More effective agricultural water protection (TEHO project 2008-2010)

TEHO project is focused on agricultural water protection issues in the area of southwest Finland, which cover around 12000 farms and 20 % of Finnish arable land

Reconciling Economic and Biological Modeling of Migratory Fish Stocks:Optimal Management of the Atlantic Salmon Fishery in the Baltic Sea

The paper puts forward a model of the Atlantic salmon fishery in the Baltic Sea that integrates the salient biological and economic characteristics of migratory fish stocks. Designed to be compatible with the framework used for actual stock assessments, the model accounts for agestructured population dynamics, the seasonal harvest and competing harvesting by commercial and recreational fishermen. It is calibrated using data and parameter estimates for the Simojoki River stock. The socially optimal policy for maximizing discounted net benefits from the fishery within an uncertain environment is determined using a dynamic programming approach and numerical solution method. Our results indicate that substantial economic benefits could be realized under optimal management without compromising stock sustainability.Resource /Energy Economics and Policy,

Photosynthesis of ground vegetation in boreal Scots pine forests

Research on carbon uptake in boreal forests has mainly focused on mature trees, even though ground vegetation species are effective assimilators and can substantially contribute to the CO2 uptake of forests. Here, I examine the photosynthesis of the most common species of ground vegetation in a series of differently aged Scots pine stands, and at two clear-cut sites with substantial differences in fertility. In general, the biomass of evergreen species was highest at poor sites and below canopies, whereas grasses and herbs predominated at fertile sites and open areas. Unlike mosses, the measured vascular species showed clear annual cycles in their photosynthetic activity, which increased earlier and decreased later in evergreen vascular species than in deciduous species. However, intraspecific variation and self-shading create differences in the overall level of photosynthesis. Light, temperature history, soil moisture and recent possible frosts could explain the changes in photosynthesis of low shrubs and partially also some changes in deciduous species. Light and the occurrence of rain events explained most of the variation in the photosynthesis of mosses. The photosynthetic production of ground vegetation was first upscaled, using species-specific and mass-based photosynthetic activities and average biomass of the site, and then integrated over the growing season, using changes in environmental factors. Leaf mass-based photosynthesis was highest in deciduous species, resulting in notably higher photosynthetic production at fertile sites than at poor clear-cut sites. The photosynthetic production decreased with stand age, because flora changed towards evergreen species, and light levels diminished below the canopy. In addition, the leaf mass-based photosynthetic activity of some low shrubs declined with the age of the surrounding trees. Different measuring methods led to different momentary rate of photosynthesis. Therefore, the choice of measuring method needs special attention.Boreaalisten metsien hiilensidontatutkimus on keskittynyt pääasiassa puihin, vaikka monet pintakasvilajit yhteyttävät tehokkaasti ja voivat siten vaikuttaa merkittävästi metsikön hiilensidontaan. Tässä työssä tarkastelen yleisimpien pintakasvilajien yhteytystä viidessä eri-ikäisessä metsässä sekä kahdella ravinteeltaan toisistaan hyvin poikkeavalla hakkuuaukolla. Ainavihantojen kasvien biomassa oli runsain karulla hakkuuaukolla ja metsikön alla, kun taas heinät ja ruohot vallitsivat ravinteikkailla ja avoimilla alueilla. Putkilokasvien yhteytysnopeudella oli selkeä vuosirytmi, joka aikavihannilla varvuilla alkoi aiemmin ja päättyi myöhemmin kuin kesävihannilla kasveilla. Lajinsisäinen vaihtelu ja itsevarjostus aiheuttivat kuitenkin tasovaihtelua yhteytysnopeuteen. Valo, lämpötilahistoria, maan kosteus ja viimeaikaiset hallat selittivät varpujen kuten myös osin muiden kasvilajien yhteytysnopeuden muutoksia. Sammaleilla ei sen sijaan ollut havaittavissa selkeää vuosirytmiä, vaan valo sekä sateisuus selittivät suurimman osan sammalten yhteytysnopeuden muutoksista. Saavutetut laji- ja lehtimassakohtaiset yhteytysnopeudet muutettiin maapinta-alakohtaiseksi hiilensidonnaksi käyttäen inventoitua lajien keskimääräistä lehtimassaa. Koko kasvukauden hiilensidonta integroitiin ympäristötekijöiden muutosten avulla. Lehtimassaan perustuva yhteyttäminen oli nopeinta kesävihannilla lajeilla, mikä johti huomattavasti korkeampaa yhteytystuotokseen viljavalla hakkuuaukolla kuin karulla. Yhteytystuotos laski metsikön iän kasvaessa, sillä lajikoostumus muuttui kohti ainavihantia lajeja ja valon intensiteetti laski latvuksen kasvaessa. Lisäksi varpujen lehtimassakohtainen yhteytysnopeus hidastui ympäröivien puiden iän myötä. Eri mittausmenetelmät johtivat erilaisiin tuloksiin, joten mittausmenetelmän valintaan on pantava erityistä huomiota

