Ravinnon hiilihydraattien glykemiaindeksin vaikutus keskiglukoosipitoisuuteen ja glukoosikäyrän alaiseen pinta-alaan henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto

Johdanto Korkeat aterianjälkeiset veren glukoosipitoisuushuiput ovat haitallisia verisuonille jo ennen varsinaisten diabeteskriteerien täyttymistä. Valitsemalla alhaisen glykemiaindeksin (GI) hiilihydraatteja ruokavalioon, voidaan veren glukoosipitoisuutta alentaa diabeetikoilla. Tyypin 2 diabeteksen lisääntymisen takia on tarpeellista etsiä keinoja ehkäistä sairauden puhkeamista riskiryhmissä. Glukoosimonitorilla on mahdollista seurata aiempaa tarkemmin glykemiaindeksin vaikutusta veren glukoosipitoisuuteen. Tavoitteet Selvittää, miten korvaamalla ruokavalion tavanomaiset hiilihydraatit joko korkean tai alhaisen GI:n hiilihydraateilla voidaan vaikuttaa vuorokauden keskiglukoosipitoisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko vain hiilihydraattien laatua muuttamalla, puuttumatta niiden määrään tai muuhun ruokavalioon, vaikuttaa glukoosiaineenvaihduntaan henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosin sieto. Tutkittavat ja menetelmät Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna vaihtovuorokokeena, jossa tutkittavina oli 56 51-73-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 41 ja miehiä 15. Tutkittavilla oli heikentynyt glukoosinsieto tai ruokavaliohoitoinen tyypin 2 diabetes. Tutkittavat korvasivat ruokavalionsa päähiilihydraatit 7-10 vuorokauden ajaksi glykemiaindeksiltään joko alhaiseksi (GI = 38) tai korkeaksi (GI = 72) arvioiduilla tutkimushiilihydraateilla. Kolmen viimeisen vuorokauden ajaksi tutkittaville asennettiin glukoosimonitoriin kytketty ihonalainen sensori, joka mittasi kudosnesteen glukoosipitoisuutta ja tutkimusjaksojen lopuksi tutkittaville tehtiin oraalinen glukoosirasituskoe. Tulokset Alhaisen GI:n ruokavaliolla kahden vuorokauden glukoosikäyrien alainen pinta-ala oli pienempi kuin korkean GI:n ruokavaliolla (16487 vs. 17270 mmol/l*48h; p = 0,009, n = 47). Vastaavasti kahden vuorokauden keskiglukoosipitoisuudet olivat 5,7 mmol/l ja 6,0 mmol/l, p = 0,009, n = 47. Glykosyloitunut hemoglobiini oli alhaisen GI:n ruokavalion jälkeen pienempi (5,33% vs. 5,38 %, p = 0,017, n = 53). Tutkittavien paino pieneni kummallakin ruokavaliolla; alhaisen GI:n ruokavaliolla 1,02 kg ja korkean GI:n ruokavaliolla 0,31 kg (p alle 0,001, n = 56). Vaikutusta plasman paastoglukoosiin ja seerumin paastoinsuliiniin ei ollut. Johtopäätökset Korvaamalla ruokavalion päähiilihydraatit alhaisen GI:n hiilihydraateilla, voidaan pitkäaikaista glukoositasoa pienentää ja näin ollen mahdollisesti ehkäistä heikentyneen glukoosinsiedon kehittymistä tyypin 2 diabetekseksi. Koska paastoglukoosipitoisuus ja paastoinsuliinipitoisuus eivät muuttuneet, lienee erityisesti aterianjälkeisillä glukoosihuipuilla merkitystä elimistön pitkäaikaiselle glukoositasolle henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto

Ravinnon hiilihydraattien glykemiaindeksin vaikutus keskiglukoosipitoisuuteen ja glukoosikäyrän alaiseen pinta-alaan henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto

