Policy measures in conservation of Finncattle and Finnsheep

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) toteutettiin vuosina 2004-2006 poikkitieteellinen tutkimushanke Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia? Maatiaiseläimiin perustuvan toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat. Tutkimus edusti yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Työtehoseura ry:n, maatiaiseläinkasvattajien ja heidän piirissään toimivien asiantuntijoiden välillä. Tutkimus oli osa maa- ja metsätalousministeriön osarahoittamaa MOSSE –tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen osahankkeessa Maatiaiseläinten sosio-kulttuurinen merkitys tuotteistamisessa oli tavoitteena selvittää maatiaiseläinten yhteiskunnallista ja kulttuurista merkitystä kasvattajien, kuluttajien ja kansalaisten keskuudessa ja määrittää keskeiset maatiaiseläimiin liittyvät merkitykset ja niiden ulottuvuudet. Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin muun muassa kahdeksalle suomenkarjan ja suomenlampaan kasvattajalle tehdyllä teemahaastattelulla. Kyseiseen teemahaastatteluaineistoon perustuen olen maisterintutkielmassani tutkinut, millaiset ohjauskeinot olisivat toimivimpia, jotta alkuperäisrotujen kasvattajat kasvattaisivat jatkossakin maatiaiseläimiä ja jopa lisäisivät niitä. Olen tarkastellut toimivimpia ohjauskeinoja viljelijätyypittelyn, tuotantoympäristöstä nousevien maatiaiseläinten kasvattamisen haasteiden ja mahdollisuuksien sekä alkuperäisrotujen hyödyntämisen eri ulottuvuuksien kautta. Viljelijätyypittelyn avulla saatiin esiin niitä ohjauskeinoja ja ohjauskeinojen kohteita sekä ohjauskeinotarpeita, jotka ovat merkittäviä kullekin viljelijätyypille esimerkiksi tilanteessa, jossa maatiaiseläinten kasvattaja haluaisi aloittaa maatiaiseläintuotteiden jatkojalostamisen tilallaan. Ohjauskeinojen tarkastelu maatiaiseläinten kasvattamisen haasteiden ja mahdollisuuksien sekä alkuperäisrotujen hyödyntämisen eri ulottuvuuksien kautta nosti esiin sen, että monipuolisten ohjauskeinojen lisäksi tarvitaan hallinnon ja yhteiskunnan eri sektorien rajat ylittävää yhteistyötä ja kasvattajien osallistumista maatiaiseläinten suojelun ohjauskeinoja suunniteltaessa, sillä alkuperäisrotuisia eläimiä kasvatetaan niin perinteisessä maataloustuotannossa kuin myös esimerkiksi harrastajamaisesti maaseutuasumisen yhteydessä. Viljelijät, muiden alojen yrittäjät, yksityiset henkilöt, koulutilat, vankilatilat ja muut kasvattajatahot ovat avainasemassa maatiaiseläinten säilyttämistyössä, sillä he käytännössä huolehtivat eläinten kasvattamisesta ja elävän geenipankin ylläpitämisestä. Toimivimpien ohjauskeinojen lisäksi tarvitaan kasvattajalähtöistä ja eri toimijat sitouttavaa alkuperäisrotujen monimuotoisuuden hallintaa.An interdisciplinary research project The conservation of the native breeds for the social welfare and rural entrepreneurship – the background for the economical, social and cultural activities was carried out in MTT Agrifood Research Finland during the years 2004-2006. The research was done in collaboration with MTT Agrifood Research Finland, TTS Work Efficiency Institute, persons having native breeds and experts in the field of native breeds. The research was one part of Biodiversity and Monitoring Programme MOSSE partially funded by the Ministry of Agriculture and Forestry. One dimension of the research was to examine the socio-cultural meaning of native breeds in productisation. The aim was to find out the social and cultural meanings of native breeds among breeders, consumers and citizens and to define the essential meanings and their dimensions relating to native breeds. Answers for the research questions were searched for example by the theme interview done for eight breeders of Finncattle and Finnsheep. Resting on material of the theme interview I have researched in this Master´s thesis, what kind of policy measures would be the most functional ones so that breeders would keep native breeds also in the future and even have more of them. I have examined these policy measures by using farmer typology, considering challenges and opportunities arousing from keeping native breeds and the dimensions of utilizing native breeds. With the help of farmer typology were found out those policy measures, targets and need for policy measures important for each farmer type for example in the situation where a breeder wanted to start with upgrading of native breed products in his farm. Examining policy measures by using challenges and opportunities of keeping native breeds and by the dimensions of utilizing native breeds, did highlight the need not only for diversified policy measures but also for collaboration between administrative and social sectors and participation of breeders when planning policy measures for the conservation of native breeds. This arises from the diverse field of keeping native breeds: native breeds are utilized in traditional agricultural production and in a hobby oriented way when living in the countryside as well. Farmers, other entrepreneurs, private persons, school farms, prison farms and other breeders do have a key position in conservation work of native breeds. They in practice do take care of breeding of these animals and maintaining live gene banks. In addition to functional policy measures, we need management of diversity of indigenous breeds based on breeders´ views and actors committed to the work

Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia?

Tutkimushankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja luoda toimintamalleja alkuperäisten kotieläinrotujeneli maatiaisrotujen säilyttämiseksi. Vastausta etsittiin kysymyksiin: millaisia merkityksiä maatiaisroduillaon ja mitä yhteiskunnallista hyötyä maatiaisrotujen kasvattaminen voi tuottaa?Suomenkarjan ja suomenlampaiden kasvattajiksi on valikoitunut ryhmä aktiiviviljelijöitä,monialayrittäjiä ja harrastajia. Yrittäjien osalta maatiaisrotuun päätyminen ei ole mikään sattuma, vaankasvattajat ovat perillä eläinten hyvistä ja huonoista ominaisuuksia ja tietoisesti valinneet rodunvähintäänkin monipuolistamaan karjaansa. Tärkeimpinä perusteluina maatiaisrotujen säilyttämisenpuolesta ovat julkisessa keskustelussa kotimaisuus, luonnonmukaisuus, jalostusmahdollisuudet japerinteisyys; maaseudun uusiin yrittäjyysmahdollisuuksiin maatiaiseläimiä ei juurikaan yhdistetä.Maatiaiseläinten tuotteet on onnistuttava myymään erikoistuotteina, jotta taloudellisuus nouseejärkevälle tasolle. Maatiaiskarjan kasvattajan taloudellinen ohjaus- ja kannustekeino on maataloudenympäristötuen erityistuki. Sen taso on länsisuomenkarjalla vuoden 2007 mukaan 270 euroa/eläinyksikkö,mikä lähes riittää kompensoimaan maatiaisrodun ja tehotuotantoon jalostetun rodun kannattavuuserontavanomaisessa maidontuotannossa. Sen sijaan itä- ja pohjoissuomenkarjalla vastaava tuki (500euroa/eläinyksikkö) ei riitä korvaamaan tulonmenetyksiä.Visioitaessa tulevaa maatiaislehmät ja -lampaat voidaan sijoittaa maaseudun toiminnallisessarakenteessa kolmeen eri rooliin: tavanomaisiksi maidon ja lihan tuottajiksi ekstensiiviseentuotantomuotoon; monialayrittäjyyden tuotannon erikoisrooleihin, kuten erikoisraaka-aineiden tuottajiksi,maisemanhoitoon, hoivapalveluihin tai matkailutoimintaan ja kolmanneksi harrasteviljelijöiden ja muunharrastustoiminnan piiriin. Eläinten ylläpito kaikissa kolmessa roolissa edellyttää ohjauskeinojenerilaistamista. Ekstensiivisen tuotannon ohjauskeino voitaisiin toteuttaa edelleen maataloudenympäristötukena. Monialayrittäjyydessä maatiaiseläinten säilymiseen liittyvä tuki tulisi kohdistaaerikoistuotteiden markkinoiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Harrastetoiminnan yhteydessämaatiaiseläinten säilymistä voitaisiin tukea lisäämällä suomalaisten tietoisuutta maatiaiseläimistä.Tieteellisessä keskustelussa maatiaiseläimet edustavat tuotantojärjestelmässä erikoisroolissa olevaatuotantoeläinryhmää (tuotantoekologinen niche) ja niiden tuotteet markkinoilla erikoistuotteita(nichetuotteet). Erikoistuotemarkkinat edustavat globalisoituvassa elintarviketaloudessa massatuotannonja kulutuskysynnän yksipuolistumisen vastavoimaa, jolla on ainakin teoreettisesti suuri merkityselintarvikehuollon tuoteinnovaatioiden, joustavuuden ja pitkän aikavälin ekologisen, taloudellisen,sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden turvaamisessa. Alkuperärotujen toiminnallinen hyödyntäminenonkin viime vuosina herättänyt kansainvälistä kiinnostusta

