hankkeessa kokeiltiin tilakohtaisen peltomaan laatutestin kuoppahavainto-osuutta, jossa maasta havainnoidaan ruokamultakerroksen ja pohjamaan rakennetta. Lisäksi kokeiltiin myös testin täydentäviä osia, joihin kuuluu lierohavainnointi, pinta- ja pohjamaan vedenjohtavuus sekä maahengityksen mittaaminen. Hankkeen yhteydessä koottiin myös kooste alueella tehdyistä ympäristönhoitoa ja -suojelua koskevista selvityksistä, suunnitelmista ja tietolähteistä

TEHO-hankkeen raportteja, osa 1

Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua. Tähän julkaisuun on koottu tuloksia TEHO-hankkeen kokeiluista ja selvityksistä. Julkaisun ensimmäinen raportti käsittelee jaettua typpilannoitusta ja toisessa osassa käsitellään pientareiden ja suojakaistojen vaikutusta peltolohkolta saatavaan taloudelliseen tulokseen. Kolmannessa osassa esitetään tuloksia kokeilusta, jossa pyrittiin vähentämään kipsin avulla fosforin huuhtoutumista pellolta. Neljäs raportti käsittelee valumavesien kemiallista käsittelyä. Julkaisu on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta

Huolehdi pellostasi : vinkkejä vuokranantajalle ja vuokralaiselle

Andelen arrendejord av Finlands odlade areal är nästan en tredjedel. Korta avtal försvårar planeringen av produktionen och sporrar inte arrendatorn till att satsa på åkerns markkvalitet trots att det skulle vara viktigt både för miljön och gårdens ekonomi. Även arrendegivaren kan, om han eller hon så vill, med villkor som definieras i arrendeavtalet påverka hur miljöfrågorna beaktas på arrendeåkrarna. Viktiga tilläggsvillkor ska dock beaktas då arrendebeloppet fastställs. Publikationen har producerats som en del av projektet TEHO Plus - Effektivisering av vattenskyddet inom jordbruket. Förhoppningen är att guiden ökar i synnerhet arrendegivarnas intresse i jordbrukets vattenskydd.Vuokramaiden osuus Suomen viljelypinta-alasta on noin kolmannes. Lyhyet sopimukset vaikeuttavat tuotannon suunnittelua eivätkä kannusta vuokralaista panostamaan pellon kasvukuntoon, vaikka se olisi tärkeää sekä ympäristön että tilan talouden kannalta. Myös vuokranantaja voi halutessaan vuokrasopimuksessa määriteltävin ehdoin vaikuttaa siihen, miten ympäristöasiat huomioidaan vuokrapellolla. Merkittävät lisäehdot tulisi kuitenkin ottaa huomioon vuokran suuruudesta päätettäessä. Julkaisu on tuotettu osana TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hanketta. Oppaan toivotaan lisäävään erityisesti vuokranantajien kiinnostusta maatalouden vesiensuojeluun

Ta vara på din åker - tips för arrendegivaren och arrendatorn

Vuokramaiden osuus Suomen viljelypinta-alasta on noin kolmannes. Lyhyet sopimukset vaikeuttavat tuotannon suunnittelua eivätkä kannusta vuokralaista panostamaan pellon kasvukuntoon, vaikka se olisi tärkeää sekä ympäristön että tilan talouden kannalta. Myös vuokranantaja voi halutessaan vuokrasopimuksessa määriteltävin ehdoin vaikuttaa siihen, miten ympäristöasiat huomioidaan vuokrapellolla. Merkittävät lisäehdot tulisi kuitenkin ottaa huomioon vuokran suuruudesta päätettäessä. Julkaisu on tuotettu osana TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hanketta. Oppaan toivotaan lisäävään erityisesti vuokranantajien kiinnostusta maatalouden vesiensuojeluun