Turvallisuuden edistäminen iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa

Turvallisuus on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatua. Asumispalveluyksiköissä asuvien iäkkäiden turvallisuuden edistäminen edellyttää monenlaisia toimia, sillä huomioon tulee ottaa asumisen, hoidon, hoivan ja tukipalvelujen turvallisuus. Kattava kuvaus asukasturvallisuuden edistämisen toimista asumispalveluyksiköissä puuttuu. Tässä artikkelissa kuvataan asukasturvallisuuden edistämistä iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa dokumenttianalyysin pohjalta. Tutkimusaineisto koostui iäkkäiden palveluja ja asumispalveluyksiköitä Suomessa koskevista laeista, suosituksista, määräyksistä ja ohjeista (n = 26). Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Tulosten mukaan asukasturvallisuutta edistetään iäkkäiden tehostetun palveluasumisen yksiköissä suunnitelmallisella omavalvon-nalla ja omatoimisella varautumisella, moniammatillisella yhteistyöllä sekä lupa- ja valvontaviranomaisten toimilla ongelmatilanteissa. Asukasturvallisuuden edistämisessä korostuu johdon vastuu, mutta omavalvonta kuuluu jokaiselle yksikön työntekijälle. Lisäksi tulisi hyödyntää omaisten ja asukkaiden palaute, näkemykset ja huomiot asukasturvallisuudesta. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan asumisen ja palvelujen turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi terveydenhuollon asiantuntemusta tulee olla käytettävissä riittävästi. Pyrittäessä edistämään iäkkäiden asumispalveluyksiköissä asuvien turvallisuutta on tärkeää tiedostaa eri tahojen roolit sekä varmistua riittävästä osaamisesta ja resurssista asukasturvallisuustyössä

Tapaturmiin myötävaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja raportointi iäkkäiden asumispalveluissa

Iäkkäiden asumispalveluyksiköissä asuvilla on kohonnut tapaturmariski ja tapaturmien seuraukset voivat olla vakavat. Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asukkaille tapahtuneisiin tapaturmiin myötävaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja raportointia iäkkäiden asumispalveluissa. Tutkimusaineisto koostui asumispalveluyksiköissä (n=38) asukkaille tapahtuneita tapaturmia kuvaavista haittatapahtumailmoituksista (n=438) vuosilta 2018-2020. Mukaan otettiin ilmoitukset, joissa tapaturman arvioitiin aiheuttaneen asukkaalle kohtuullista tai vakavaa haittaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Valtaosassa haittatapahtumailmoituksia oli raportoitu asukkaaseen eli yksilöön liittyviä tekijöitä tapaturmaan myötävaikuttaneena tekijänä. Haittatapahtumailmoituksen käsittelijän suorittama tapaturmaan myötävaikuttaneiden tekijöiden luokittelu ei aina vastannut ilmoittajan kuvausta myötävaikuttaneista tekijöistä. Sekä haittatapahtuman ilmoittajalla, että ilmoituksen käsittelijällä on merkittävä rooli pyrittäessä tunnistamaan asukkaille tapahtuviin tapaturmiin myötävaikuttavia, muutettavissa olevia tekijöitä. Asumispalveluyksiköissä kyseessä on työntekijöiden työympäristö ja työvälineet sekä iäkkään henkilön asuinympäristö ja hänen yksilölliset tarpeensa esimerkiksi apuvälineiden ja turvateknologian suhteen. Asumispalveluissa tapahtuvien tapaturmien haittatapahtumailmoituksien käsittelyssä käytettävän luokituksen päivittäminen olisi suositeltavaa, jotta ilmoituksista saatava tieto palvelisi mahdollisimman hyvin organisaatioita tapaturmien ennaltaehkäisemisessä.&nbsp

Integrins are not essential for entry of coxsackievirus A9 into SW480 human colon adenocarcinoma cells