Yrityksen sisäisen viestinnän kehittäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sisäisen viestinnän toimivuutta toimeksiantajan yrityksessä. Sisäisen viestinnän toimivuutta tarkasteltiin toimeksiantajalla käytössä olevan palvelukulttuurin kehittämishankkeen Pihkan avulla. Työn tavoitteena oli tuottaa kehitysideoita Pihkan viestinnän parantamiseksi. Tutkimusongelmana oli selvittää toimivaan sisäiseen viestintään vaikuttavat tekijät ja alaongelmina miten Pihkan viestintä on toteutunut, mitä ongelmia Pihkan viestinnässä on tällä hetkellä ja miten Pihkan viestintää voidaan parantaa. Toimeksiantajan tavoitteena oli saada uusia ratkaisuja Pihkan viestinnän parantamiseksi, tietää mikä on viestinnän nykytila ja miten Pihka on kohdattu henkilökunnan keskuudessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista menetelmää. Aineistoa kerättiin haastattelujen avulla toimeksiantajan edustajilta ja työntekijöiltä. Haastattelu muodostui tutkijan ja toimeksiantajan laatimista kysymyksistä ja se toteutettiin yhteensä 14 henkilölle syksyn 2013 aikana. Työn teoriaosuus keskittyy sisäiseen viestintään. Teoriaosuuden tavoitteena on kertoa sisäisen viestinnän tehtävät, tavoitteet, merkitys ja haasteet sekä näiden tekijöiden vaikutusta toimivaan sisäisen viestinään. Tutkimuksessa saatiin selville, että Pihka oli ymmärretty henkilökunnan keskuudessa monella tapaa ja sen merkitys oli unohtunut. Tutkimuksen tuloksista oli hyötyä toimeksiantajalle ja opinnäytetyössä ehdotettiin ideoita viestinnän parantamiseksi. Toimeksiantajan tulisi kertoa selkeämmin Pihkan merkitys henkilöstölle ja viestintää tulisi yhtenäistää, sillä nyt Pihka koettiin erillisenä osana päivittäisestä työstä.The purpose of the thesis was to examine the effectiveness of the internal communications of the client company. The functionality of the internal communications was considered with the help of the service culture development project Pihka of the client company. The aim was to generate ideas for improving the communications in the Pihka. The research problem was to find out factors affecting functional internal communications and the purpose of other research problems was to clarify how the communications of the Pihka is realized, what communication problems the Pihka has at the moment and how the Pihkas communication be improved. The principal goal was to get new solutions to the Pihka to improve its communication, to know what the current state of communications is and how the Pihka has encountered among the staff. The research method was qualitative. Material was collected through interviews with representatives of the client company and the employees. The interview consisted of questions complied by the researcher and client company, and it was carried out during the autumn of 2013 for a total of 14 people. The theoretical part of the thesis focuses on internal communication. The aim of the theory is discuss the importance of internal communications tasks, goals, and challenges, as well as the effect of the factors on internal communication. The project was realised in various ways among the staff and its meaning had been forgotten. The results of the study gave benefits to the client company and the thesis produced solutions to Pihka how to improve communication. The client company should explain more clearly the importance of the Pihka and communications should be unified, because at the moment the Pihka was seen as a separate part of the daily work

