Koronapandemian vaikutus Rokua Geoparkin matkailuun

Tiivistelmä. Keväällä 2020 koronapandemia ja siihen liittyvät matkustusrajoitukset romahduttivat maailman matkailukysynnän ja myös Suomen pitkään kasvussa ollut matkailu pysähtyi. Koronapandemian vaikutukset Suomen matkailuun eivät kuitenkaan olleet pelkästään negatiivisia, sillä sen myötä kotimaan matkailu ja pitkään suosiossa ollut retkeily lisääntyi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia Rokua Geoparkin matkailuun. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteen on selvittää, miten pandemian on vaikuttanut matkailijoiden kokonaismäärään ja millaisia muutoksia matkailijoiden käyttäytymisessä on havaittu. Lisäksi tarkastellaan, millaisia muutoksia matkailussa on tapahtunut vuosien 2020–2022 välillä ja mitkä ovat Rokua Geoparkin matkailun näkymät tulevaisuudessa. Työn teoriaosuudessa käsitellään koronapandemiaa ja sen vaikutuksia matkailuun. Lisäksi tarkastellaan resilienssin käsitettä useista eri näkökulmista. Resilienssi sopii tutkielmani aiheeseen, sillä se auttaa ymmärtämään, miten Rokua Geoparkin matkailu ja matkailuyritykset ovat selvinneet koronapandemiasta ja miten ne voivat sopeutua vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Teoriaosuudessa esitellään myös tutkimusalue, eli Rokua Geopark, ja sen tarjoamat matkailumahdollisuudet. Työn empiirinen osuus koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joihin osallistui 10 Rokua Geoparkin matkailuyritystä. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, miten pandemia on vaikuttanut Rokua Geoparkin matkailuyritysten toimintaan ja saatujen tulosten perusteella arvioitiin, miten koronapandemia on vaikuttanut Rokua Geoparkin matkailuun kokonaisuudessaan. Haastattelusta saatujen tulosten perusteella Rokua geoparkin matkailun suosio lisääntyi pandemian aikana. Kotimaisia matkailijoita kävi niin paljon, että he korvasivat ulkomaalaisten kävijöiden vähenemisen. Vuonna 2022 kun koronarajoituksista luovuttiin, Rokua Geoparkin asiakasmäärä palasi ennalleen, ja ulkomaalaisten matkailijoiden määrä alkoi jälleen kasvaa. Tulosten perusteella Rokua Geoparkin matkailu selvisi kaiken kaikkiaan hyvin koronapandemiasta ja sen resilienssi osoittautui melko vahvaksi. Rokua Geopark tarjoaa paljon palveluita, joihin koronarajoitukset eivät vaikuttaneet ja Rokua Geoparkin matkailu ei ole riippuvainen kansainvälisistä matkailijoista tai matkailuyrityksistä, joihin pandemiarajoitukset vaikuttivat. Tämän perusteella Rokua Geoparkin matkailu tulee selviämään vastaavista kriiseistä hyvin myös tulevaisuudessa

Pelko julkisessa kaupunkitilassa ja uutisoinnin vaikutus siihen

Tiivistelmä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen pelkoa julkisessa kaupunkitilassa ja uutisoinnin vaikutusta siihen. Erilaiset pelot ovat usein julkiseen kaupunkitilaan liitettyjä ilmiöitä. Kaupungit on rakennettu alun perin turvapaikoiksi suojaamaan ulkopuoliselta uhalta, mutta nykyään ne nähdään ennemminkin pelon paikkoina, joissa pelon kohteena ovat toiset ihmiset. Myös tilan ominaisuudet ja ympäristöstä luettavat merkit, kuten graffitit voivat aiheuttaa pelkoa. Ihmisen fyysiset ominaisuudet kuten ikä, etninen tausta ja etenkin sukupuoli vaikuttavat julkisessa tilassa koettuun pelkoon. Esimerkiksi naiset ovat tutkitusti miehiä pelokkaampia. Myös yksilön luonteella ja omilla kokemuksilla on vaikutusta koettuun pelkoon, mutta pääosin pelko on kuitenkin sosiaalisesti tuotettua. Pelko ei aina kuitenkaan ole verrannollista pelon kohteeseen. Esimerkiksi rikoksen pelko on noussut, vaikka rikollisuus todellisuudessa ei ole lisääntynyt. Uutisoinnin ajatellaan olevan keskeisessä roolissa, kun puhutaan julkiseen kaupunkitilaan liittyvistä peloista. Rikosuutisointi on lisääntynyt samanaikaisesti kasvavan rikoksen pelon kanssa, mutta niistä kumpikaan ei johdu todellisen rikollisuuden kasvusta. Usein aktiivisesti uutisia seuraavat ihmiset ovat muita pelokkaampia, mutta toisaalta muita pelokkaammat ihmiset päätyvät todennäköisemmin lukemaan rikosuutisia. Uutisointi on myös liitetty yhdeksi pelon kulttuurin syntyyn vaikuttavaksi tekijäksi, mutta toisaalta pelon kulttuurin on nähty aiheuttavan rikoksen pelon ja rikosuutisoinnin nousua. Uutisointi ja pelko ovat siis yhteydessä toisiinsa, mutta niiden välinen suhde ei ole täysin yksisuuntaista