Paikallisiin korrelaatioihin perustuvan yksi-yhtälö transitiomallin implementointi

Transition is a common phenomenon in which a laminar flow becomes turbulent through a complicated process that drastically changes the flow characteristics. Since this phenomenon is present in practically all engineering applications, the ability to predict the transition plays a significant role in computational fluid dynamics (CFD). However, the current techniques for Reynolds-Averaged Navier-Stokes (RANS) simulations comprise of a rather complex formulation and are therefore difficult to implement and fine-tune for varying flow conditions. In this thesis, a promising One-equation Local Correlation-based Transition Model is implemented into OpenFOAM CFD software, for which procedure a detailed tutorial is provided. The implementation is validated by running simulations with standard zero pressure gradient flat plate cases. Furthermore, the model response for varied inlet conditions is studied by examining the effect of eddy viscosity ratio and freestream turbulence intensity, and a new approach of coupling the transition model with the SST-sust turbulence model is proposed. The simulation results show that the implemented transition model predicts correctly the transition in zero pressure gradient flat plate cases and the estimated skin friction coefficient is in good accordance with experimentally obtained results. Furthermore, the studies indicate that a consistent behaviour for the transition model is achieved when coupled with a turbulence model with sustained turbulence.Transitio on luonnossa yleisesti esiintyvä ilmiö, jossa laminaari rajakerrosvirtaus muuttuu turbulentiksi monimutkaisen prosessin aikana samalla muuttaen merkittävästi virtauksen ominaisuuksia. Transition ennustamisella on merkitys laskennallisessa virtausmekaniikassa, sillä tämä ilmiö esiintyy lähes kaikissa luonnollisissa virtauksissa ja virtauskoneissa. Nykyiset ajan suhteen keskiarvoistetuihin Navier-Stokes yhtälöihin perustuvat transition huomioivat laskentamallit rakentuvat kuitenkin perin monimutkaisten yhtälöiden varaan, täten hankaloittaen mallien implementoimista ja hienosäätöä erilaisiin virtaustilanteisiin. Tässä diplomityössä implementoidaan lupaava paikallisia korrelaatioita käyttävä yksi-yhtälö transitiomalli avoimeen lähdekoodiin perustuvaan OpenFOAM virtauslaskenta-ohjelmistoon. Lisäksi tähän toimenpiteeseen esitetään yksityiskohtainen tutoriaali, joka mahdollistaa mallin implementoinnin ohjelmistoon Linux-ympäristössä. Transitiomalli validoidaan standardeilla nolla-painegradientti tasolevy-tapauksilla. Tämän lisäksi transitiomallin toimintaa analysoidaan suorittamalla simulointeja erilaisilla pyörreviskositeetin suhteilla sekä vapaan virtauksen turbulenssin intesiteetin arvoilla tulovirtauksen reuna-ehdossa. Simulaatioiden tulosten perusteella voidaan todeta ennustetun transition ja pintakitkakertoimen vastaavan hyvällä tarkkuudella aikaisemmin esitettyjä kokeellisia tuloksia sekä mallilla suoritettuja tutkimuksia. Lisäksi analyysin tulokset viittaavat mallin kykenevän johdonmukaisempaan transition mallintamiseen tämän ollessa kytkettynä turbulenssimalliin, joka säilyttää virtauksen turbulenssin vakiona

