Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron

Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnista valtakunnallisesti toimivan Kelan toimeenpantavaksi vuonna 2017. Artikkelissa tarkastellaan, miten toimeenpanossa tapahtunut muutos heijastui tuen hakemiseen, saamiseen ja tukikuukausien määrään Helsingissä. Tarkastelu perustuu kattavaan rekisteriaineistoon vuosilta 2011–2019, ja muutoksia tarkastellaan iän, sukupuolen, siviilisäädyn, kansalaisuuden, tulotason ja muiden Kelan etuuksien saamisen mukaan. Tulokset osoittavat perustoimeentulotuen hakemisen yleistyneen uudistuksen jälkeen kaikissa ryhmissä. Myös tuen saaminen yleistyi joidenkin ryhmien osalta. Erityisesti Kelan etuuksia aiemmin saaneet, nuoret ja muut kuin Suomen kansalaisethakivat ja saivat tukea Kelasta yleisemmin kuin kaupungin sosiaalitoimesta. Tuen saannin kesto lyheni lähes kaikissa ryhmissä ja varsinkin 65 vuotta täyttäneiden tuensaajien joukossa. Tutkimuksen perusteella kynnys asioida toimeentulotukiasioissa Kelassa on ainakin Helsingissä selvästi matalampi kuin sosiaalitoimessa

Alkukukintakauden hyönteispölyttäjät tärkeitä tattarin pähkyläsadolle

Tattarin (Fagopyrum esculentum) viljelyä varjostavat satovaihtelut, joiden oletetaan johtuvanainakin osaksi kukkien epätäydellisestä pölyttymisestä. Ristipölytteisenä kasvina siitepölynkulkeutumiseksi emikukkaan tarvitaankin lukuisia yhteensopivia tapahtumia. MTT:ssä vuosina 2003 -2007 tehdyn Terveyttä tattarista - hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä lentäviähyönteisiä tattarilla tavataan ja miten niiden runsauden vaihtelu vaikuttaa pähkyläsatoon.Vuosina 2005 ja 2006 Jokioisilla tehtiin kenttäkokeita, joihin asetettiin tuulen ja sateenläpäiseviä mutta lentävien hyönteisten kulun estäviä telttoja juuri ennen kukinnan alkua.Ensimmäisenä vuonna peitettiin kaksi kolmasosaa kentän ruuduista teltoilla ja puoleen näistä asetettiinmehiläispesä sisälle. Yksi kolmasosa kentän koeruuduista jätettiin avoimeksi, jolloin hyönteisillä oliniihin vapaa pääsy. Toisena vuotena koejäseninä olivat teltalla peitetty ja avoin ruutu. Katteet saivatolla paikoillaan syyskuussa tehtyyn korjuuseen saakka. Kentän reunoille asetettiin mehiläispesiä.Pölyttävien hyönteisten esiintymistä avoimella kentällä seurattiin koko kukintakauden ajan.Avoimen tattarikasvuston kukissa havaittiin pistiäisiä kuten mehiläisiä (Hymenoptera Apismellifera), kimalaisia (Hymenoptera Bombus ssp.) ja ampiaisia (Hymenoptera Vespidae) sekä erilaisiakaksisiipisiä kuten kukkakärpäsiä (Diptera Syrphidae ssp.). Pölyttäjien esiintyminen vaihtelikukintavaiheen aikana. Myös vuosien välillä havaittiin eroja. Tattarin pähkyläsato muodostuu suureltaosin niistä kukista, jotka pölyttyvät kukinnan alkupuolella. Siksi sadon kannalta merkityksellisimpiäovat todennäköisesti juuri mehiläiset ja kaksisiipiset, joita esiintyy runsaana tattarin alkukukinnanaikana heinäkuussa. Tutkimuksessa tattarin pähkyläsato oli 35 g/m2 (35 %) suurempi silloin kunkasvustossa esiintyi runsaasti pölyttäjiä verrattuna tilanteeseen, kun lentäviä hyönteisiä ei päästettykasvustoon. Kerranteiden välisestä vaihtelusta johtuen satoero ei kuitenkaan ollut tilastollisestimerkitsevä ja siksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimuksissa tulisikin kiinnittää huomiotakasvuston peittäviin katemateriaaleihin sekä toistojen määrään.Tutkimusvuosina 2005 ja 2006 tattarin sadot erosivat selvästi toisistaan, vaikka kasvustotkehittyivät molempina vuosina hyvin. Sato oli vuonna 2006 keskimäärin 72 g/m2 (65 %) suurempikuin 2005. Samantapaiset satovaihtelut ovat tyypillisiä myös käytännössä. Hyvänä satovuonna 2006mehiläisiä olikin alkukukintavaiheessa vähintään kaksinkertainen määrä vuotta aikaisempaantilanteeseen. Sen lisäksi sekä mehiläiset että kaksisiipiset esiintyivät runsaimmillaan samaan aikaan eliheinä-elokuun vaihteessa, kun vuotta aikaisemmin hyönteiset esiintyivät hyvin eri aikaan. Pölyttäjienvähyys alkukukintakaudella selittäneekin ainakin osan vuoden 2005 huonosta tattarisadosta