Korkeat aterianjälkeiset veren glukoosipitoisuushuiput ovat haitallisia verisuonille jo ennen varsinaisten diabeteskriteerien täyttymistä. Valitsemalla alhaisen glykemiaindeksin (GI) hiilihydraatteja ruokavalioon, voidaan veren glukoosipitoisuutta alentaa diabeetikoilla. Tyypin 2 diabeteksen lisääntymisen takia on tarpeellista etsiä keinoja ehkäistä sairauden puhkeamista riskiryhmissä. Glukoosimonitorilla on mahdollista seurata aiempaa tarkemmin glykemiaindeksin vaikutusta veren glukoosipitoisuuteen. Tavoitteet Selvittää, miten korvaamalla ruokavalion tavanomaiset hiilihydraatit joko korkean tai alhaisen GI:n hiilihydraateilla voidaan vaikuttaa vuorokauden keskiglukoosipitoisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko vain hiilihydraattien laatua muuttamalla, puuttumatta niiden määrään tai muuhun ruokavalioon, vaikuttaa glukoosiaineenvaihduntaan henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosin sieto. Tutkittavat ja menetelmät Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna vaihtovuorokokeena, jossa tutkittavina oli 56 51-73-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 41 ja miehiä 15. Tutkittavilla oli heikentynyt glukoosinsieto tai ruokavaliohoitoinen tyypin 2 diabetes. Tutkittavat korvasivat ruokavalionsa päähiilihydraatit 7-10 vuorokauden ajaksi glykemiaindeksiltään joko alhaiseksi (GI = 38) tai korkeaksi (GI = 72) arvioiduilla tutkimushiilihydraateilla. Kolmen viimeisen vuorokauden ajaksi tutkittaville asennettiin glukoosimonitoriin kytketty ihonalainen sensori, joka mittasi kudosnesteen glukoosipitoisuutta ja tutkimusjaksojen lopuksi tutkittaville tehtiin oraalinen glukoosirasituskoe. Tulokset Alhaisen GI:n ruokavaliolla kahden vuorokauden glukoosikäyrien alainen pinta-ala oli pienempi kuin korkean GI:n ruokavaliolla (16487 vs. 17270 mmol/l*48h, p = 0,009, n = 47). Vastaavasti kahden vuorokauden keskiglukoosipitoisuudet olivat 5,7 mmol/l ja 6,0 mmol/l, p = 0,009, n = 47. Glykosyloitunut hemoglobiini oli alhaisen GI:n ruokavalion jälkeen pienempi (5,33% vs. 5,38 %, p = 0,017, n = 53). Tutkittavien paino pieneni kummallakin ruokavaliolla, alhaisen GI:n ruokavaliolla 1,02 kg ja korkean GI:n ruokavaliolla 0,31 kg (p < 0,001, n = 56). Vaikutusta plasman paastoglukoosiin ja seerumin paastoinsuliiniin ei ollut. Johtopäätökset Korvaamalla ruokavalion päähiilihydraatit alhaisen GI:n hiilihydraateilla, voidaan pitkäaikaista glukoositasoa pienentää ja näin ollen mahdollisesti ehkäistä heikentyneen glukoosinsiedon kehittymistä tyypin 2 diabetekseksi. Koska paastoglukoosipitoisuus ja paastoinsuliinipitoisuus eivät muuttuneet, lienee erityisesti aterianjälkeisillä glukoosihuipuilla merkitystä elimistön pitkäaikaiselle glukoositasolle henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsiet

Johtajien näkemyksiä RAI-tiedon hyödyntämisestä ikääntyneiden kotihoidossa vuosina 2013 ja 2022

