Varianssin estimoinnista ositetussa satunnaisotannassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tarkoituksena on vertailla erilaisten estimointimenetelmien tehokkuutta lähinnä ositetun satunnaisotannan tapauksessa. Tehokkuuden mittarina käytetään eri estimaattoreiden varianssia, joka mittaa otantatulosten luotettavuutta. Tehokkuuden oletetaan lisääntyvän, kun otosta poimittaessa ja/tai tuloksia estimoitaessa käytetään hyväksi perusjoukosta ennestään tiedettyä informaatiota. Tutkielma keskittyy totaalin tunnusluvun ja sen varianssin estimoimiseen ositetun otannan tapauksessa. Ensin esitellään ositetun satunnaisotannan menetelmä sekä siihen liittyvät otoksen optimaalinen allokointi ja jälkiositus. Ositetun otannan poimintamenetelmä tulee ottaa huomioon estimointitilanteessa; tällöin ositteiden kokoihin ja ositteitaisiin otantasuhteisiin perustuva ns. korotuskerroinestimointi on perusestimointimenetelmä. Vaihtoehtoisina estimointimenetelminä esitellään luvussa 3 suhde- ja regressioestimointi, jotka molemmat hyödyntävät otosmuuttujan kanssa korreloivaa taustamuuttujaa. Molemmat menetelmät olettavat, että perusjoukosta tiedetään taustamuuttujien totaali joko osite- tai koko perusjoukon tasolla. Luvussa 6 esitellään rotaatio-otannan yhdistelmäestimoinnin käsite, jossa osalle otoksen havainnoista tiedetään taustamuuttujien arvot ja osalle ei. Tällöin totaali estimoidaan korotuskerrointekniikan ja regressioestimoinnin yhdistelmänä, tuloksena on ns. yhdistelmäestimaatti. Suhde- ja regressioestimaattoreiden varianssiin vaikuttaa otosmuuttujan vaihtelun lisäksi taustamuuttujan vaihtelu, jolloin estimointiongelma on epälineaarinen. Epälineaaristen estimaattoreiden varianssin estimoinnista esimerkkinä esitellään linearisointimenetelmä sekä siihen liittyvä Woodruffin muunnos, joka helpottaa varianssin estimointia teknisesti. Vaihtoehtoinen tapa perinteisille estimointimenetelmille, sekä lineaarisille että epälineaarisille, on uusiokäyttömenetelmät, joista luvussa 7 esitellään bootstrap- ja jackknife-tekniikat. Empiirisenä aineistona tutkielmassa on käytetty Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) joulukuussa 1998 poimimaa otosaineistoa. Esimerkkitunnuslukuina on käytetty sikojen ja kanojen määrän totaalia koko Suomessa. Keskeisimpiä lähteitä: Cochran, William G. (1977): Sampling Techniques, 3rd edition. John Wiley & Sons. Lehtonen, Risto - Pahkinen, Erkki J. (1996): Practical Methods for Design and Analysis of Complex Surveys, revised edition. John Wiley & Sons. Efron, Bradley - Tibshirani, Robert J. (1993): An Introduction to the Bootstrap. Chapman & Hall

Nuoret eläkkeensaajat

Kuva nuorista eläkkeensaajista on usein yksipuolinen. Vaille huomiota on jäänyt mm. se, että 16–24-vuotiaista eläkkeensaajista useat ovat perhe-eläkkeen saajia. Nuorilla työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat usein synnynnäiset sairaudet, kehitysvammat tai kehityshäiriöt. Työpaperissa tarkastellaan myös nuorten eläkkeensaajien muiden etuuksien käyttöä ja keskimääräisiä eläkkeiden määriä

Isotope ratios of H, C, and O in CO2 and H2O of the Martian atmosphere

Stable isotope ratios of H, C, and O are powerful indicators of a wide variety of planetary geophysical processes, and for Mars they reveal the record of loss of its atmosphere and subsequent interactions with its surface such as carbonate formation. We report in situ measurements of the isotopic ratios of D/H and O-18/O-16 in water and C-13/C-12, O-18/O-16, O-17/O-16, and (CO)-C-13-O-18/(CO)-C-12-O-16 in carbon dioxide, made in the martian atmosphere at Gale Crater from the Curiosity rover using the Sample Analysis at Mars (SAM)'s tunable laser spectrometer (TLS). Comparison between our measurements in the modern atmosphere and those of martian meteorites such as ALH 84001 implies that the martian reservoirs of CO2 and H2O were largely established similar to 4 billion years ago, but that atmospheric loss or surface interaction may be still ongoing