The Role of Early Childhood Teachers in Finnish Policy Documents : Training Teachers for the Future?

During the last few years all steering documents in Finland, on the field of early childhood education, have been renewed. This have had its effects on the practices on the field, but also on the teacher education. In this paper we explore, with the help of content analysis, three different policy documents that are steering the quality of teacher education in Finland. We examine the role that teachers are given in these documents from three categories. These categories are defined by the Ministry of Education and Culture in Finland and they describe the objectives for both pre-service and in-service training. As our theoretical frame we describe current policies and practice within the field of ECEC. We point out the responsibilities of different stakeholders and describe the structure of the Finnish early education system with qualification requirements. According to the results, recent policy documents highlight the current knowledge and role of teacher’s but point out only occasionally towards needed future competencies.Peer reviewe

Creating a Theoretical Framework for Playful Learning and Pedagogy : The Finnish Perspective

In this chapter we create a framework around the concept of play as a multimodal attitude or experience in early childhood education. In the Finnish curriculum for ECE play is considered essential for learning and is supported with a systematic and goal-oriented approach to scaffold children into engaging in learning opportunities. Therefore, teachers create good preconditions for play, supervise it in a suitable way and ensure that each child gets an opportunity to participate in play according to their skills and capabilities. In this chapter we analyze the play and playful approach in the Finnish ECE with the help of content analysis of policy documents and previously published peer reviewed scientific papers. At the end of this chapter we present a theoretical framework of playful learning and pedagogy. This model is conducted through a meta-analysis of learning theories, theories of play and of the recent research literature. It is a tool for teachers and researchers to reflect their playful practices and contextualize the concept of play in the context of education.Peer reviewe

Multi-voiced development in Finnish early childhood education practices

Early childhood education (ECE) is the first step of a lifelong learning pathway. In Finland, the institutions of ECE have went through many chances in recent years and the ongoing development of policies and practices of young children’s educational system have been the focus of many projects and much research. In this paper researchers describe and analyse how dynamic development in regional development projects is implemented in teacher training programs, ECE field work and research in boundary spaces. The researchers describe the Finnish ECE system, its policies and practices to form a basis for the development project. Through that the basic principles of development are illustrated. The essential voices of participants of the project are introduced to form a picture of shared development goals, through opportunities and challenges, in multi-voiced community of education. Finally, the development work of ECE in the light of international knowledge of ECE is discussed. The findings of this research suggest that development in a multi-voiced community with different participators and organizations of the ECE can be successful and that the partnership approach can be development to create an active learning society of students, practical teachers and researchers.Peer reviewe

The impact of concentrates on exercise performance of the horse

Dagens hästägare utfodrar inte sina hästar med enbart grovfoder. Många av dem fodrar stora mängder kraftfoder och en del hoppas att det kommer förbättra hästens prestation. Spannmål har ofta ett förhållandevis högt energiinnehåll och lämpar sig därför i foderstater till hästar som har ett högt energibehov. Utfodring av stora mängder energi kan orsaka problem för hästen, bland annat i form av kolik och många stereotypier som vävning, krubbitning och boxvandring. Eftersom det finns hälsorisker med foderstater med mycket kraftfoder i, är det av intresse att undersöka hur olika kraftfoder påverkar hästens hälsa, ämnesomsättning och prestation men även om det går att ersätta kraftfoder med ett energirikt vallfoder. Syftet med denna litteraturstudie är att sammanfatta den litteratur som finns angående hur hästens prestation påverkas av en kraftfoderfoderstat. I en studie undersöktes hur hästens prestation påverkas av att byta en del spannmål mot melasserad betmassa. Betmassa har stort fiber- och energiinnehåll. Resultatet blev en förhöjd glykogenhalt i musklerna efter arbete. I en annan studie har man funnit att en del fett istället för en del kraftfoder kan förbättra prestationen hos hästar. Det har också gjorts studier där man jämfört en kraftfoderbaserad foderstat med en grovfoderbaserad. Hjärt- och andningsfrekvens, kroppsvikt och vätskebalans har studerats. Resultatet har visat att kroppsvikten ökar mer med en grovfoderbaserad foderstat men hjärtfrekvensen visar olika resultat. Dock finns delade meningar om hur den ökade kroppsvikten påverkar hästens prestation. Slutligen kan olika kraftfoder påverka hästen ämnesomsättning. En traditionell foderstat med enbart grovfoder och havre verkar inte vara den mest optimala för att nå hög prestation hos häst. Ett energirikt vallfoder verkar ha mer positiva effekter än en kraftfoderrikdiet och prestationen verkar i alla fall inte bli sämre. Men betydelsen av en eventuell viktuppgång och minskad glykogeninlagring behöver undersökas vidare