RAI-järjestelmää (Resident Assessment Instrument) ja sen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ikääntyneiden kotihoidon johtamisessa ja päätöksenteon tukena. Poikkileikkausasetelmassa toteutetussa kyselytutkimuksessa kuvattiin johtajien näkemyksiä yksikkönsä hoitajien RAI-osaamisesta, RAI-arvioinnin tekemiseen liittyvistä käytänteistä sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista ikääntyneiden kotihoidossa vuosina 2013 ja 2022. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2022 ikääntyneiden kotihoidon johtajilta eri puolilta Suomea hyödyntäen RAIHYJ-mittaria (RAI-järjestelmän hyödyntäminen johtamisessa). Tuloksia vertailtiin vuonna 2013 toteutetun kyselyn tuloksiin, jossa käytettiin samaa mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Johtajien näkemyksien mukaan yksiköiden hoitajien RAI-osaamisessa, RAI-arvioinnin tekemiseen liittyvissä käytänteissä sekä toiminnan seurannassa ja arvioinnissa oli kehitettävää. Parhaiten toteutui hoitajien RAI-osaaminen, eniten kehitettävää taas oli toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Johtajien itsearvioidussa RAI-järjestelmään liittyvässä johtamisosaamisessa havaittiin merkittäviä puutteita. Johtajien näkemykset vuosina 2013 ja 2022 olivat samansuuntaisia, mutta myönteistä kehitystä oli havaittavissa kaikilla sisältöalueilla. Tulokset osoittavat, että henkilöstöä ja johtajia tulee ikääntyneiden kotihoidon organisaatioissa kouluttaa systemaattisesti ja koulutus tulee kohdentaa oikein. Lisäksi on tärkeää varmistaa RAI-arviointiprosessin toteutuminen. Managers’ perceptions on the utilization of Resident Assessment Instrument system in home-care services for the older persons in 2013 and 2022  The RAI system (Resident Assessment Instrument) and the information it produces can be used in the management and decision-making of home care services for older people. The aim of this cross-sectional survey was to describe managers’ perceptions of the RAI competence of nurses in their unit, practices related to RAI assessments, and monitoring and evaluation in home care services for older persons. In addition, the study aimed to compare the differences in managers’ perceptions between 2013 and 2022. The data were collected in autumn 2022 from managers of home care services in different parts of Finland using the RAIHYJ (Utilization of the Resident Assessment Instrument in Management) scale. The results of the study were compared to the results of a survey conducted in 2013 in a project concerning the development of elderly care resources and quality of care, in which the data were collected using the same RAIHYJ scale. The data were analyzed using statistical methods. According to the managers’ perceptions, there is a need for improvement in their unit’s nurses’ RAI competence, practices related to RAI assessment, and monitoring and evaluation. RAI competence was rated at the highest level, while monitoring and evaluation were perceived as needing the most improvement. Significant deficiencies were found in the managers’ self-assessed RAI-related management competency. The managers’ perceptions appeared to be approximately similar in 2013 and 2022, but positive developments were noted in every content area. The results of the study emphasize the need for systematic properly targeted training of the entire staff and for ensuring the implementation of the RAI assessment process in home care organizations for older people

The association between appreciative management and work engagement among health- and social care professionals : A cross-sectional study

Background The importance of work engagement has been emphasised due to the increasing demand for health- and social care and the shortage of skilled labour. Improving organisational and managerial factors is important when enhancing professionals' work engagement. The association between management and work engagement has only been established in previous studies at a general level, but the association between appreciative management and work engagement has not received equivalent research interest. Aim This study aimed to describe the association between appreciative management and work engagement among health- and social care professionals. Methods The study used a cross-sectional survey design. The data were collected in five health and social services centres in one city in Finland from September to October 2022 using the Appreciative Management Scale 2.0 and the Utrecht Work Engagement Scale-9. A total of 182 health- and social care professionals participated. The data were analysed using correlations, linear regression analyses, independent samples t-tests and two-way analyses of variance (ANOVAs). Results A moderate association was found between appreciative management and work engagement and its dimensions of vigor, dedication and absorption. Systematic management had the strongest association and equality had the weakest association with work engagement. Among the dimensions of work engagement, appreciative management had the strongest association with vigour and the weakest association with absorption. Appreciative management and work type predicted 18% of the variance in work engagement. Full-time employees reported higher levels of work engagement and all its dimensions than did part-time employees. Conclusion The results indicate that appreciative management and full-time work predict work engagement among health- and social care professionals. Due to this positive association, it is important to promote managers' appreciative management skills by educating them to understand how appreciative management enables and supports professionals' vigour, dedication and absorption in health- and social care.Peer reviewe

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien hallinnon toimijoiden kokemuksia yhteistyöstä COVID-19-pandemian aikana integroiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kainuu Social Welfare and Health Care Joint Authority’s and municipalities’ administration actors’ experiences of collaboration during COVID-19 pandemic in integrated social and health services This qualitative descriptive study aimed to describe social and healthcare and municipalities’ administration actors’ experiences of collaboration during COVID-19 pandemic in integrated social and health services. A systems theory was applied as a theoretical framework. The data were collected in thematic interviews of eight actors in Kainuu between November 2021 and February 2022. The data were analyzed using inductive content analysis. Seven main categories were formed: 1) experience of the history of collaboration, 2) roles and leadership in collaboration, 3) interactive collaboration, 4) effective collaborative process, 5) challenges of collaboration, 6) coherent and interactive communication and 7) structure of collaboration. Integrated social and health services are perceived as a resource of collaboration in a crisis because there are not many boundaries between organizations