Matkakertomus Research on ending hunger -seminaarista

KTL/KSU dno 154-592-06vTekijält

Maatiaiseläinten kasvattamisen haasteet ja mahdollisuudet

vo

Maatiaiseläinten säilyttämisen ohjauskeinot

vo

Eläköön maatiaiseläimet

vokYhan kirjast

Esimerkkiyritykset

vo

Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat

Tutkimushankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja luoda toimintamalleja alkuperäisten kotieläinrotujen eli maatiaisrotujen säilyttämiseksi. Vastausta etsittiin kysymyksiin: millaisia merkityksiä maatiaisroduilla on ja mitä yhteiskunnallista hyötyä maatiaisrotujen kasvattaminen voi tuottaa? Näiden kysymysten pohjalta pyrittiin luomaan toimintamalleja ja ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää maatiaisrotuihin perustuvia hyvinvointi- ja hoivapalveluja sekä muita varteenotettavia elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle. Tuotantokustannusten kasvaessa ja tuotanto-olosuhteiden muuttuessa suomenkarjasta ja suomenlampaista on tullut suojeltavia harvinaisuuksia valtarotujen joukkoon. Niiden kasvattajiksi on valikoitunut ryhmä aktiiviviljelijöitä, monialayrittäjiä ja harrastajia. Lehdistössä maatiaiseläimistä ei kirjoiteta kovinkaan paljon. Tärkeimpinä perusteluina niiden säilyttämisen puolesta esitetään kotimaisuus, luonnonmukaisuus, jalostusmahdollisuudet ja perinteisyys. Sen sijaan maaseudun uusiin yrittäjyysmahdollisuuksiin maatiaiseläimiä ei juurikaan lehdistössä yhdistetä, erikoistuotteiden valmistusta lukuun ottamatta. Maatiaisia toimeentulokseen kasvattavat yrittäjät perustelevat valintaansa sillä, että kasvatettava rotu soveltuu parhaiten heidän tilansa olosuhteisiin ja päämääriin. Maatiaisrotuun päätyminen ei ole mikään sattuma, vaan kasvattajat ovat perillä eläinten hyvistä ja huonoista ominaisuuksia ja tietoisesti valinneet rodun vähintäänkin monipuolistamaan karjaansa. Maatiaiseläintiloilla käytetään samoja työmenetelmiä kuin valtarotuisten eläinten päivittäisissä hoitotöissä. Ainoa maatiaiskarjan kasvattajan taloudellinen ohjaus- ja kannustekeino on maatalouden ympäristötuen erityistuki. Tuen taso on länsisuomenkarjalla vuoden 2007 mukaan 270 euroa/eläinyksikkö, mikä lähes riittää kompensoimaan maatiaisrodun ja tehotuotantoon jalostetun rodun kannattavuuseron. Sen sijaan itä- ja pohjoissuomenkarjalla vastaava tuki (500 euroa/eläinyksikkö) ei riitä korvaamaan tulonmenetyksiä. Maatiaisiin liittyvä monialainen yritystoiminta on perinteisimmillään raakaaineiden tuottamista ja myymistä meijeriin, teurastamoon ja kehräämöön. Samoin se voi olla esimerkiksi lihan myymistä tilalta suoraan yksityisille asiakkaille ja ravintoloille, maidon jalostamista juustoksi tai villan ja taljojen tuotteistamista käsitöiksi. Maatilamatkailutilojen kotieläimet erityisesti jos ne ovat maatiaisrotuisia lisäävät maatiaisten tunnettuutta ja tuovat lisäarvoa matkailutilan toiminnalle. Matkailuun on mahdollista yhdistää lisäksi maatiaistuotteiden suoramyyntiä. Maatiaisten ympärille on viriämässä kuitenkin myös uudenlaista yritystoimintaa, josta hyvä esimerkki on laidunnus. Sekä lampaat että naudat soveltuvat perinnebiotooppien hoitajiksi, ja lampaista on hyviä kokemuksia erityisesti hakkuualueiden, lehmistä rantaniittyjen hoitajina. Niin maatiaislehmien kuin -lampaidenkin kasvattajissa on myös yhä useammin henkilöitä, jotka saavat toimeentulonsa tilan ulkopuolelta ja joille maatiaisten kasvattaminen merkitsee elämäntapaa. Aktiiviyrittäjille maatiaiskysymys liittyy