Viinitastingin tuotteistaminen palveluksi

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kolmen erilaisen viinitasting-paketin tuotteistaminen palveluksi Mikkelin ammattikorkeakoulun kampusalueella sijaitsevaan Ravintola Talliin. Palvelun tuotteistamiseen kuului niiden suunnittelu, hinnoittelu, markkinointi ja toteuttaminen asiakasryhmille. Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli hankkia uusia asiakkaita Ravintola Tallille. Suunnitteluvaiheeseen kuului kolmen aiheen rajaaminen, tarjottavien maistelupalojen valinta ja reseptiikan teko Jamix-tuotannonohjausjärjestelmään, viinien valinta ja luentomateriaalien teko. Viinitasting-pakettien aiheiksi valikoituivat Viini tutuksi, Luomuviinit ja Espanjan viinit. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin palvelumuotoilua ja palvelun tuotteistamista. Viinitasting-pakettien hinnoittelussa käytettiin kustannusperusteista hinnoittelumenetelmää, mutta myös asiakas pyrittiin ottamaan huomioon. Viinitastingit pyrittiin hinnoittelemaan kannattavasti. Viinitasting-paketteja markkinoitiin henkilökohtaisesti viiniaiheisessa tilaisuudessa ja tasting-paketeista kaksi järjestettiin asiakasryhmille. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi kolme valmista viinitasting-pakettia sekä ohjekirja viinitastingin järjestestämiseen Ravintola Tallissa. Lisäksi järjestetyistä viinitastingeistä on tullut lisätilauksia keväälle 2016.The purpose of this thesis was to productize three different wine tasting packets into a product for restaurant Talli, which is situated on the campus of Mikkeli University of applied sciences. Productizing included the designing, pricing, marketing and realization of the products. This thesis is a functional development work whose purpose was to bring new customers to restaurant Talli. The designing phase included confining three different themes, choosing the snacks for the wines and making the recipes for the Jamix-production-management programme, choosing the wines and producing the lecture materials. The themes of the wine tasting packets were determined to be Get to know the wine, Organic wines and The wines of Spain. The methods of this thesis were service design and productizing the product. Cost-based pricing was used in pricing the wine tastings but the customer was also taken into account in the pricing process. The goal was to price the wine tastings so that they would be profitable for the restaurant. The wine tasting packets were marketed at a wine themed event and two of the three wine tastings were arranged for paying customer groups. The output of this functional development work were three ready-to-use wine tasting packets and a manual for organizing a wine tasting at restaurant Talli. The already organized wine tastings have brought new wine tasting bookings to restaurant Talli

Digimarkkinasäädöksen ja kilpailuoikeuden välinen suhde portinvartijoiden kilpailurikkomuksiin ne bis in idem : periaatteen näkökulmasta

Digitaaliset markkinat ovat muuttaneet yritysten välistä kilpailua. Ydinalustapalvelujen vaikutus on entistä tärkeämpi Euroopan unionin digitaalisilla markkinoilla. Laaja markkina on varsin keskittynyt muutamalle suurelle toimijalle, joita kutsutaan portinvartijoiksi. Yritysten suhde portinvartijoiden tarjoamiin ydinalustapalveluihin on muodostunut riippuvaiseksi. Ydinalustapalveluista on tullut välttämättömiä yrityskäyttäjille esimerkiksi asiakkaiden tavoittamiseksi. Yrityskäyttäjien riippuvainen asema portinvartijoiden tarjoamista ydinalustapalveluista on johtanut siihen, että portinvartijoiden on ollut mahdollista toimia epäoikeudenmukaisesti digitaalisilla markkinoilla, jolloin markkinoiden kilpailullisuus on heikentynyt. Tämä on muodostanut esimerkiksi pullonkauloja digitaalisille markkinoille pääsemiseksi. Euroopan unionin tasolla portinvartijoiden haitallisiin vaikutuksiin digitaalisilla markkinoilla on reagoitu sääntelemällä portinvartijoita koskeva digimarkkinasäädös. Uuden säädöksen myötä portinvartijoiden markkinakäyttäytymistä sääntelee kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta kaksinkertainen normisto: digimarkkinasäädös sekä perinteinen kilpailuoikeus. Tämän tutkielman tarkoituksena on arvioida kilpailuoikeuden ja digimarkkinasäädöksen suhdetta portinvartijoiden kilpailurikkomuksiin ne bis in idem -periaatteen näkökulmasta. Ne bis in idem -periaatteen mukaan yritystä ei saa syyttää tai rangaista kahdesti samasta teosta. Portinvartijoille asetettu kaksinkertaisen normisto voi johtaa tilanteisiin, joissa molemmat normistot voivat tulla sovellettavaksi portinvartijoiden tekemiin kilpailurikkomuksiin. Tällöin portinvartijoilla voi olla riski joutua kaksinkertaisen menettelyn kohteeksi. Tutkielma on toteutettu lainopillisena tutkimuksena. Tutkielmassa on lisäksi hyödynnetty laajasti taloustieteellisiä tutkimuksia, koska kilpailuoikeus sääntelee taloudellisia ilmiöitä, jolloin taloustiede toimii selittävänä tekijänä tutkielmassa. Tutkielman johtopäätöksissä päädyttiin siihen, että ne bis in idem -periaatteen rajoittaminen on mahdollista portinvartijoiden tekemiin kilpailurikkomuksiin. Kilpailuoikeuden ja digimarkkinasäädöksen tavoitteet poikkeavat tutkielmassa tehdyn analyysin perusteella toisistaan, jolloin päällekkäiset menettelyt ovat mahdollisia. Päällekkäisten menettelyjen osalta tulee kuitenkin huomioida useampi eri tekijä normistojen tavoitteiden lisäksi, kuten ajallinen yhteys ja menettelyjen välinen koordinointi. Kilpailuviranomaisten tulee siten huomioida tietynlainen varauksellisuus, mikäli ne määräävät päällekkäisiä menettelyitä portinvartijoille edellä mainittujen sääntelyinstrumenttien perusteella