Muutokset työn piirteissä ja työhyvinvoinnissa määräaikaisilla ja vakituisilla työntekijöillä kahden vuoden seurannassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata määräaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa olevia yliopistotyöntekijöitä kahden vuoden ajan ja verrata tapahtuuko heidän työssään (työn vaatimukset ja voimavarat) ja työhyvinvoinnissaan (uupumusasteinen väsymys ja tarmokkuus) erilaisia muutoksia seurannan aikana. Tutkimuksessa oletettiin, että pitkittyessään määräaikainen työ muuttuu ansaksi, joka heikentää työn laatua (so. lisää koettuja vaatimuksia ja vähentää työn voimavaroja) sekä heikentää työhyvinvointia (so. lisää uupumusasteista väsymystä ja vähentää tarmokkuutta työssä). Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin soveltaen työn vaatimusten ja voimavarojen mallia. Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta "Ovatko määräaikaiset työntekijät huono-osaisia?". Tutkimuksessa hyödynnettiin vuosina 2008, 2009 ja 2010 kahden monialaisen yliopiston työntekijöiltä kyselyin kerättyjä verkkoaineistoja. Tutkimukseen valittiin vain ne henkilöt, jotka olivat pysyneet määräaikaisessa (n = 388) tai vakituisessa työsuhteessa (n = 430) koko seurannan ajan (N = 818). Tutkimuksessa tarkasteltiin eroja ja mahdollisia muutoksia määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden kokemissa aikapaineissa, työn epävarmuudessa (työn vaatimukset), vaikutusmahdollisuuksissa ja esimieheltä saadussa tuessa (työn voimavarat) toistettujen mittausten kovarianssianalyyseilla. Eroja ja mahdollisia muutoksia uupumusasteisessa väsymyksessä ja tarmokkuudessa tarkasteltiin toistettujen mittausten monimuuttujaisella kovarianssianalyysilla. Tutkimuksessa havaittiin, että työn epävarmuus lisääntyi ja esimieheltä saatu tuki väheni määräaikaisilla työntekijöillä kahden vuoden seurannan aikana. Sen sijaan vakituiset työntekijät kokivat määräaikaisia enemmän aikapaineita ja määräaikaiset vakituisia enemmän vaikutusmahdollisuuksia koko seurannan ajan. Uupumusasteisessa väsymyksessä tai tarmokkuudessa ei havaittu eroja työntekijäryhmien välillä. Tulokset viittaavat siihen, että pitkään jatkuessaan määräaikaisuus voi muuttua työntekijöille ansaksi lisäten työn vaatimuksia ja vähentäen voimavaroja. Työnantajien olisi hyvä pitää tämä mahdollisuus mielessä ja pyrkiä henkilöstöpolitiikallaan pitämään huolta myös määräaikaisten työntekijöiden työn laadusta

Enhancing children's participation in early childhood education through participatory pedagogy