Essays on the Bioeconomics of the Northern Baltic Fisheries

World marine fisheries suffer from economic and biological overfishing: too many vessels are harvesting too few fish stocks. Fisheries economics has explained the causes of overfishing and provided a theoretical background for management systems capable of solving the problem. Yet only a few examples of fisheries managed by the principles of the bioeconomic theory exist. With the aim of bridging the gap between the actual fish stock assessment models used to provide management advice and economic optimisation models, the thesis explores economically sound harvesting from national and international perspectives. Using data calibrated for the Baltic salmon and herring stocks, optimal harvesting policies are outlined using numerical methods. First, the thesis focuses on the socially optimal harvest of a single salmon stock by commercial and recreational fisheries. The results obtained using dynamic programming show that the optimal fishery configuration would be to close down three out of the five studied fisheries. The result is robust to stock size fluctuations. Compared to a base case situation, the optimal fleet structure would yield a slight decrease in the commercial catch, but a recreational catch that is nearly seven times higher. As a result, the expected economic net benefits from the fishery would increase nearly 60%, and the expected number of juvenile salmon (smolt) would increase by 30%. Second, the thesis explores the management of multiple salmon stocks in an international framework. Non-cooperative and cooperative game theory are used to demonstrate different "what if" scenarios. The results of the four player game suggest that, despite the commonly agreed fishing quota, the behaviour of the countries has been closer to non-cooperation than cooperation. Cooperation would more than double the net benefits from the fishery compared to a past fisheries policy. Side payments, however, are a prerequisite for a cooperative solution. Third, the thesis applies coalitional games in the partition function form to study whether the cooperative solution would be stable despite the potential presence of positive externalities. The results show that the cooperation of two out of four studied countries can be stable. Compared to a past fisheries policy, a stable coalition structure would provide substantial economic benefits. Nevertheless, the status of the salmon stocks would not improve significantly. Fourth, the thesis studies the prerequisites for and potential consequences of the implementation of an individual transferable quota (ITQ) system in the Finnish herring fishery. Simulation results suggest that ITQs would result in a decrease in the number of fishing vessels, but enables positive profits to overlap with a higher stock size. The empirical findings of the thesis affirm that the profitability of the studied fisheries could be improved. The evidence, however, indicates that incentives for free riding exist, and thus the most preferable outcome both in economic and biological terms is elusive.Maailman kalakannat kärsivät taloudellisesta ja biologisesta ylikalastuksesta: liian monta kalastusalusta pyytää yhä niukempia kalakantoja. Luonnonvarataloustieteen osa-alue kalastusekonomia tarjoaa perustan ylikalastusongelman ratkaisulle. Tästä huolimatta kalastusta säädellään taloudellisesti mielekkäällä tavalla vain muutamissa valtioissa. Väitöskirjan tavoitteena onkin yhdistää taloustieteellinen ajattelu kalastuksensäätelyssä käytettäviin malleihin. Kehitetyillä malleilla tuotetaan taloudellisesti ja biologisesti kestäviä