Yliopisto-opettajuus ristiaallokossa : tapaustutkimus yliopistopedagogiikan vaikuttavuudesta

Tutkimustehtävänä oli selvittää millaisista tekijöistä yliopistopedagogiikan vaikuttavuus muodostuu. Tutkimuskohteena oli Tampereen teknillisen yliopiston opetushenkilöstö. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluista ja verkkolomakekyselystä. Aineiston keruu suoritettiin, ja tutkimusaiheeseen liittyvä kirjallisuus ja muihin tutkimuksiin perustuva aineisto kerättiin, vuoden 2013 syksyn aikana. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli Guskeyn viisiportainen kehittämishankkeen arviointimalli ja Guskeyn ammatillisen kasvun ja kehittämisen tukimuotojen kuvaus. Tutkimustulosten mukaan pedagogisen koulutuksen vaikuttavuudessa on kysymys kollegiaalisen vertaistyöskentelyn mahdollistumisesta, tietoisuuden lisääntymisestä oman opettajuuden suhteen, opettajuutta tukevan ja työskentelyyn joustavuutta antavan työkalupakin rakentumisesta ja opiskelija- ja oppimislähtöisten lähestymistapojen vahvistumisesta. Opetuksen kehittämisen vaikuttavuudessa on kysymys opetussisältöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamisesta erilaisille oppijoille soveltuvaksi, opettajan ammatti-identiteettiin liittyvästä sisäisestä motivaatiosta kehittää omia kurssejaan eteenpäin, tutkimuspuolen hyödyntämisestä opetuksessa ja opiskelija- ja oppimislähtöisten lähestymistapojen vahvistamisesta. Opettajuus TTY:lla on opiskelija- ja oppimislähtöisyyttä, innostavaa ja jatkuvaa uuden oppimista, haastavaa toimintaa heterogeenisten opiskelijaryhmien ja resurssien niukkuuden vuoksi ja heikosti arvostettua toimintaa tutkimuksen ja opetuksen välisen priorisoinnin vuoksi. Tutkimustulokset ovat kiteytettävissä neljään aihealueeseen: yhteisöllisyys, johtaminen, opettajuus ja opiskelija- ja oppimislähtöisyys, jotka ovat liitoksissa toisiinsa. Johtamis- ja toimintakulttuuri luovat hyvässä tilanteessa puitteet ammatilliselle yhteisöllisyydelle, joka vastaavasti mahdollistaa motivoituneen opettajuuden kehittymisen. Innostava motivoitunut opettajuus puolestaan luo puitteet opiskelija- ja oppimislähtöiselle oppimiselle. Opetuksen uudistuvuuden kannalta johtamis- ja toimintakulttuurin vaikutukset voivat olla joko kannustavia tai kuten tämän tutkimusaineiston perusteella oli todettava, myös huolestuttavalla tavalla rajoittavia