Children's participation in early childhood education has raised concern and discussion in the international researches lately. Young children have been considered to have lack of participation experiences in early education settings because of institutional policies, social understanding about childhood and perspectives of educators (Bae, 2009; Emilson and Folkesson, 2006; Smith, 2002). Focus of children as active agents of their own development through sociocultural learning paradigm the approach of participatory learning has been considered important in early childhood education and research (Berthelsen, Brownlee and Johansson, 2009). This approach of children's learning views participation as a developing and dynamic cultural phenomenon. This research is focusing on the educators' perspectives and the conceptions of children's participation in everyday pedagogic practices and is based on a survey conducted in early childhood education in Metropolitan area of Helsinki in 2010. The survey was realized in the VKK-Metro development and research project funded by the Ministry of Social and Health affairs. The participants represented 1114 working teams from 350 kindergartens. The working teams included 3721 educators taking care of 19 907 children. The analytical framework of research is based on an abductive approach conducted with mixed methods. The findings indicate that children's voice was considered important by educators. Also opportunities to make independent initiatives and choices were considered as a right and an item of learning and of developing of skills of participation. However children's chances to participate in decision making process and pedagogical processes were weak because of challenges of children's participation experienced by educators. These challenges were connected to both institutional issues, such as routines and adult-child-ratios, and professional skills and beliefs about children's competence. According to findings of this research children's participation is understood to include such aspects as having opportunities to have an influence in their learning and the culture of kindergartens, becoming respected and listened to by educators and having chances to practice responsibility and self-regulation. The role of educators as facilitators of children's participation is found essential and the research builds knowledge of children's participation through framework of participatory pedagogy in early education context. Through this framework the challenges of children's participation could be reflected and a culture of developing participation built in co-operation between educators, children and political and social environment of early childhood education.Lasten osallisuus ja sen puutteet varhaiskasvatuksen käytännöissä ovat nousseet tutkimuksen keskeisiksi elementeiksi viime aikoina. Pienten lasten osallisuuden toteutumisesta varhaiskasvatuksen kontekstissa on löydetty puutteita, joita aiheuttavat institutionaaliset rakenteet, yhteiskunnallinen käsitys lapsuudesta sekä kasvattajien käsitykset (Bae, 2009; Emilson ja Folkesson, 2006; Smith, 2002). Erityisesti sosiokulttuuriseen oppimiskäsitykseen keskittyvissä tutkimuksissa on osoitettu lapset oman kehityksen ja oppimisen säätelijöinä pystyviksi toimijoiksi (Berthelsen, Brownlee ja Johansson, 2009). Tähän näkemykseen pohjaa varhaiskasvatuksen kontekstissa käsitys osallisesta oppimisesta. Tässä tutkimuksessa lasten osallisuutta tarkastellaan kehittyvänä ja dynaamisena osana lasten sosiaalista ympäristöä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksiä lasten osallisuuden toteutumiseen päivittäisessä pedagogisessa vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Tutkimus perustuu laajaan surveyhin, joka toteutettiin pääkaupunkiseudulla 2010. Survey toteutettiin osana Varhaiskasvatuksen kehittämiskeskus VKK-Metron kehittämishanketta, jonka rahoittajana toimi Sosiaali- ja kulttuuriministeriö. Tutkimukseen osallistui 1114 pääkaupunkiseudun päiväkodeissa työskentelevää kasvattajatiimiä 350 päiväkodista. Tiimit koostuivat 3721 kasvattajasta, jotka työskentelivät yhteensä 19907 lapsen kanssa. Tutkimuksen analyyttinen ote on abduktiivinen ja se on toteutettu hyödyntäen laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kasvattajat pitivät tärkeinä lasten näkemysten kuulemista. Lisäksi kasvattajat korostivat sekä lasten oikeuksien että lasten kehittyvien vaikuttamisen taitojen vuoksi lasten omien mielipiteiden ilmaisemista sekä lasten mahdollisuutta tehdä aloitteita. Käytännössä lasten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon, oman oppimisensa suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä pedagogisiin prosesseihin osoittautuivat pieniksi ja kasvattajat kokivat esteitä lasten osallisuuden tukemisessa. Nämä esteet olivat toisaalta institutionaalisia ja rakenteellisia, mutta toisaalta myös ammatilliseen osaamiseen ja käsityksiin lasten taidoista liittyviä. Tutkimuksen tulosten perusteella ehdotetaan, että lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa tulisi ymmärtää mahdollisuuksiksi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja vertaisryhmän kulttuuriin päiväkotiryhmässä. Kasvattajien rooli lasten osallisuuden mahdollistajina on tutkimuksen tulosten perusteella keskeinen ja tutkimuksen tavoitteena on rakentaa ymmärrystä lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksen käytännöissä pedagogisen tuen kautta. Tulosten avulla on kehitetty Osallisuuden pedagogiikan viitekehys, jonka avulla lasten osallisuuden esteitä voidaan tarkastella sekä osallisuuden mahdollistumista edelleen kehittää varhaiskasvatuksen arjessa kasvattajien, lasten ja institutionaalisen järjestelmän välisessä vuorovaikutuksessa

Characterization of the composition and seasonal variation in the gut microbiota of trotting horses fed a forage diet