Hyönteispölyttäjien puute vähentää tattarin satoa

Tattarin kukissa pörrää mehiläisiä, kimalaisia ja kukkakärpäsiä, jotka kuljettavat pähkylöiden muodostukselle elintärkeää siitepölyä. Mikäli pölyttäjiä ei kukinnan aikaan näy, sadosta voi jäädä muodostumatta jopa neljäsosa.vokKA

Nivelreuma - Käypä hoito suosituksen tiivistelmä

English summary: Rheumatoid arthritis (updated Current Care guideline) Anti-citrulline antibodies are highly specific to rheumatoid arthritis (RA) and are thus helpful in differential diagnosis. Early and aggressive disease modifying anti-rheumatic drug (DMARD) therapy is essential for a positive treatment result in cases of RA. Remission during the 1st year of treatment predicts permanent remission, milder joint damage and better functional ability. It is recommended that patients with an unsatisfactory response to DMARDs, including methotrexate and a combination of DMARDs, should be treated primarily with TNF blockers, and non-responders with rituximab or abatacept. RA is an independent risk factor for cardiovascular diseases. The assessment of cardiovascular risk must not be forgotten in daily practice.

A novel Bayesian approach to quantify clinical variables and to determine their spectroscopic counterparts in 1H NMR metabonomic data

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>A key challenge in metabonomics is to uncover quantitative associations between multidimensional spectroscopic data and biochemical measures used for disease risk assessment and diagnostics. Here we focus on clinically relevant estimation of lipoprotein lipids by ¹H NMR spectroscopy of serum.</p> <p>Results</p> <p>A Bayesian methodology, with a biochemical motivation, is presented for a real ¹H NMR metabonomics data set of 75 serum samples. Lipoprotein lipid concentrations were independently obtained for these samples via ultracentrifugation and specific biochemical assays. The Bayesian models were constructed by Markov chain Monte Carlo (MCMC) and they showed remarkably good quantitative performance, the predictive R-values being 0.985 for the very low density lipoprotein triglycerides (VLDL-TG), 0.787 for the intermediate, 0.943 for the low, and 0.933 for the high density lipoprotein cholesterol (IDL-C, LDL-C and HDL-C, respectively). The modelling produced a kernel-based reformulation of the data, the parameters of which coincided with the well-known biochemical characteristics of the ¹H NMR spectra; particularly for VLDL-TG and HDL-C the Bayesian methodology was able to clearly identify the most characteristic resonances within the heavily overlapping information in the spectra. For IDL-C and LDL-C the resulting model kernels were more complex than those for VLDL-TG and HDL-C, probably reflecting the severe overlap of the IDL and LDL resonances in the ¹H NMR spectra.</p> <p>Conclusion</p> <p>The systematic use of Bayesian MCMC analysis is computationally demanding. Nevertheless, the combination of high-quality quantification and the biochemical rationale of the resulting models is expected to be useful in the field of metabonomics.</p

Comparing plastic foils for dew collection : Preparatory laboratory-scale method and field experiment in Kenya

Passive dew collection could be a viable option as a source of irrigation water in arid areas. The plastic foil acting as a condensing surface plays a key role in the passive dew collection regime. A laboratory method for comparing various plastic foils for dew collection was prepared and tested. The focus was on creating a method for measuring the attributes affecting dew condensation and the flow of dew droplets on the measured surface. A low-density polyethylene foil designed for dew collection, white polyethylene plastic, black polyethylene plastic, and white polyvinyl chloride plastic were used as the test plastics. The laboratory dew yields were compared with model calculations. In addition, field trials were conducted in arid conditions in Maktau, Kenya, to compare with the laboratory measurement. Results from the hardware model tests were not reflected in the results obtained from the field conditions. The laboratory tests showed that the dew-harvesting quality of plastic foils is difficult to evaluate using the laboratory test rig. A more comprehensive evaluation regime requires tests performed in field conditions or further development of the test rig used here. (C) 2020 IAgrE. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Glycoprotein YKL-40 : A potential biomarker of disease activity in rheumatoid arthritis during intensive treatment with csDMARDs and infliximab. Evidence from the randomised controlled NEO-RACo trial

Objective YKL-40, a chitinase-like glycoprotein associated with inflammation and tissue remodeling, is produced by joint tissues and recognized as a candidate auto-antigen in rheumatoid arthritis (RA). In the present study, we investigated YKL-40 as a potential biomarker of disease activity in patients with early RA at baseline and during intensive treatment aiming for early remission. Methods Ninety-nine patients with early DMARD-naive RA participated in the NEO-RACo study. For the first four weeks, the patients were treated with the combination of sulphasalazine, methotrexate, hydroxychloroquine and low dose prednisolone (FIN-RACo DMARD combination), and subsequently randomized to receive placebo or infliximab added on the treatment for further 22 weeks. Disease activity was evaluated using the 28-joint disease activity score and plasma YKL-40 concentrations were measured by immunoassay. Results At the baseline, plasma YKL-40 concentration was 57 +/- 37 ( mean +/- SD) ng/ml. YKL-40 was significantly associated with the disease activity score, interleukin-6 and erythrocyte sedimentation rate both at the baseline and during the 26 weeks' treatment. The csDMARD combination decreased YKL-40 levels already during the first four weeks of treatment, and there was no further reduction when the tumour necrosis factor-alpha antagonist infliximab was added on the combination treatment. Conclusions High YKL-40 levels were found to be associated with disease activity in early DMARD-naive RA and during intensive treat-to-target therapy. The present results suggest YKL-40 as a useful biomarker of disease activity in RA to be used to steer treatment towards remission.Peer reviewe