Suuntaajakytkettyjen tuulivoimalaitosten inertiaemulointitoiminto

The increasing share of asynchronous generation, such as converter-connected wind power generation, in the Nordic power system results in decreasing system inertia. Consequently, the frequency deviations in severe faults increase which increases the risk of the frequency to fall below the first step of under-frequency load shedding. One option to retain the present system security and the frequency stability is the so-called inertia emulation capability of converter-connected wind power plants that could be used to support the power system during large under-frequency events. Also the concepts of emulated inertia, synthetic inertia, synthetic inertial response, virtual inertia, and virtual inertial response are used in the literature to describe this functionality that provides a temporary active power boost during an under-frequency event according to a frequency signal measured by the converter. In order to study the performance of the inertia emulation in the Nordic power system and to sketch suggestions for the requirement setting dynamic simulations were executed. The simulations were run in PSS®E in a power system model representing the Nordic power system scenario in 2025. The wind power capacity equipped with inertia emulation was modelled utilizing a manufacturer-specific wind power plant model. Additionally, three types of power flow cases were used to study the effect of the inertia emulation function on the overall stability of the Nordic power system. It was observed that the impact of inertia emulation on the power system substantially depends on the control method and its implementation as well as on the parametrization. The inertia emulation function can support the power system during under-frequency events when implemented and parametrized in an appropriate way. This denotes smooth recovery characteristics and an appropriate power boost percentage with relation to the power boost duration in order to avoid a secondary frequency nadir, for example. According to the study, for system security, the inertia emulation requirement should be formulated in detail if such functionality were required in the Nordic power system. In this connection, six new criteria for a possible inertia emulation requirement were found in addition to the eight criteria previously recognized by the two Canadian system operators currently stipulating inertia emulation from the converter-connected wind power plants in their systems. Moreover, any contradictions between the stability criteria studied (frequency stability, voltage stability, and the damping of inter-area power oscillations) were not discovered if properly parametrized.Epäsynkronisen tuotannon, kuten suuntaajakytketyn tuulivoimatuotannon, osuuden kasvu pohjoismaisessa voimajärjestelmässä johtaa järjestelmän inertian pienenemiseen. Tästä johtuen taajuuspoikkeamat mitoittavissa vioissa kasvavat, mikä vuorostaan kasvattaa riskiä, että taajuushäiriössä taajuus laskee alle automaattisen kuormanirtikytkennän ensimmäisen rajan. Yksi vaihtoehto tämänhetkisen käyttövarmuuden ylläpitämiseksi ja taajuusstabiiliuden säilyttämiseksi on hyödyntää suuntaajakytkettyjen tuulivoimalaitosten niin kutsuttua inertiaemulointitoimintoa tukemaan voimajärjestelmää merkittävän alitaajuushäiriön aikana. Myös seuraavia englanninkielisiä käsitteitä emulated inertia, synthetic inertia, synthetic inertial response, virtual inertia, ja virtual inertial response käytetään kirjallisuudessa käsitteen inertia emulation lisäksi kuvaamaan tätä toimintoa, jolla voidaan suuntaajan mittaaman taajuussignaalin perusteella aikaansaada hetkellinen pätötehotuki alitaajuushäiriössä. Dynamiikkalaskentasimuloinnein tutkittiin inertiaemuloinnin suorituskykyä pohjoismaisessa voimajärjestelmässä sekä luonnosteltiin suosituksia inertiaemulointivaatimuksen asettelua varten. Simuloinnit toteutettiin PSS®E-ohjelmalla pohjoismaista voimajärjestelmää vuonna 2025 kuvaavalla järjestelmämallilla. Inertiaemulointitoiminnolla varustettu tuulivoimatuotanto mallinnettiin valmistajakohtaisella tuulivoimalaitosmallilla. Lisäksi kolmea erityyppistä tehonjakotapausta käytettiin tutkiessa inertiaemulointitoiminnon vaikutusta pohjoismaisen voimajärjestelmän kokonaisstabiiliuteen. Havaittiin, että inertiaemuloinnin vaikutus voimajärjestelmään riippuu olennaisesti ohjaustavasta ja sen toteutuksesta sekä toiminnon parametrisoinnista. Inertiaemulointitoimintoa voidaan käyttää voimajärjestelmän tukemiseen alitaajuushäiriön yhteydessä, kunhan toiminto on toteutettu ja parametrisoitu tarkoituksenmukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sulavaa palautumisvaiheen aikaista käyttäytymistä sekä sopivaa lisätehoprosenttia suhteessa lisätehovaiheen kestoon, jotta toissijainen taajuushäiriönaikainen taajuuskuoppa voidaan välttää. Jos inertiaemulointitoimintoa vaadittaisiin pohjoismaisessa voimajärjestelmässä, tulisi kyseistä toimintoa koskeva vaatimus olla yksityiskohtaisesti muotoiltu. Tällä hetkellä kaksi kanadalaista siirtoverkonhaltijaa vaativat inertiaemulointitoimintoa suuntaajakytketyiltä tuulivoimalaitoksilta operoimissaan järjestelmissä. Tässä työssä löydettiin kuusi uutta kriteeriä mahdollisen inertiaemulointivaatimuksen varalle kahdeksan aiemmin Kanadassa tarpeelliseksi tunnistetun kriteerin lisäksi. Oleellista on myös, että työssä ei havaittu ristiriitoja tutkittujen stabiiliuskriteerien eli taajuusstabiiliuden, jännitestabiiliuden ja alueiden välisten tehoheilahtelujen vaimennuksen välillä, kun inertiaemulointitoiminto on parametrisoitu asianmukaisesti