Syftet med projektet var att undersöka årstids- och den individuella variationen av normala tarmfloran hos travhästar utfodrade med en grovfoderdiet. Hästar är grovtarmsjäsare med ett komplex mikrobiellt ekosystem anpassat för betning av foder med högt fiberinnehåll och lågt energiinnehåll. För att i framtiden kunna veta och jämföra hur olika fodermedel påverkar och förändrar det mikrobiella ekosystemet i hästens mag- och tarmkanal är det av intresse att även veta hur ekosystemet ser ut hos hästar utfodrade med ett naturligt anpassat foder. En större förståelse om hästens biologi och tarmflora är väsentligt att veta för att undvika och behandla tarmsjukdomar. Från 16 stycken hårt tränade travhästar har träck- och foderprov samlats under ett helt år. Vid 9 tillfällen har prover analyserats från alla 16 hästar för att studera mikrobiotans årstidsvariation samt vid 3 tillfällen för 4 av hästarna har prover samlats in under tre efterföljande dagar och analyserats för att studera mikrobiotans dagsvariation. Foderprov har analyserats från 6 tillfällen. Prover togs från hästarnas träck och DNA extraherades, 16S genen amplifierades med PCR (Polymeras kedjereaktion) och T-RFLP (Terminal- Restriction Fragment Length Polymorphism) i kombination med kloning och sekvensering användes för att analyserades bakterieflorans profil. Resultatet från sekvenseringen visar att väldigt få bakterier från träckproverna tidigare var beskrivna i de använda databaserna. Sekvensdatan dominerades av sekvenser klassificerade som Firmicutes med 61 % följt av Bakteroidetes med 32 %. T-RFLP i kombination med kloning och sekvensering dominerades av bakterierna Prevotella och Clostridiales. Resultatet från T-RFLP analysen visade inte någon klustring mellan individerna. Däremot verkade det finnas likheter som tyder på en skillnad i mikrobiotan mellan årstiderna. Denna skillnad tyder på en utveckling av tarmfloran alternativt att tarmfloran förändrats till följt av det gräs hästarna fått i sig under sommarhalvåret.The purpose of this study was to investigate the seasonal and individual variation of the normal gut flora of trotting horses fed a forage diet. Horses ferment fiber in the large intestine and have a complex microbial ecosystem adapted for grazing high fiber and low energy diets. To eventually be able to learn and compare how different feeds affect and alter the microbial ecosystem in the horse's digestive tract it is good to know how the ecosystem functions in horses fed a natural feed. A greater understanding of the horse intestinal flora and biology is essential to know to prevent and treat intestinal diseases. From 16 hard trained trotting horses have faeces and feed samples been collected over an entire year. Nine occasions for all 16 horses were analyzed to investigate the seasonal variation, and three times for four horses were analyzed for daily variation of the microbiota. In addition, duplicates were taken from six fecal samples. DNA was extracted from faecal and feed samples, the16S gene was amplified by PCR (polymerase chain reaction) and T-RFLP (terminal restriction fragment length polymorphism) in combination with cloning and sequencing was used to analyze the profile of the microbiota. The results of sequencing from faecal samples shows that very few bacteria were recognized from the available databases. Sequence data were dominated by sequences classified as Firmicutes with 61 % followed by Bacteroidetes with 32 %. T-RFLP, in combination with the cloning and sequencing dominated by bacteria Prevotella and Clostridiales. The result could not show any similarity between individual patterns. However, there appear to be similarities that suggest a difference between seasons. This difference suggests either a development of the intestinal flora or a dietary induced change in the intestinal flora followed by the grass horses have been eating during the summer

Distributed leadership as administrative practice in Finnish early childhood education and care

In this article, we describe the professional development towards distributed leadership among different organizational levels in Finnish day care centres within the Helsinki metropolitan area. The aim of the study was to monitor the progress of professional development between educational administration and practitioners. The data was based on descriptions of reflective practices used in the development projects of each research day care centre. Participants were asked to describe developing practices and reflect on their own contributions to the process as both individuals and together as working teams during the two years of the development project. The researchers collected these reflections, analysed them to produce results and then delivered this evidence to participants for utilization in reflection and further processing of working practices with the support of the mentor. Directors and mentors viewed distributed leadership as a good way to encourage development practices and brought out the role of staff as important agents in the development process. The distribution of leadership seems to be best realized among the participants at the lowest and middle hierarchical levels.Peer reviewe

Parental Perspective in the Finnish Early Childhood Education Context

In this chapter, we demonstrate the current situation in parental participation in the Finnish ECEC context. Cooperation with parents is emphasised in the Finnish ECEC steering documents. Central factors for successful collaboration are parents’ attitudes towards their own participation in ECEC as well as teachers’ attitudes towards parents and cooperation. Universities in Finland train teachers for cooperation with parents by teaching them not only how to conduct a plan for a child’s development and learning with the parents but also how to meet the diversity of families. New steering documents set the goal for parental participation on a new level; therefore, both teacher training and structures for parental participation in ECEC centres must be developed in Finland.Peer reviewe

Etäpedagogiikan jäsennyksiä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa COVID-19 pandemian alkaessa

This study examines early childhood education and its pedagogical tensions during the first Covid-19 wave. When the State of Finland was closed in April 2020 due to the Covid-19, efforts were made to enable education services. In practice, this created a divisive reality: When education in both primary and secondary education was ensured under the mandate of the Government, the only task of early childhood education remained to support the employment of parents. However, early childhood education teachers from all over Finland continued implementation of the pedagogy self-initiated through distance education solutions. The distance pedagogy of early childhood education in Finland is defined and categorized in this research. In the study, we outline what the pedagogy of distance education in early childhood education was like in the spring of 2020 and what tensions arose in its implementation and interaction during the exceptional period.Peer reviewe