Hoitotyön johtajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta johtamistyölle sairaalaorganisaatiossa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta johtamistyölle sairaalaorganisaatiossa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, kuvailevana haastattelututkimuksena. Aineisto kerättiin etäyhteydellä puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina kesä-lokakuussa 2021 yhden keskussairaalan hoitotyön lähi- ja keskijohdossa työskenteleviltä johtajilta (n=20). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä induktiivisesti. Tulosten mukaan hoitotyön johtajien kokemukset sosiaalisesta tuesta johtamistyölle sairaalaorganisaatiossa muodostuivat sairaalaorganisaatiosta saadusta tuesta, sairaalaorganisaation ulkopuolisesta tuesta, työyhteisöstä saadusta tuesta, sosiaalisen tuen tarpeen subjektiivisuudesta sekä sosiaalisen tuen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Sosiaalista tukea saatiin omalta esihenkilöltä, kollegoilta, työyhteisöstä ja läheisiltä sekä organisaation tukijärjestelmistä. Tuloksissa nousi esille sosiaalisen tuen merkityksellisyys johtamistyölle ja toisaalta tuen kokeminen riittämättömänä. Hoitotyön johtajien sosiaalisen tuen tarpeet on tärkeää huomioida sekä kehittää tukijärjestelmiä ja johtamisosaamista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalisen tuen saatavuus, käytettävyys ja hyödynnettävyys on tärkeää tunnistaa kehittämistarpeena ja yhteisenä tavoitteena organisaatiossa. Johtajat tarvitsevat sosiaalista tukea johtamistyön tueksi vaativissa ja kompleksisissa toimintaympäristöissä, kuten sairaalaorganisaatioissa. Tuloksia voidaan hyödyntää johtamistyön tukemisessa ja johtajien työhyvinvoinnin edistämisessä sekä hoitotyön johtajien koulutuksessa

Emotional intelligence in healthcare leadership: Protocol for a concept analysis

Emotional intelligence in healthcare leadership: Protocol for a concept analysis Prepared for Registration to Open Science Framework Aim The aim of the study is to define and clarify the concept of emotional intelligence in healthcare leadership by using the Walker’s and Avant’s concept analysis model. Research question How is emotional intelligence defined and conceptualized in healthcare leadership? Design The study will be conducted following the Walker’s and Avant’s concept analysis model, including eight steps: concept selection, determining the aim of the analysis, identification of all uses, determining the defining attributes, construction of a model case, construction of additional cases, identification of antecedents and consequences of the concept, and definition of empirical referents (Walker &amp; Avant, 2019). All the relevant literature of emotional intelligence in healthcare leadership will be identified through conducting the literature review in accordance with the Joanna Briggs Institute’s (JBI) methodology and search protocol for scoping reviews (Peters et al., 2020a). Searches A three-step search strategy will be used in this study following the JBI methodology. Searches will be performed in the databases of Scopus, CINAHL, ProQuest, Web of Science, and Finnish database Medic. Published and un-published studies in English, Swedish or Finnish will be considered. Searches for unpublished studies and grey literature will be conducted using MedNar. Types of studies to be included This review will consider both qualitative and quantitative studies, as well as mixed methods studies, to comprehensively identify sources of evidence. Grey literature will be considered as well in the proposed study. Reviews, theses, and other publications than original studies will be excluded. Eligibility Criteria The “PCC” mnemonic (population, concept, and context) will be applied to define the eligibility criteria for this study. Population: This study will consider studies that are focused on leaders or managers working in managerial positions in any organizational level in healthcare environments. Studies that are focused on healthcare professionals or students will be excluded. However, studies of healthcare leadership, with professionals as informants of the observed leadership, can be included. Concept: This study will consider studies that explore leadership that includes use of emotional intelligence in the healthcare field. Studies that do not include the aspect of emotional intelligence in leadership will be excluded. Context: Studies that describe the emotional intelligence in leadership in any healthcare setting, will be included. Studies that focus on other disciplines than healthcare will be excluded. Data extraction and data synthesis The screening of titles and abstracts will be performed independently by two researchers. The inclusion and exclusion criteria will be applied in the identification of potentially relevant studies. Any possible disagreements will be resolved by reaching consensus, and with a help of a third researcher, if necessary (Peters et al., 2020b). Study selection process will be described and presented in narrative form as well as in PRISMA-ScR (Preferred Reporting Items for Systematic reviews and Meta-Analyses extension for Scoping Reviews) flow diagram (Tricco et al., 2018). The extracted data will be used to perform the eight steps of the Walker’s and Avant’s concept analysis. The data synthesis will be conducted by following the Walker’s and Avant’s concept analysis model as well. Finally, the results will be presented in a diagrammatic or tabular form, along with a narrative summary (Peters et al., 2020b). Validity and Rigor Literature review of this concept analysis will be conducted in accordance with the applied JBI methodology (Peters et al., 2020a), which will support the trustworthiness of this research. Moreover, the PRISMA-ScR (PRISMA extension for Scoping Reviews) checklist, will be followed. The checklist follows the guidance from EQUATOR (Enhancing the QUAlity and Transparency Of health Research). (Tricco et. al., 2018.) Screening will be conducted by two researchers. Data extraction and synthesis will be done mainly by one researcher, although these will be discussed in the research group. Finally, an information specialist will be consulted in the formation of the final search strategy. Contact details for further information: Heini Heikkinen [email protected] Organisational affiliation of the research: University of Oulu, Faculty of Medicine, Research Unit of Health Sciences and Technology Research team members: Heini Heikkinen, Suvi Kuha, Outi Kanste University of Oulu, Faculty of Medicine, Research Unit of Health Sciences and Technology Type of review: Concept analysis Anticipated or actual start date: April 2023 Anticipated completion date: December 2023 Funding sources/sponsors: None Conflicts of interest: None known Language: English Country: Finland Stage of research: Ongoin