Raudan esiintymismuodoista pohjoisen Itämeren sedimenteissä

The forms of iron, especially iron oxides, are significant in the geochemical cycle of phosphorus and many trace elements in the sediment. In aerobic conditions, the iron oxides of the sediment bind phosphorus and trace elements. In anaerobic conditions, on the other hand, iron oxides dissolve, in which case the bound trace elements and phosphorus are released. When phosphorus is released from the sediment and migrates to a water column, this may further aggravate the eutrophication problem of the Baltic Sea through internal load. Thus, the goal of this thesis is to clarify and gain new information on how the forms of iron and their amount vary in the sea areas of the Baltic Sea with different oxygen conditions and what significance this may have with regard to the eutrophication of the Baltic Sea. Water and sediment samples were collected in April 2006 on board the research vessel R/V Aranda and, in October 2006, on board the research vessel Geomari. The sample stations were situated in the Bothnian Bay, the Bothnian Sea, the northern part of the Baltic Sea Proper, and the Gulf of Finland. Water and sediment samples were collected from several different depths. Of the water samples, temperature and salinity as well as the concentrations of oxygen, hydrogen sulphide and phosphate phosphorus were determined. In all the sample stations, the oxidation-reduction potential and pH of the sediment were measured. Of the sediment samples, the overall concentrations of iron, manganese, phosphorus, sulphur, nitrogen, and carbon as well as the forms of iron were analysed. The analysis of the forms of iron was carried out with a sequential leaching method, in which the four separated forms were: 1) iron bound in carbonates (siderite and ankerite) or iron bound in acid-volatile sulfide (AVS), 2) easily reduced iron oxides (ferrihydrite and lepidocrite), 3) reducing iron oxides (goethite, hematite, akaganeite) and 4) magnetite. The results show that the different oxygen conditions in the water near the bottom in the studied stations can be seen as variation of the forms of iron in the sediment, especially regarding iron oxide concentrations. The sediments of the Bothnian Bay and Bothnian Sea have, due to good oxygen conditions in the water near the bottom, plenty of easily reduced and reducing iron oxides, especially in the sediment's surface layers. Instead, in the sulfidic sediments of the occasionally anaerobic Gulf of Finland and especially the northern part of the Baltic Sea Proper, which has been anaerobic for a long time, there are few easily reduced and reducing iron oxides. From the point of view of internal load and the eutrophication of the Baltic Sea, the aerobic sediments containing plenty of iron oxides in the stations of the Bothnian Bay and the Bothnian Sea could act as binders of phosphorus and other trace elements. Instead, in the station of the Gulf of Finland the amount of iron oxides in the sediment can vary due to the occasional anaerobic state and, in the station in the northern part of the Baltic Sea Proper that has been anaerobic for a long time, there are few phosphorus binding iron oxides, in which case phosphorus is released from the sediment to the water and can mix with the productive layer to be used by algae.Raudan esiintymismuodoilla, etenkin rautaoksideilla, on tärkeä merkitys fosforin ja monen hivenaineen geokemialliseen kiertoon sedimentissä. Hapellisissa olosuhteissa sedimentin rautaoksidit sitovat fosforia ja hivenaineita. Sen sijaan hapettomissa olosuhteissa rautaoksidit liukenevat, jolloin niihin sitoutuneet hivenaineet ja fosfori vapautuvat. Fosforin vapautuminen sedimentistä ja kulkeutuminen vesipatsaaseen voi pahentaa Itämeren rehevöitymisongelmaa entisestään sisäisen kuormituksen kautta. Tämän työn tavoitteena onkin selvittää ja saada uutta tietoa siitä, miten raudan esiintymismuodot ja niiden määrä vaihtelevat Itämeren happiolosuhteiltaan erilaisilla merialueilla ja mitä merkitystä tällä voi olla Itämeren rehevöitymisen kannalta. Vesi- ja sedimenttinäytteet kerättiin huhtikuussa 2006 tutkimusalus R/V Arandalla ja lokakuussa 2006 tutkimusalus Geomarilla. Näyteasemat sijaitsivat Perämerellä, Selkämerellä, varsinaisen Itämeren pohjoisosalla ja Suomenlahdella. Vesi- ja sedimenttinäytteitä otettiin useilta eri syvyyksiltä. Vesinäytteistä määritettiin lämpötila ja suolaisuus sekä hapen, rikkivedyn ja fosfaattifosforin pitoisuudet. Kaikilta näyteasemilta mitattiin sedimentin hapetus-pelkistyspontentiaali ja pH. Sedimenttinäytteistä analysoitiin raudan, mangaanin, fosforin, rikin, typen ja hiilen kokonaispitoisuudet sekä raudan esiintymismuotoja. Raudan esiintymismuotojen määritys tehtiin sekventiaalisella uuttomenetelmällä, jossa erotettavat neljä esiintymismuotoa olivat 1) karbonaatteihin sitoutunut rauta (sideriitti ja ankeriitti) tai hapossa haihtuviin sulfideihin sitoutunut rauta (AVS), 2) helposti pelkistyvät raudan oksidit (ferrihydriitti ja lepidokrokiitti, 3) pelkistyvät raudan oksidit (goethiitti, hematiitti, akaganeiitti) ja 4) magnetiitti. Tulokset osoittavat, että tutkittujen asemien erilaiset pohjanläheisen veden happiolosuhteet näkyvät raudan esiintymismuotojen, etenkin rautaoksidien pitoisuuksien vaihteluna sedimentissä. Perämeren ja Selkämeren asemien sedimenteissä on hyvien pohjanläheisen veden happiolosuhteiden johdosta runsaasti helposti pelkistyviä ja pelkistyviä raudan oksideja etenkin sedimentin pintakerroksissa. Sen sijaan ajoittain hapettoman Suomenlahden ja etenkin pitkään hapettomana olleen varsinaisen Itämeren pohjoisosan asemien sulfidisissa sedimenteissä helposti pelkistyviä ja pelkistyviä raudan oksideja on vähän. Itämeren rehevöitymisen ja sisäisen kuormituksen näkökulmasta Perämeren ja Selkämeren asemilla runsaasti rautaoksideja sisältävät hapelliset sedimentit voivat toimia fosforin ja muiden hivenaineiden sitojina. Sen sijaan Suomenlahden asemalla rautaoksidien määrä sedimentissä voi vaihdella ajoittaisen hapettomuuden takia ja pitkään hapettomalla varsinaisen Itämeren pohjoisosan asemalla fosforia sitovia raudan oksideja on vähän, jolloin fosforia vapautuu sedimentistä veteen ja voi sekoittua tuottavaan kerrokseen levien käytettäväksi