maatalouden rakennemuutokseen ja tilanteeseen, jossa suunnitellaan tilan tulevaisuutta. Visioitaessa tulevaa maatiaislampaiden ja -lehmien kasvatuksesta voidaan rakentaa erityisiä tuoteketjuja, jolloin monimuotoisuus nähdään rikkautena ja yrittäjien tulot laadukkaan ja maukkaan, oman erityisen maatiaisluokkansa perusteella markkinoidun juusto-, liha-, villa- ja nahkadesignin tai palveluyrittäjyyden tuloksena. Maatiaislehmät ja -lampaat voidaan sijoittaa maaseudun toiminnallisessa rakenteessa kolmeen eri rooliin. Ensinnäkin ne voidaan luokitella tavanomaisiksi maidon ja lihan tuottajiksi ekstensiiviseen tuotantomuotoon, yleensä jalostettujen rotujen oheen; toiseksi monialayrittäjyyden tuotannon erikoisrooleihin, kuten erikoisraaka-aineiden tuottajiksi, maisemanhoitoon, hoivapalveluihin tai matkailutoimintaan ja kolmanneksi harrasteviljelijöiden ja muun harrastustoiminnan piiriin. Eläinten ylläpito kaikissa kolmessa roolissa edellyttää ohjauskeinojen erilaistamista. Ekstensiivisen tuotannon ohjauskeino voitaisiin toteuttaa edelleen maatalouden ympäristötukena. Monialayrittäjyydessä maatiaiseläinten säilymiseen liittyvä tuki tulisi sen sijaan kohdistaa erikoistuotteiden markkinoiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Harrastetoiminnan yhteydessä maatiaiseläinten säilymistä voitaisiin tukea muilla kuin taloudellisilla ohjauskeinoilla, erityisesti lisäämällä suomalaisten tietoisuutta maatiaiseläimistä. Tieteellisessä keskustelussa maatiaiseläimet edustavat tuotantojärjestelmässä erikoisroolissa olevaa tuotantoeläinryhmää (tuotantoekologinen niche) ja niiden tuotteet markkinoilla erikoistuotteita (nichetuotteet). Erikoistuotemarkkinat edustavat globalisoituvassa elintarviketaloudessa massatuotannon ja kulutuskysynnän yksipuolistumisen vastavoimaa, jolla on ainakin teoreettisesti suuri merkitys elintarvikehuollon tuoteinnovaatioiden, joustavuuden ja pitkän aikavälin ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden turvaamisessa.During the last decennia, as a consequence of demand for high input farming systems, indigenous farm animal breeds have become almost totally displaced by commercial, international breeds. Conservation of animal genetic resources is important for biological and cultural reasons. However, the in situ and ex situ conservation of endangered indigenous breeds is expensive, and for an alternative approach, financial and social benefits from the farming of these breeds should be found. In Finland, the native Eastern, Northern and Western Finn cattle have been threatened by extinction, but are now being conserved in two gene bank herds. Respectively, the number of purebred native Finnsheep animals has decreased, and urgent actions are needed to prevent the extinction of this Finnish indigenous breed. This breed also has a gene bank flock, at Pelso Prison farm. The aim of the present research proposal was to explore the economic, social and cultural basis for developing activities to increase the market value of breed products and for developing policy measures and incentives for these activities. In this research we planned to1) report the current need for conservation, 2) examine the socio-cultural meanings of native breeds given various actors and institutions, 3) survey breed assisted activities as a means of social and physical rehabilitation and 4) investigate the economic principles for the breed based rural entrepreneurship. We have been worked in the thematic continuum