A-B-C – Shaping Alphabets with Methods of Outdoor and Multisensory Learning

In this study the development of literacy skills is connected to outdoor learning, visual arts, and the thinking skills method. The study represents design research where the teachers and the researchers actively work together pursuing for more child-centered and motivating pedagogical approaches for learning literacy. The teaching experiment described in this article consists of playing with the shapes of alphabets, creating the forms of alphabets, and trying to find those alphabets in the outdoor environment, and empathizing with imaginary characters living in the immediate surroundings of the school. The methods used in the experiment brought child-centeredness and playfulness to learning. The holistic approach encouraged children to be active and supported their achieving a range of learning goals simultaneously and effectively

Lisää kasvipeitteisyyttä heinästä, siemennurmista ja kuminasta

Saaristomeren valuma-alueella viljely on kevätviljapainotteista. Nurmikasvien ja kuminan viljely lisäisivät talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja vähentäisivät eroosion riskiä. Nurmen ja kuminan lisääminen kasvintuotantotilojen viljelykiertoon parantaa lisäksi peltomaan rakennetta ja ylläpitää peltojen kasvukuntoa. Ravinteiden kierrätystä karjatiloilta kasvinviljelytiloille tarvitaan lisää. Ympäristöministeriön rahoittamassaa ”Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille” (Sieppari pellossa) - hankkeessa demonstroitiin lannan ja biokaasulaitoksen kuivajakeen ja rejektiveden käyttämistä kuminan ja nurmikasvien siemenviljelyssä. Kuminalla selvitettiin lisäksi kemikaalitonta rikkakasvien torjuntaa käyttämällä suojaviljaa rikkakasvien kasvun hillitsemiseen perustamisvaiheessa. Esittelykasvustot olivat Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipaikassa Kaarinassa ja Luken Ylistaron toimipisteessä. Taloustarkastelussa käytettiin satotilastojen tietoja ja Tuottopehtorin katetuottolaskelmamalleja. Hanke kesti perustamisvuoden 2015 sekä satovuodet 2016 ja 2017. Esittelykasvustojen ’Varte’ puna-apilasta saatiin Tuorlassa suuri siemensato (650 kg/ha) ensimmäisenä nurmivuonna. ´Varte´ -lajike oli aikaisempi kuin ’Betty’ ja ’Saija’ lajikkeet. Tuorlassa saatiin myös Englanninraiheinälajikkeista ’Riikka’ ja ’Gator’ ensimmäisenä nurmivuonna 800-900 kg/ha. Ruokonadan ensimmäisen vuoden siemensato oli ennakoidusti pieni, mutta toisena vuonna siitä saatiin Tuorlassa 650-770 kg/ha. Ylistarossa nurmikasvien siemensadot olivat vaatimattomia (alle 200 kg/ha). Tosin vuonna 2016 nurminadasta saatiin tavanomainen 400 kg/ha ja viileänä vuonna 2017 timoteista 500-600 kg/ha. Orgaanisilla lannoitteilla lannoitettujen sadot olivat vastaavat kuin väkilannoitteilla lannoitettujen. Orgaanisten lannoitteiden käytölle olisi sijaa sekä perustamisvuonna että satovuosina. Natasiemennurmien odelman määrä on syksyllä suuri, koska kasvustot puidaan jo heinäkuussa. Kuivaheinänurmen odelman määrä oli pieni. Kaikki maata peittävät kasvustot suojaavat maata erodoitumista vastaan talvella. Kokeista tehtiin seuraavat johtopäätelmät: Perustamalla kumina vihantana korjattavaan suojaviljaan voidaan perustamisvuoden kemiallista rikkakasvitorjuntaa vähentää. Orgaanisia lannoitteita käyttämällä päästään vastaaviin satoihin kuin väkilannoitteilla. Menetelmä, jossa kumina kylvetään orgaanista lannoitetta käyttäen suojakasviin, soveltuu myös luomukuminan tuotantoon. Nurmen tuotanto sopii hyvin rantapeltojen tuotantomuodoksi. ’Varte’ -puna-apilalajike oli aikainen siementuotannossa. Aikaisuus pienentää apilan sadonkorjuuriskiä. Englanninraiheinän siementuotanto sopisi hyvin Saaristomeren valuma-alueen viljelyyn. Se perustetaan aluskasvimaisesti suojaviljaan ja siitä otetaan yksi siemensato. Saaristomeren alueella on yhteensä 66 000 ha kuminan, nurmikasvien siemenviljelyn ja heinäntuotannon alaa. Kuminan-, heinän- ja nurmisiemenentuotanto luo mahdollisuuksia lisätä kasvipeitteisyyttä myös epäsuorasti. Koska puinti on aikaisin, syysviljan kylvö on lopetusvuonna mahdollista. Syysviljaa voitaisiin kylvää noin 22 000 hehtaarin alalle. Perustamisvuonna ne toimivat aluskasvien tapaan, jonka vaikutus on 1/3 koko viljelyalasta. Yhteensä maata suojeleva vaikutus kattaa noin 110 000 hehtaaria. Viljan hinta vaikuttaa tuotannon kilpailukykyyn viljelijän näkökulmasta. Heinän ja englanninraiheinän siemenen vientituotannon kehittyminen mahdollistaisi huomattavan viljelyalan lisäämisen. Myös luomukuminan viennissä olisi lisäämismahdollisuuksia. Kotimaisilla markkinoilla olisi tilaa natojen ja puna-apilan siementuotannon lisäämiselle. Kasvipeitteisyyden suurin merkitys vesistöjen kuormituksen kannalta on pellon eroosioalttiuden pienentäminen.201