Controllerin kompetenssivaatimukset : Mitä tarvitaan nyt, mitä tulevaisuudessa?

Controllerin tehtävänimike on yleinen tämän päivän taloushallinnon työtehtävissä. Se on toisille tavoite, toisille taloushallinnon muutoksen mukanaan tuoma välttämätön tosiasia. Controllerin tehtävänkuvauksia on lähes yhtä paljon kuin controllereita, mutta tietyt johdon laskentatoimen tehtävät koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaista controlleria. Tällaisia tehtäväalueita ovat strateginen suunnittelu ja suorituskyky, raportointi ja valvonta, teknolo-gia ja analytiikka, liiketoimintavaisto ja operatiivinen osaaminen, johtajuus ja ihmissuhdetai-dot sekä ammattietiikka ja arvot. Tässä tutkielmassa tutkitaan, millaisia kompetensseja eri tehtäväalueissa vaaditaan, millaisia vaatimukset ovat tulevaisuudessa ja mitkä ovat syitä kompetenssivaatimusten muuttumiseen. Tutkielman teoriaosuudessa on kaksi päälukua. Ensimmäisessä tarkastellaan controller-toimintoa, sen yleisimpiä työtehtäviä sekä asemaa organisaatiossa. Lisäksi käsitellään kom-petensseja, joita kussakin edellä mainitussa johdon laskentatoimen tehtäväalueessa tarvi-taan. Toisessa pääluvussa käsitellään taloushallinnon työntekijän roolimuutosta pavunlaski-jasta liiketoimintakumppaniksi sekä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet roolimuutokseen ja controllerin kompetenssivaatimusten muuttumiseen. Tutkielman empiirisessä osassa toteutetaan laadullinen tutkimus, jossa haastatellaan 12 eri asemassa työskentelevää controlleria, joiden työtehtävät sijoittuvat controller-toiminnon alle. Haastatteluiden tavoitteena on selvittää, mitä kompetensseja kukin ylempänä mainittu johdon laskentatoimen tehtäväalue edellyttää, miten kompetenssit mahdollisesti painottuvat tulevaisuudessa ja mitkä ovat merkittävimpiä muutokseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten perusteella controllerin tämän hetken kompetenssit painottuvat teknisiin ja sosiaalisiin taitoihin, sekä liiketoimintojen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Näiden kaik-kien merkityksen odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa, painotuksen siirtyessä entistä enemmän analyyttisyyteen, ennustamiseen ja eri toimintojen väliseen liiketoimintakumppa-nin rooliin. Merkittävimpinä muutostekijöinä nähdään digitalisaatio ja enenevässä määrin myös ympäristölliset ja lainsäädännölliset tekijät. Lopuksi esitetään yhteenveto tutkimustu-loksista sekä käsitellään tutkimuksen rajauksia ja esitetään jatkotutkimusehdotuksia