from animal genetics (native breeds)- to work technology in farms - to private farm economy and environmental policy implementation - to heritage or novel product and service development - to rural enterprise studies - to social and consumer acceptance studies - to media discourse survey - and to ecodesign and marketing. The key component of our multidisciplinary approach in this research was to identify connectedness between ecological niche position of native breed animals and economic niche marketing of the products and services based on these animals. Achievements of the project can be specified as follows: 1) the general approach of linking a native breed conservation with processes of present society and future development was fruitful on the European scale and became a seed to our representation in the EU s EURECA project. 2) We identified connectedness between the value of native breeds as ecological niche and products based on the breeds as components of a niche market, and importance and value of protecting both of these. Giving a slightly different interpretation: We have developed a new approach to exploit ecological marginality (native breeds) in combination with social marginality (marginal fractions of society using farm care services). This achievement was received through the European COST collaboration. The marginality has been shown to include values, not representing a position that always should be avoided. 3) We have trained the method of transformation of the value of native breeds through media, ecodesign and visualization process to value for consumers embedded into specific products and services in market. By this way we have raised the importance of cultural heritage linked to conventional agricultural research. Our conclusions were: 1) New policy approaches are needed to steer native breed production in modern rural society (policy planning group). 2) Novel approach is necessary for the enterprises working for ecodesign of rural products (enterprises and enterprise training groups). 3) Native breeds belong to our heritage that is an important component in ecological and economical sustainability. This is a novel approach not a museum piece. Awareness of this should be built in school education. Our project resulted into three further questions 1) What is the interrelationship between biodiversity and sustainability of food economy, in the context of global food chain? Which are the actual policies that should be taken into account in working for food chain sustainability? 2) How should we treat niche positions and marginality in rural ecology and socio-economy, on a national scale? How could a synergy be found, on a global scale? What are the requirements of rural policy in this context? 3) Developing of high-valueagricultural- product -approach in global collaboration (network of extended micro-clusters) as a baseline of a sustainable global mosaic (approach from the Millennium approach). Is the approach feasible, what are the methods, how to gain acceptability for this approach? These are the real challenges for the future research.vokMTT, Tietopalvelut 31600 JokioinenThe conservation of the native breeds for the social welfare and rural entrepreneurship the background for the ecomical, social and cultural activitie

Maatiaisuuden arvo markkinoitavissa tuotteissa

vo

Finnish case studies; Testing AFI in the water catchment area od Lepsämänjoki river

vokL-talon kirjasto(YHA