Kuminaöljy porsaiden vieroitusripulin ehkäisyssä

ei saatavill

The Expedition to the Peel River in 2019: Fluvial Transport Across a Permafrost Landscape

The Expedition to the Peel River in 2019: Fluvial Transport Across a Permafrost Landscape EU Horizon2020 project, Nunataryuk. Consisting of 7 legs from 16 June 2019 - 11 August 2019

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

201

Seasonal variability in particulate organic carbon degradation in the Kolyma River, Siberia

Major Arctic rivers are undergoing changes due to climate warming with higher discharge and increased amounts of solutes and organic carbon (OC) draining into rivers and coastal seas. Permafrost thaw mobilizes previously frozen OC to the fluvial network where it can be degraded into greenhouse gases and emitted to the atmosphere. Degradation of OC during downstream transport, especially of the particulate OC (POC), is however poorly characterized. Here, we quantified POC degradation in the Kolyma River, the largest river system underlain with continuous permafrost, during 9-15 day whole-water incubations (containing POC and dissolved OC - DOC) during two seasons: spring freshet (early June) and late summer (end of July). Furthermore, we examined interactions between dissolved and particulate phases using parallel incubations of filtered water (only DOC). We measured OC concentrations and carbon isotopes (δ13 C, Δ14 C) to define carbon losses and to characterize OC composition, respectively. We found that both POC composition and biodegradability differs greatly between seasons. During summer, POC was predominantly autochthonous (47-95 %) and degraded rapidly (~33 %) whereas freshet POC was largely of allochthonous origin (77-96 %) and less degradable. Gains in POC concentrations (up to 31 %) were observed in freshet waters that could be attributed to flocculation and adsorption of DOC to particles. The demonstrated DOC flocculation and adsorption to POC indicates that the fate and dynamics of the substantially-sized DOC pool may shift from degradation to settling, depending on season and POC concentrations - the latter potentially acting to attenuate greenhouse gas emissions from fluvial systems. We finally note that DOC incubations without POC present may yield degradation estimates that do not reflect degradation in the in situ river conditions, and that interaction between dissolved and particulate phases may be important to consider when determining fluvial carbon dynamics and feedbacks under a changing climate

Palkokasvit elintarvikkeena : Opas palkokasvien elintarvikekäytöstä

Tämän oppaan tarkoituksena on tuottaa ajantasaista tietoa Suomessa käytettävistä palkokasveista sekä niiden merkityksestä ja käsittelyohjeista. Opas on tarkoitettu avuksi erityisesti elintarvikeketjun kehittäjille ja yrityksille, mutta toivottavasti siitä on myös konkreettista hyötyä tavalliselle kuluttajalle. Taustana oppaan kirjoittamisessa ovat olleet useat työpajat ja keskustelut, joissa on toivottu koostetta palkokasveista ja niiden käsittelysuosituksista koskien esimerkiksi mahdollisia haitta-aineita (esimerkiksi lektiini, visiini ja konvisiini). Elintarvikevirasto Evira on laatinut näitä haitta-aineita sisältävien palkokasvien käsittelystä ohjeet, joihin oppaassa viitataan. Palkokasvit elintarvikkeena -opas tuotettiin InnoRuoka – Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä -hankkeen toimenpiteenä. Hanke on osa Kasvua Hämeessä - Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelmaa 2015–2020. InnoRuoka-hankkeen toteutuksesta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja osatoteuttajina ovat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Koulutuskeskus Salpaus Lahdessa. Oppaan kirjoittajina ovat toimineet Luken asiantuntijat ja sen sisällössä on hyödynnetty myös muita käynnissä olevia palkokasvien käyttöön liittyvien kehittämishankkeiden tuottamia materiaaleja. Näistä keskeisimpiä ovat Valkuaisfoorumi, ScenoProt ja FutureCrops – hankkeet. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hankkeessa rakennettiin Valkuaisfoorumi, jonka tavoitteena on edistää kotimaista valkuaisomavaraisuutta ja kehittää Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva toimintamalli. Yhtenä hankkeen tuotoksena laadittiin Puutarhasta proteiinia -tietokortit. Näiden tekemisessä ovat olleet mukana Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin opiskelijat: Elias Hakala (lisäksi tietokorttien kuvat ja taitto), Osku Kansanaho, Juuso Kivinen, Eero Korpenfelt, Antti Lehtonen, Joel Pokkinen ja Tuuli Turkia. Heille suuri kiitos että saamme hyödyntää tuloksia myös tässä julkaisussa. ScenoProt on puolestaan Luonnonvarakeskuksen koordinoima Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan tutkimusohjelmaan Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi kuuluva hanke. ScenoProt-hankkeessa tavoitteena on saada uusista lähteistä proteiineja ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi. FutureCrops on viiden ELY-keskuksen alueella toimiva tiedotushanke, jossa palkokasveja, perinteisiä ja uudempia vaihtoehtoja tuodaan esille viljelijöille ja kuluttajille suunnattujen tapahtumien ja seminaarien avulla. Lisäksi tietoa lajien ja lajikkeiden sopivuudesta tuotetaan eri tavoin.201