Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä työnohjauksen merkityksestä psykiatrisessa ja somaattisessa hoitotyössä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa : Työhyvinvoinnin näkökulma

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) psykiatristen ja somaattisten hoitotyöntekijöiden näkemyksiä työnohjauksesta ja sen tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa KYSin eri palveluyksiköiden työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelua varten. Tutkimus oli lähestymistavaltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kolmena ryhmähaastatteluna syksyllä 2012. Tutkimukseen osallistui 10 psykiatrian palveluyksikön ja 6 tuki- ja liikuntaelinsairauksien palveluyksikön hoitotyöntekijää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tutkimustulosten mukaan hoitotyöntekijät ymmärsivät työnohjauksen merkityksen moniulotteisesti. He kokivat saaneensa työnohjauksesta keinoja toimia työssään ja ymmärtää sitä aiempaa paremmin. Työnohjaus lisäsi myös hoitotyöntekijöiden itseluottamusta ja ammatillista rohkeutta. Työyhteisössä työnohjaus mahdollisti avoimen keskustelun ja lisäsi ymmärrystä työtovereita kohtaan. Hoitotyöntekijät saivat työnohjauksessa mahdollisuuden pohtia työn sisältöä, selkiyttää työskentelyään ja suunnitella yhteisiä työmenetelmiä. Työnohjaukseen hakeutumiseen vaikuttivat sen saatavuus, esimiehen ja ohjattavan oma aktiivinen asenne työnohjausta kohtaan sekä aiemmat työnohjauskokemukset. Hakeutumista edistivät koettu tarve, hyvä työnohjasilmapiiri ja myönteinen vuorovaikutus ohjaustilanteessa. Hoitotyöntekijät kokivat, että työnohjaukseen hakeutuminen on tällä hetkellä haasteellista KYSssä, koska työnohjaajia on tarjolla vähän ja esimiehet suosivat ryhmätyönohjauksia. Työnohjaus on tärkeä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia ja ammatillista kasvua tukeva työmuoto KYSssä. Työnohjauksen tulisi olla mahdollista kaikille sitä haluaville hoitajille. Työnohjauksen järjestämisessä tulisi huomioida työntekijöiden kokema työnohjauksen tarve sekä sopiva työnohjausmuoto. Työnohjauksen mahdollistaminen sairaalan ulkopuolisena toimintana olisi toivottavaa siksi, että ohjaajien määrä lisääntyisi ja kokeneetkin hoitotyöntekijät tuntisivat hyötyvänsä työnohjauksesta. Lisäksi perehdytyksessä ja koulutuksessa tulisi selventää työnohjauksen käsitettä ja merkitystä hoitotyössä

Mitä kaikkea tekstiin mahtuukaan

Kirja-arvioKorhonen, Riitta & Kusch, Martin & Schröder, Hartmut (toim.): aLopussa tekst

Lukemisen linjaukset äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa

Väitöksenalkajaisesitelmä 18. syyskuuta 2010 Jyväskylän yliopistossa.Merja Kauppinen: Lukemisen linjaukset. Lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa. Jyväskylä studies in humanities 141. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2010

Handbook of Research on Cultivating Literacy in Diverse and Multilingual Classrooms

Using literature in multilingual and second language classes promotes literacy skills and helps children to adapt to second language instruction. In this chapter, we present the theoretical framework and practical implementations for enhancing the use of literature in multilingual environments employing Stories Make Readers (StoRe)–project as an example. StoRe concept helps to promote the use of fictional literature and to increase the reading materials and reading time at schools and home. An important aim is to offer in multilingual groups reading materials that correspond to the reading abilities and interest of the readers, and to connect different collaborative, child-centered, and multidisciplinary activities in reading. The multilingual line of the StoRe project, called Creating Innovative Approaches to Language Education (IKI), aims to identify and promote innovative models for the use and development of language in education and to create research-based, pedagogical maps that help teachers develop and improve their pedagogical practices.</p