Nuoret ja perustoimeentulotuen saanti : Rekisteriselvitys

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, johon voi syntyä oikeus silloin, kun toimeentuloa ei pysty muutoin turvaamaan ja käytettävissä olevat rahat eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun elintasoon. Tässä selvityksessä tarkastelun kohteena ovat nuoret perustoimeentulotuen saajat ja kiinnostus on etenkin siinä, miksi osalla nuorista, jotka ylipäätään ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa, toimeentulotuen saanti pitkittyy. Vuonna 2017 koko väestöstä 7,3 prosenttia sai perustoimeentulotukea, mutta nuorilla 18–24-vuotiailla vastaava osuus oli 18 prosenttia. Kaiken kaikkiaan nuoria perustoimeentulotuen saajia oli Suomessa vuonna 2017 lähes 85 000. Syitä nuorten muita yleisempään perustoimeentulotuen saantiin on monia. Nuoret ovat työmarkkinoilla epävarmemmassa asemassa, heidän työttömyysetuuksien saantiinsa kohdistuu tiukennettuja ehtoja eikä heille ole tyypillisesti kertynyt merkittävää varallisuutta, jota voi realisoida silloin, kun ansiotulot ovat pienet tai niitä ei ole. Usein toimeentulotuen saanti on lyhytaikaista, ja tulostemme mukaan noin puolet nuorista poistuu perustoimeentulotuelta ennen kuin tuen saanti pitkittyy yli neljän kuukauden. Selvityksemme pohjautuu alun perin Sosiaali- ja terveysministeriön toiveeseen selvittää nuorten perustoimeentulotuen saantia Kelan rekisterien avulla. Tulosten mukaan perustoimeentulotuen saanti pitkittyy erityisesti yksin asuvilla, yksinhuoltajilla ja maahanmuuttajanuorilla. Toimeentulon ongelmat liittyvät nuorilla yhtäältä ensisijaisille etuuksille pääsemisen vaikeuteen ja toisaalta erityisesti kaupungeissa asumisen korkeisiin kustannuksiin. Taustalla on todennäköisesti myös terveydellisiä ongelmia. Tässä selvityksessä emme valitettavasti ole voineet keskittyä toimeentulotuen saannin ja terveyden välisen yhteyden tarkasteluun. Suurin osa selvityksemme nuorista perustoimeentulotuen saajista on työttömiä, mutta vain osa heistä saa työttömyysturvaetuuksia. Vajaa puolet perustoimeentulotukea saaneista nuorista oli kokonaan vailla ensisijaisia etuuksia toimeentulotuen saannin alkaessa. Heistä yli puolella oli taustalla työttömyysturvan saannin estävä työvoimapoliittinen lausunto. Nuorten toimeentulotuen saajien tilannetta voitaisiinkin parantaa edistämällä oikeutta ensisijaisiin etuuksiin. Toisaalta on tarpeellista kehittää Kelassa tehtävää asiakasohjausta kuntiin niin, että nuoret saavat tarvitsemansa palvelut

Fecal microbiota in congenital chloride diarrhea and inflammatory bowel disease

Background and aimsSubjects with congenital chloride diarrhea (CLD; a defect in solute carrier family 26 member 3 (SLC26A3)) are prone to inflammatory bowel disease (IBD). We investigated fecal microbiota in CLD and CLD-associated IBD. We also tested whether microbiota is modulated by supplementation with the short-chain fatty acid butyrate.Subjects and methodsWe recruited 30 patients with CLD for an observational 3-week follow-up study. Thereafter, 16 consented to oral butyrate substitution for a 3-week observational period. Fecal samples, collected once a week, were assayed for calprotectin and potential markers of inflammation, and studied by 16S ribosomal ribonucleic acid (rRNA) gene amplicon sequencing and compared to that of 19 healthy controls and 43 controls with Crohn's disease. Data on intestinal symptoms, diet and quality of life were collected.ResultsPatients with CLD had increased abundances of Proteobacteria, Veillonella, and Prevotella, and lower abundances of normally dominant taxa Ruminococcaceae and Lachnospiraceae when compared with healthy controls and Crohn's disease. No major differences in fecal microbiota were found between CLD and CLD-associated IBD (including two with yet untreated IBD). Butyrate was poorly tolerated and showed no major effects on fecal microbiota or biomarkers in CLD.ConclusionsFecal microbiota in CLD is different from that of healthy subjects or Crohn's disease. Unexpectedly, no changes in the microbiota or fecal markers characterized CLD-associated IBD, an entity with high frequency among patients with CLD.Peer reviewe