Online media in source-reporter relations between PR professionals and journalists - Case: Online Press Conference

Online media in source-reporter relations between PR professionals and journalists - Case: Online Press Conferenc

Lastensuojelulaki ja kuntavelvoitteet : tutkimus lastensuojelulain kuntavelvoitteiden toteutumisesta Pirkanmaalla

Tutkimuksen lähtökohta on lastensuojelulain kuntavelvoitteiden toteutumisen selvittäminen ja sosiaalitoimessa toteutettavan lastensuojelun toimintaedellytysten tarkasteleminen Pirkanmaalla sekä toimivan kunnallisen lastensuojelun palveluprosessin reunaehtojen linjaaminen. Tutkimuksessa kuntaa tarkastellaan osana julkishallinnon toimintajärjestelmää. Tutkimuksessa avataan kunnan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä sekä linjataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, lainsäädännön uudistamisen ja julkishallinnon valvontajärjestelmän perusperiaatteet.  Kansalliseen ja alueelliseen sosiaalihuollon ja lastensuojelun kehittämiseen sekä aikaisempaan tutkimukseen lastensuojelupalvelujen järjestämisestä, tuloksellisuudesta ja arvioinnista nojautuen linjataan toimivan kunnallisen lastensuojelun palvelujärjestelmän reunaehdot.  Näihin reunaehtoihin riittävästä ja osaavasta henkilöstöstä, asiantuntevasta johdosta, kattavasta palveluvalikosta, harkituista työkäytännöistä ja jatkuvasta arvioinnista peilataan Pirkanmaan kuntien lastensuojelun kokonaistilannetta tutkimuksen empiriaosassa. Tutkimuksen strategisia ratkaisuja ovat tapaustutkimuksen käyttö tutkimusotteena, vertailevan ja ohjaavan asetelman rakentaminen sekä asioiden tarkastelu faktanäkökulmasta.  Tutkimuskysymys on kaksivaiheinen. Ensiksi selvitetään, kuinka lastensuojelulaki toteutuu Pirkanmaan kunnissa ja toiseksi, mitä toimenpiteitä kunnissa tulisi tehdä kuntavelvoitteiden toteutumiseksi paremmin. Myös tutkimuksen tapausvalinta on kaksivaiheinen. Ensivaiheessa selvitetään lastensuojelulain kuntavelvoitteiden toteutumista kaikissa Pirkanmaan kunnissa ja toisessa vaiheessa paneudutaan kolmen kaupunkimaisen, yhden taajaan asutun ja kahden maaseutumaisen kunnan lastensuojelun kokonaistilanteeseen ja lain toteutumiseen tarkemmin. Tutkimuksen aineisto koostuu tätä tutkimusta varten kerätystä kahdesta erillisestä kuntakyselystä Pirkanmaan kunnilta vuosina 2010 ja 2011 sekä kuuden kunnan virkamiesjohdon, luottamushenkilöiden ja lastensuojelun työntekijöiden ryhmähaastatteluista ajanjaksolla 2011-2012. Tutkimuksen oheisaineistoina ovat valtakunnallinen lastensuojelukysely vuodelta 2010 sekä kuntien strategiset asiakirjat ja tilastotiedot. Kyselyjen, haastattelujen ja oheisaineistojen analysoinnissa on hyödynnetty erilaisia aineiston analyysimenetelmiä kuten kyselyjen pisteytystä, sisällönanalyysiä ja sisällön erittelyä.  Kunta- ja palvelurakenneuudistus, uudistuva lainsäädäntö, kuntalaisten kasvavat palveluvaateet sekä toimintaympäristön rakennemuutokset asettavat tällä hetkellä merkittäviä vaatimuksia kuntien toiminnalle. Pirkanmaan kunnat ovat kyenneet vastaamaan näihin vaateisiin vaihtelevasti. Kuntien lastensuojelun kokonaistilanne ja kuntavelvoitteiden toteutuminen on Pirkanmaalla keskinkertaista ja paikoin jopa heikkoa tasoa. Yleisesti lapsiperhepalvelujen peruspalvelujen ja erityispalvelujen välinen kuilu on suuri, psykososiaalisen tuen palvelut ovat ruuhkautuneet, ennalta ehkäisevää lastensuojelua ei ole oivallettu osaksi kaikkien hallintokuntien perustyötä, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu natisee paikoin liitoksistaan eivätkä kuntavelvoitteet toteudu kaikilta osin hyvin yhdessäkään kunnassa. Velvoitteiden osalta suurimpia puutteita on määräaikojen toteutumisessa, mahdollisuudessa järjestää lapselle ja perheelle sosiaalityöntekijän tarpeelliseksi arvioimia sosiaalipalveluja sekä moniammatillisen asiantuntemuksen turvaamisessa. Tilanne on ajautunut heikoksi palvelutarpeen voimakkaan kasvun, kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden vähäisen määrän, ontuvien työkäytäntöjen sekä paikoin heikon johtamisjärjestelmän seurauksena. Lastensuojelun menestystekijä on osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä osassa kunnissa toimivat työkäytännöt ja asiakasrajapinnan yhteistyö. Edelleen peilaten tuloksia kansallisten ja alueellisten strategioiden ja kehittämisohjelmien painopistealueisiin ovat Pirkanmaan kuntien sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun kehittämisen kärjet linjassa niiden kanssa. Kansallisia kehittämisen kärkiä ovat lapsiperhepalvelujen henkilöstöresurssin ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen sekä palveluvalikon laajentaminen. Pirkanmaalla kehittämiskohteiksi nousevat näiden lisäksi työn organisointiin, johtamiseen sekä palvelujen arviointiin liittyvät seikat. Asiasanat: Lastensuojelu, lastensuojelulaki, julkishallinnon rakennemuutos, lainsäädännön uudistaminen, palvelujen tuloksellisuus, tapaustutkimu