Tutkimuksesta luokkahuoneisiin

Artikkeli käsittelee luokanopettajien lukijuuden piirteitä sekä kirjallisuudenopetuksen käytänteitä. Lukijuutta lähestytään sekä opettajan lukuharrastuksen että luettavien tekstien koetun merkityksellisyyden kautta. Tutkimusaineistona on kysely, jossa 84 luokanopettajaa vastasi lukuharrastustaan sekä lukemiseen ja kirjallisuudenopetukseen liittyviä ratkaisuja koskeviin kysymyksiin. Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tulokset osoittavat, että valtaosa kyselyn luokanopettajista (80 %) harrastaa lukemista, kun taas 20 % lukee niukasti, erityisesti fiktiivistä kirjallisuutta. Luokanopettajat arvostavat lukemista ja tunnistavat lukemisen välineellisen ja elämyksellisen merkityksen. Luokkaan rakentuva kirjallisuudenopetuksen kulttuuri näyttäytyy varsin opettajajohtoisena tekstivalintojen, menetelmäratkaisujen ja oppimisen ympäristöjen perusteella. Oppilaiden tekstimaailma pääsee opetuksessa esiin niukasti, ja oppilaiden toimijuus on rajattua. Opettajien oma lukuharrastus näkyy oppilaiden lukemaan </p

Opettajien monilukutaidolle antamat merkitykset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajat ymmärtävät monilukutaidon käsitteen: millaisia merkityksiä he antavat monilukutaidolle ja millaisia orientaatioita heillä on sitä kohtaan. Monilukutaito on opetussuunnitelmassa laaja käsite, jonka haltuunotto ja soveltaminen vaativat kä sitteille annettavien merkitysten jäsentämistä ja niiden soveltamista oppimiseen. Tutkimusaineistona ovat täydennyskoulutukseen osallistuneiden 34 opettajan ennakkotehtävät. Niitä tarkasteltiin merkityksen rakentumisen fenomenologiasta käsin sekä diskurssianalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että opettajilla oli varsin laaja käsitys monilukutaidon multimodaalisesta luonteesta mutta käsitteen monikielinen ja -kulttuurinen sekä kriittinen näkökulma jäivät vähemmälle huomiolle. Opettajien orientaatiot monilukutaitoa kohtaan olivat muun muassa neutraaleja, kriittisiä ja epävarmoja. Opettajien yhteiset neuvottelut monilukutaidon käsitteestä ovat tarpeen, sillä yhteisen merkityspohjan päälle opettaja voi rakentaa omaa pedagogista repertuaariaan monilukutaidon opettamiseen. Tällaisille neuvotteluille on tärkeä tarjota mahdollisuuksia opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa.   Meanings given to multiliteracy by teachers The aim of the study was to investigate how teachers understand the concept of multiliteracy: what kind of meanings they assign to multiliteracy, and what kind of orientations they have towards it. Multiliteracy is a broad concept in the curriculum, and wide understanding and appliance is needed to assimilate and apply it to teaching and learning. The research data consists of pre-assignments of 34 teachers who participated in the in-service training. The answers were considered from a phenomenological point of view as well as by means of discourse analysis. The results indicate that teachers had a quite broad understanding of the multimodal nature of multiliteracy, but the multilingual and cultural aspects of the concept were not considered widely enough. Teachers' orientations towards multiliteracy were, for example, neutral, critical, and uncertain. Teachers' joint discussions on the concept of multiliteracy are necessary. This way teachers can build their own pedagogical repertoire for teaching multiliteracy skills. It is important to provide opportunities for such discussions in teacher education and in-service training. Keywords: teachers’ in-service training, multiliteracy, concept forming, curriculu

”Voisin pyytää oppilaita alleviivaamaan kaikki adjektiivit” – luokanopettajaopiskelija kielitietoisen aineenoppimisen ohjaajana