Hoitotyön johtajien kokemuksia muutoksen johtamisesta sairaalaorganisaatiossa COVID-19-pandemian aikana

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtajien kokemuksia muutoksen johtamisesta sairaalaorganisaatiossa COVID-19 pandemian aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina yhden keskussairaalan lähi- ja keskijohdossa työskenteleviltä hoitotyön johtajilta (n=20) kesä-lokakuussa 2021. Tutkimukseen valittiin hoitotyön johtajia, joiden työyksiköissä COVID-19 pandemia oli aiheuttanut muutoksia toiminnassa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tulosten perusteella hoitotyön johtajien kokemukset muutoksen johtamisesta COVID-19 pandemian aikana muodostuivat yhteisöllisyyden ylläpitämisestä, muutosten ja päätöksenteon hallittavuudesta, johtamisen merkityksellisyydestä ja viestinnän toimivuudesta. Yhteisöllisyyden ylläpitämisessä merkittävänä tekijänä oli avoimuus. Työntekijöiden osallistaminen muutosprosessiin auttoi muutokseen sitoutumisessa. Muutosten ja päätöksenteon hallittavuudessa korostui muutosten ja päätösten nopea aikataulu. Päätösten tekemisessä ja niiden perusteluissa tiedon hyödyntäminen koettiin tärkeäksi. Johtamisen merkityksellisyyttä muutostilanteissa ilmensi sen monitahoisuus ja vaativuus. Viestinnän toimivuudessa korostui avoimen, selkeän ja jatkuvan informaation jakaminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitotyön johtaminen koetaan erittäin merkitykselliseksi muutoksen läpiviemisessä ja onnistumisessa sairaalaorganisaatiossa. Johtamisen avoimuudella mahdollistetaan muutoksessa onnistuminen. Tuloksia voidaan hyödyntää muutos- ja poikkeustilanteiden johtamisessa sairaalaorganisaatiossa sekä johtajien koulutuksessa

Leadership in culturally and linguistically diverse workplace in healthcare: a scoping review

Prepared for Registration to Open Science Framewor

Nurse leaders’ perceptions of future leadership in hospital settings in the post-pandemic era:a qualitative descriptive study

Abstract Purpose: Coronavirus disease (COVID-19) has challenged leadership in hospitals worldwide. The experiences of leadership during the pandemic changed leadership significantly. This study aims to describe nurse leaders’ perceptions of what future leadership in hospital settings in the post-pandemic era needs to be like. Design/methodology/approach: A qualitative descriptive study was used. A total of 20 nurse leaders from the Finnish central hospital were interviewed from June to October 2021. The data were analysed using inductive content analysis. Findings: The analysis revealed five main categories describing nurse leaders’ perceptions of future leadership in hospital settings in the post-pandemic era: digitalisation and hybrid working culture, development of sustainable working conditions, moving smoothly to the post-pandemic era, dissolution of traditional regimes of organisation and flexibility in leadership. Practical implications: In the post-pandemic era, the constantly changing demands and challenges currently facing healthcare systems have significantly increased the complexity of hospital organisations. This requires critical evaluation and change to traditional leadership. Enhancing flexibility and authenticity in leadership, strengthening competencies, implementing a wide range of digital resources and increasing the appeal of the nursing profession to build the next generation of nurses — all of these are needed to provide sustainability in future healthcare. Originality/value: The results identify the critical points of leadership that need to be developed for future challenges and for maintaining a sufficient supply of qualified professionals. Acting on this information will enhance flexibility in organisations and lead to acceleration of changes and the development of new kinds of leadership in the future