kalastuksensäätelyvaihtoehtoja kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Esimerkkitapauksina työssä käytetään Itämeren lohen ja silakan kalastusta. Tulokset osoittavat, että kalastuksen taloudellista kannattavuutta ja kalakantojen tilaa on mahdollista parantaa samanaikaisesti. Väitöskirjan ensimmäisessä osajulkaisussa tarkastellaan tilannetta, jossa yhtä lohikantaa kalastetaan sekä kaupallisesti että virkistysmielessä. Tulosten mukaan taloudellisin vaihtoehto lohen kalastuksen järjestämiselle olisi lohen kaupallinen pyynti Pohjanlahden rannikolla rysillä ja virkistyskalastajien toimesta vapavälinein joella. Tällainen kalastuksenrakenteen muuttaminen lakkauttaisi kaupallisen ajosiima- ja ajoverkkokalastuksen, mutta lohenkalastuksen yhteiskunnallinen arvo kasvaisi 60 % ja lohen vaelluspoikasmäärä 30 %. Kalastuksenrakenteen uudelleen organisointi olisi siten sekä taloudellisesti että biologisesti järkevää. Väitöskirjan toinen osajulkaisu tarkastelee Itämeren merkittävimpien lohikantojen kaupallista hyödyntämistä kansainvälisestä näkökulmasta. Tulosten mukaan EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta ja yhteisesti sovitusta kalastuskiintiöstä huolimatta lohenkalastuksen taloudellinen tilanne ja lohikantojen ekologinen tila muistuttavat tilannetta, jossa kalastuspolitiikkaa ei olisi harjoitettu lainkaan. Tulosten mukaan taloudellisesti järkevä yhteistyö valtioiden kesken mahdollistaisi 35 55 % suuremmat nettotuotot ja huomattavasti suuremmat lohen vaelluspoikasmäärät kuin harjoitettu politiikka. Kuten kalastussopimuksia huomattavasti enemmän julkisuutta saaneet ilmastosopimusneuvottelut ovat osoittaneet, sitovan sopimuksen aikaansaaminen on vaikeaa. Näin siksi, että sopimukseen halukkaiden valtioiden toimenpiteet kestävämmän kalastuksen puolesta voivat tarjota mahdollisuuden sopimuksen ulkopuolisille valtioille suurempiin saaliisiin ja tuottoihin. Väitöskirjan kolmas osajulkaisu osoittaakin, että merkittävimpien Itämeren lohikantoja hyödyntävien valtioiden yhteistyö ei ole kaikille osapuolille kannattavaa. Sitova sopimus voitaisiin siirtomaksujen avulla aikaansaada vain kahdelle tutkimuksessa mukana olleista neljästä valtiosta. Sitova sopimus mahdollistaisi noin 40 % nettotuottojen kasvun, mutta lohen vaelluspoikasmäärät säilyisivät samalla tasolla kuin ne olisivat ilman kansainvälistä kalastuspolitiikkaa. Väitöskirjan neljäs osajulkaisu tarkastelee siirrettävien kalastuskiintiöiden käyttöönoton mahdollisia taloudellisia ja biologisia seurauksia. Siirrettävillä kalastuskiintiöillä voidaan ehkäistä taloudellinen ylikalastus ja myös biologinen ylikalastus, jos suurin sallittu saalismäärä on asetettu tasolle, joka turvaa kalakannan elinvoimaisuuden. Tulosten mukaan siirrettävillä kiintiöillä voitaisiin parantaa silakan kalastuksen kannattavuutta, mutta kannattavuuden parantumisen edellytyksenä on kalastusalusten määrän merkittävä vähennys. Taloudellisesti järkevä kalastuksen määrä kuitenkin mahdollistaisi suuremmat kalakannat ja siirtymäkauden jälkeen myös suuremmat saaliit kuin nykyinen säätely

Dodgeball, Disco, and Dreams: Reflections on Faculty Workload and Assessment at SCU’s

Fellow faculty members, I have something urgent to say, something that will, no doubt, shock nearly every one of you who reads this article. But, again, I believe that it needs to be said, and we should no longer be polite about what we all know to be the truth. No doubt, due to the brutal nature of my message, some of you will want to turn your attention to another article. My friends in academia, we are all squirrels chasing too many nuts

Book Review: How Humans Learn

Review of Joshua Eyler, How Humans Learn (2018