In this article, we report on a study with primary teacher students as language teachers across the curriculum, i.e., how they would integrate L1 with environment and nature studies in their first academic year. The study is based on a practical applied task of 107 students and a questionnaire about their background information and self-assessment of L1 literacy skills. First, we discuss L1 literacy discourse and pedagogy over the past few decades and interdisciplinary education as a concept. Then we have a look at the results of the questionnaire data as background information and present the results of the practical applied task based on content analysis. The findings show that the teacher students are for the most part grammar-oriented and text-oriented. Further, they tend to refer to L1 from a mechanical rather than from a cognitively demanding point of view though they self-assess their L1 skills as good. Finally, we discuss some implications concerning literacy discourse and pedagogy in Finnish schools and teacher education

Rinnalla : Taide, kerronta ja sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa

Rinnalla-hankkeen kirjassa paneudutaan varhaiskasvatusikäisten lasten sosiaalisten ja tunnetaitojen oppimiseen, opettamiseen ja tukemiseen taide- ja kerrontalähtöisiä menetelmiä hyödyntämällä. Kirjan alussa tarkastellaan hankkeen sisältöjä, sosiaalisemotionaalisen oppimisen ja kompetenssin lähtökohtia sekä taiteiden, kerronnan ja kirjallisuusterapeuttisen kirjallisuuskasvatuksen merkitystä sosiaalisemotionaalisessa kehityksessä ja oppimisessa ja kasvatuksessa. Muissa osissa keskitytään käytännönläheisten artikkelin avulla tuottamaan yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeen taide- ja kerrontalähtöisistä menetelmistä: Deep Talk, Silkkitie, TARU, Pritney ja Oppimisentarina.Artikkeleiden yhteydessä on käyttäjien omia kokemuskuvauksia menetelmistä ja niiden käyttämisestä hankkeessa mukana olleiden kymmenen päiväkodin lapsiryhmissä. Kirjan lopussa avataan hankkeessa käytettyä täydennyskoulutusmenetelmää, mentorointia, sekä teorian, mentoreina toimineiden opettajien että mentoroitavien näkökulmasta. Lisäksi teoksessa on yhteistyökumppaneiden näkemyksiä sosiaalisemotionaalisten taitojen tukemisesta ja tutkimisesta.Teos tarjoaa pedagogisia ideoita taide- ja kerrontalähtöisten menetelmien toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa erityisesti sosiaalisemotionaalista oppimista ajatellen. Kirja soveltuu kaikille varhaiskasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille.</p

Koulujen kirjavalikoimat osana kielitietoista kirjallisuuskasvatusta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten koulujen kirjavalikoimien monikielisyyttä sekä opettajien kokemuksia koulujensa luokka- ja koulukirjastojen laadusta. Kyselyyn vastasi ala- ja yläkoulujen opettajia ympäri Suomea (N = 83). Opettajat olivat koulukirjastoihin enemmän tyytyväisiä kuin luokkakirjastoihin: puolet alakoulun opettajista ja yli puolet yläkoulun opettajista oli tyytyväisiä koulukirjastoonsa. Opettajat, jotka pitivät koulu- tai luokkakirjastoaan hyvinä, kokivat, että heidän koulussaan arvostettiin kirjallisuutta ja lukemista. Ero oli tilastollisesti merkittävä opettajiin, jotka olivat tyytymättömiä koulunsa kirjavalikoimiin. Opettajat mainitsivat luokka- ja koulukirjastojen puutteiksi kirjojen vähyyden ja niiden vanhan iän, sekä sen, ettei koululla ole resursseja ylläpitää koulukirjastoa. Lisäksi havaittiin, että koulujen kirjavalikoimissa on tarjolla vähän monikielistä kirjallisuutta. Hieman alle puolet opettajista vastasi koulukirjastostaan löytyvän kirjallisuutta vain yhdellä kielellä. Yleisimmät kielet suomen lisäksi olivat englanti ja ruotsi, joiden jälkeen venäjä, ranska ja arabia. Noin viidesosa alakoulun opettajista mainitsi koulustaan löytyvän kirjallisuutta oppilaidensa kotikielillä.</p