Tulostettavan varausvahvistimen lämpötilariippuvuus

Suoratulostusteknologia tarjoaa edullisen ja ympäristöystävällisen tavan valmistaa elektroniikkatuotteita. Toisin kuin perinteiseen litografiaan perustuva valmistusmenetelmä, suoratulostusteknologia kuluttaa hyvin vähän materiaaleja, prosessointilämpötilat ovat alhaiset ja prosessivaiheita on vain murto-osa edellä mainittuun menetelmään verrattuna. Tämän lisäksi, suoratulosteknologia on hyvin joustava käytettävien alustamateriaalien ja niiden pinnan muotojen suhteen. Suoratulostusteknologioista mustesuihkutulostus on kehittynein ja sen käyttö onkin yleistynyt niin koti- kuin kaupallisissakin sovelluksissa. Mustesuihkutulostus soveltuu erityisesti prototyyppien nopeaan luomiseen, sillä haluttu piirikaavio toteutetaan digitaalisesti maskien sijasta. Näin ollen, alkuperäisiin suunnitelmiin tehdyt muutokset tai lisäykset ovat siten välittömästi toteutettavissa ilman, että tuotantoprosessi viivästyisi uusien maskien valmistamisen takia. Tässä työssä tutkittiin kahta biosignaalien mittaamiseen suunniteltua orgaanista varausvahvistinnäytettä. Näytteet koostuivat orgaanisesta pseudo-CMOS-invertteristä, johon oli integroitu biasointivastus, takaisinkytkentävastus ja takaisinkytkentäkondensaattori. Työn tarkoituksena oli määrittää näytteiden lämpötilariippuvuus altistamalla ne kahdeksalle eri lämpötila-arvolle huonelämpötila mukaan lukien. Mittausdatan perusteella laadituista kuvaajista selviää, että lämpötilalla on ilmiselvä vaikutus näytteiden suorituskykyyn. Lämpötilan muutos vaikuttaa erityisesti orgaanisten komponenttimateriaalien sähköisiin ominaisuuksiin. Matalissa lämpötiloissa vastus- ja puolijohdemateriaaleissa varauksenkuljettajat ovat lokalisoituneet energialoukkuihin eivätkä siten osallistu varauksen kuljettamiseen. Eristemateriaalissa vastaavasti dipolimolekyylit eivät pääse kääntymään sähkökentän suuntaisesti vähäisen energian takia. Siispä lämpötilan noustessa energialoukussa olevien varauksenkuljettajien ja dipolimolekyylien liikkuvuus paranee lisääntyneen lämpöenergian ansiosta. Lämpötilariippuvuus on sitä merkittävämpi, mitä enemmän materiaalissa on epäpuhtauksia sekä epäsäännöllisyyksiä tai rakennevirheitä mikro- ja makrorakenteessa, sillä ne lisäävät varaustenkuljettajia sitovien ”energialoukkujen” määrää. Lämpötilariippumattomuutta voidaan parantaa hienosäätämällä materiaalien molekyylirakennetta syntetisoinnin aikana, optimoimalla valmistusprosessien parametrit ja materiaalivalinnat sekä toteuttamalla valmistusprosessi inertissä ympäristössä. Tällöin kuitenkin materiaali- ja valmistuskustannukset saattavat nousta epäsuotuisaksi