Background: Coxsackievirus A9 (CV-A9) is a pathogenic enterovirus type within the family Picornaviridae. CV-A9 infects A549 human epithelial lung carcinoma cells by attaching to the alpha V beta 6 integrin receptor through a highly conserved Arg-Gly-Asp (RGD) motif, which is located at the exposed carboxy-terminus of the capsid protein VP1 detected in all studied clinical isolates. However, genetically-modified CV-A9 that lacks the RGD motif (CV-A9-RGDdel) has been shown to be infectious in some cell lines but not in A549, suggesting that RGD-mediated integrin binding is not always essential for efficient entry of CV-A9. Methods: Two cell lines, A549 and SW480, were used in the study. SW480 was the study object for the integrin-independent entry and A549 was used as the control for integrin-dependent entry. Receptor levels were quantitated by cell sorting and quantitative PCR. Antibody blocking assay and siRNA silencing of receptor-encoding genes were used to block virus infection. Peptide phage display library was used to identify peptide binders to CV-A9. Immunofluorescence and confocal microscopy were used to visualize the virus infection in the cells. Results: We investigated the receptor use and early stages of CV-A9 internalization to SW480 human epithelial colon adenocarcinoma cells. Contrary to A549 infection, we showed that both CV-A9 and CV-A9-RGDdel internalized into SW480 cells and that function-blocking anti-alpha V integrin antibodies had no effect on the binding and entry of CV-A9. Whereas siRNA silencing of beta 6 integrin subunit had no influence on virus infection in SW480, silencing of beta 2-microglobulin (beta 2M) inhibited the virus infection in both cell lines. By using a peptide phage display screening, the virus-binding peptide identical to the N-terminal sequence of HSPA5 protein was identified and shown to block the virus infection in both A549 and SW480 cell lines. HSPA5 was also found to co-localize with CV-A9 at the SW480 cell periphery during the early stages of infection by confocal microscopy. Conclusions: The data suggest that while alpha V beta 6 integrin is essential for CV-A9 in A549 cell line, it is not required in SW480 cell line in which beta 2M and HSPA5 alone are sufficient for CV-A9 infection. This suggests that the choice of CV-A9 receptor(s) is dependent on the tissue/cellular environment.Peer reviewe

Hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaaminen iäkkäiden hoidossa

Gerontologia 1 / 2019

CHALLENGES OF IMPLEMENTING SELF-MONITORING IN CARE HOMES FOR OLDER PEOPLE

Client and patient safety and the quality of services are assured in social and health services primarily through self-monitoring. This article describes the challenges related to implementing self-monitoring in care homes for older people based on document analysis and an interview study. The research data consisted of the regional state administrative agencies' enforcement decisions (n=93) and interviews with front-line managers (n=7). The data were analysed with inductive-deductive content analysis. According to the results, factors related to management, staff turnover and availability problems, legislative amendments and interpretation of laws, lack of multi-professional expertise, and factors related to engagement of relatives and staff, caused challenges in the implementation of self-monitoring in care homes for older people. Changes in the operating environment, such as the COVID-19 pandemic, were reflected in the results. Service providers and organizers need to ensure that care homes' self-monitoring work is sufficiently supported, for instance, with suitable information systems, appropriate instructions, and by enabling multi-professional expertise.Asiakas- ja potilasturvallisuus sekä palvelujen laatu turvataan sosiaali- ja terveyspalveluissa ensisijaisesti omavalvonnalla. Tässä artikkelissa kuvataan omavalvonnan toimeenpanon haasteita iäkkäiden asumispalveluissa. Kuvailevan implementaatiotutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli laadullinen dokumenttianalyysi. Tutkimusaineisto koostui aluehallintovirastojen valvontapäätöksistä (n=93). Tulosten mukaan henkilöstön vaihtuvuus ja saatavuusongelmat, uudistetun vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen laskentaan liittyvät tekijät, sekä johtamiseen ja ohjaukseen liittyvät puutteet vaikeuttivat omavalvonnan toimeenpanoa iäkkäiden asumispalveluyksiköissä. Tuloksiin heijastuivat COVID-19 pandemian vaikutukset. Palveluntuottajien on tärkeä tukea omavalvontatyötä esimerkiksi mahdollistamalla riittävä esihenkilötyöresurssi, tarvittavat tietojärjestelmät ja riittävä moniammatillinen ohjaus. Tämän lisäksi tarvitaan palvelunjärjestäjän tarjoamaa ohjausta sekä ylemmän tason toimia, kuten lainsäädäntöä, tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa