Education and inequality in digital opportunities : differences in digital engagement among Finnish lower and upper secondary school students

The purpose of this work is to broaden the debate on digital technology in education by emphasising the digital affordances enabled by these technologies instead of focusing on the integration of digital devices and learning materials and digital pedagogy into educational practices. Digital action potentials are not equally open to everyone, requiring the scrutinisation of digital inequality as a relative issue limiting the abilities of individuals to benefit from these opportunities. In the context of education, this dissertation concentrates on the social structures affecting the unequal distribution of digital engagement which determines individual's positioning in relation to digital affordances. These theoretical backgrounds construe the following research questions: To what extent do social structures, specifically gender, age, and educational choices, determine the digital engagement of 12–22-year-old Finns? And, to what extent and in what ways does digital engagement accumulate, as exhibited by certain individuals more than others among Finnish lower and upper secondary school students? An empirical part answering these questions consist of five original articles utilising two samples of Finnish lower and upper secondary school students. In total, the 11,820 students' digital usage habits and digital skills are analysed through multivariate statistical methods. Gender as a social category appears to be producing differences in students’digital engagement. The results indicate that gender differences in digital engagement among Finnish lower and upper secondary school students are largely domain-specific and related to gendered preferences and interests. In other words, tendencies towards the ways of experiencing digital technology and potential digital affordances appear to be gendered. Because the patterns of these preferences appear clearly in the data concerning lower and upper secondary school students, they are likely to develop during the early years of childhood and youth. Age, even among young people, has an impact on both digital skills and usage. The importance of age as an independent variable is explained by the increasing versatility of students’ use of digital technology as they grow older. It is the diversity of digital experiences, in particular, that enriches young people's digital skills. Education appears as the most significant single factor producing differences in young people's digital engagement. Education manifests itself as a categorical social hierarchy as the level of education increases the digital engagement. At the same time, there are significant differences in digital engagement within the same educational level, and digital engagement is generally most likely exhibited by students in the male-dominated fields of education. In particular, genderedness is present in relation to students' views of the ICT as a tempting field of education or profession in the future. As both students’ orientation towards technology and their educational choices are heavily gendered, they reinforce each other and increase gender gaps in relation to digital engagement and potential digital affordances among the future citizens of the information society. Overall, the current study emphasises the need of sociological scrutinisation in order to understand the importance of digital technology and related social activities in the context of education. The results of this dissertation indicate that gender, age and gendered educational choices determine the digital engagement of young Finns. Digital engagement tends be exhibited by certain individuals as skills and usage are intertwined and mutually reinforcing. It is evident that compound and sequential dimensions distinctively describe the digital engagement of Finnish lower and upper secondary school students. Where comboundness characterises the accumulation of digital engagement for certain individuals, sequentiality increases the likelihood that these individuals will also benefit most from the available digital affordances. In extreme circumstances, sequentiality of digital engagement describes the path to either digital prosperity or exclusion making it an important educational policy issue to be acknowledged in the information society

ICT Intentions and Digital Abilities of Future Labor Market Entrants in Finland

Daily lives of citizens in current societies have changed with the spread of digital technologies, online services, and digital communication. Alongside this, the information and communication technology (ICT) labor force is expected to grow massively over the next years, requiring increased number of applicants for digital education and sufficient digital skills from every labor market entrant. This study examines the digital abilities of Finnish upper secondary school students (N = 3206) and the students’ intentions to study/work in the ICT field in the future. The results highlight a dissonance between the growth expectations and the popularity of the ICT field among young Finns. The students’ future intentions are also strongly gendered; for about 9% of males, but only about 1% of females in secondary education are planning to apply in the ICT field in the future. The students’ ICT intentions were predicted most strongly by being a male and possessing strong technical abilitie

Digitaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen osaksi nuorten kohtaamista

Digitaalisten teknologioiden levittyä nopeasti sosiaalisen, taloudellisen ja henkilökohtaisen elämän alueille on digitaalisesta eriarvoisuudesta tullut sosiaalisen huono-osaisuuden merkittävä osa-alue. Digitaalinen eriarvoisuus liittyy syrjään jäämiseen paitsi (luotettavasta) informaatiosta ja digitalisoituvilta sosiaalisilta areenoilta myös esimerkiksi työskentely- tai opiskelumahdollisuuksista, jotka edellyttävät enenevissä määrin kykyä ymmärtää, hyödyntää ja toimia digitaalisissa ympäristöissä. Digitaalisen osaamisen vahvistamiseen tähtääviä interventioita määrittävät usein työelämän ja opintojen osaamisvaatimuksista kumpuavat käsitykset hyödyllisinä pidetyistä taidoista, joita toivotaan myös syrjään jääneille nuorille välitettävän. Tutkimusten mukaan laaja-alaisimmat positiiviset vaikutukset yksilöiden elämässä saavutetaan kuitenkin digitaalisten taitojen parantamiseen tähtäävillä interventiolla, jotka kohdistuvat ensisijaisesti ihmisten henkilökohtaiseen elämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvään digitalisaation hyödyntämiseen. Lisättäessä kykyä toteuttaa itseään, tulla osalliseksi omana itsenään, edistää omaa hyvinvointiaan sekä huolehtia itsestään ja omasta turvallisuudestaan digitaalisilla areenoilla lisätään nuorten osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia, joiden varassa – ajallisesti usein vasta paljon myöhemmin – koulutukseen ja työelämään sitoutuminen tulevat mahdollisiksi. Nuoren tulevaisuutta osallistuvana ja tuottavana yhteiskunnan jäsenenä voidaan alkaa rakentaa vasta, kun kokemus osallisuudesta, merkityksellisyydestä ja turvallisuudesta henkilökohtaisessa elämässä ja arjen lähiyhteisöissä on voimistunut. Tällaisessa kohtaamisessa paitsi palvelujärjestelmällä, mutta erityisesti teknologisilla innovaatioilla on vielä varsin pitkä matka kuljettavanaan.</p

MEASURING ICT SKILLS: RELATIONSHIP OF THE ITEM DIFFICULTY AND CHARACTERISTICS OF TEST ITEMS

In this paper the test item characteristics and validity of a performance-based test called the ICT skill test were examined. The test is developed to measure the information and communication technology skills of upper comprehensive and upper secondary school students in Finland. The paper offers a brief overview of ICT skills among upper comprehensive school students and examines what kind of effect the item characteristics have on item difficulty. Based on the results, students performed relatively well in items related to social networking and communication, content creation and using productivity software. Instead, the items requiring more technical skills were found to be challengingfor majority of the students. By means of item analysis, the ICT skill test was found to be reliable as a whole and its items being appropriately formed and having  acceptable discrimination power. The examination of item characteristics exposed that question text length had no impact on item difficulty. The presence of images and formulas was found to increase item difficulty, whereas UI elements, use of simple text-based multiple-choice questions and on the other hand the possibility to interact with the system were found to decrease item difficulty.</div

ICT Intentions and Digital Abilities of Future Labor Market Entrants in Finland

Daily lives of citizens in current societies have changed with the spread of digital technologies, online services, and digital communication. Alongside this, the information and communication technology (ICT) labor force is expected to grow massively over the next years, requiring in- creased number of applicants for digital education and sufficient digital skills from every labor market entrant.This study examines the digital abilities of Finnish upper secondary school stu- dents (N = 3206) and the students’ intentions to study/work in the ICT field in the future.The results highlight a dissonance between the growth expectations and the popularity of the ICT field among young Finns.The students’ future intentions are also strongly gendered; for about 9% of males, but only about 1% of females in secondary education are planning to apply in the ICT field in the future.The students’ ICT intentions were predicted most strongly by being a male and possessing strong technical abilities.</div

Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä

&nbsp; Digitaalisten teknologioiden ja erilaisten medioiden varaan rakentuvilla osallisuuden kulttuureilla on keskeinen merkitys nuorten yleiselle hyvinvoinnille, osallisuuden kokemuksille sekä tulevaisuuden kansalaistaitojen, työelämävalmiuksien ja digitaalisen osallistumisen taitojen kehittymiselle. Digitaalisten teknologioiden erilaisilla käyttötavoilla on merkitystä; nuoret eivät ole digitaalisten medioiden käyttäjinä samankaltaisia ja nuorten erilaiset käyttötottumukset tuottavat erilaista ja erilaatuista osallistumista ja osaamista. Artikkelissa selvitämme millaisia ovat nuorten käyttäjäprofiilit, miten sukupuoli ja kouluaste vaikuttavat nuorten jakautumiseen erilaisiin käyttäjäprofiileihin ja miten ne yhdistyvät nuorten digitaaliseen osaamiseen. Klusterianalyysin perusteella aineistosta (N = 8 661) erottuu neljä toisistaan merkitsevästi eroavaa käyttäjäryhmää: normikäyttäjät, poikavoittoiset monipuoliset aktiivit ja tyttövoittoiset sosiaaliset aktiivit sekä yksipuoliset käyttäjät. Toiselle asteelle siirtymisen todetaan lisäävän nuorten digitaalista osallisuutta. Yleisesti nuorten digikäytössä korostuvat henkilökohtainen viihtyminen ja sosiaalisuus näyttäytyvät tuloksissa nimenomaan oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin lähteinä

Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä

Digitaalisten teknologioiden ja erilaisten medioiden varaan rakentuvilla osallisuuden kulttuureilla on keskeinen merkitys nuorten yleiselle hyvinvoinnille, osallisuuden kokemuksille sekä tulevaisuuden kansalaistaitojen, työelämävalmiuksien ja digitaalisen osallistumisen taitojen kehittymiselle. Digitaalisten teknologioiden erilaisilla käyttötavoilla on merkitystä; nuoret eivät ole digitaalisten medioiden käyttäjinä samankaltaisia ja nuorten erilaiset käyttötottumukset tuottavat erilaista ja erilaatuista osallistumista ja osaamista. Artikkelissa selvitämme millaisia ovat nuorten käyttäjäprofiilit, miten sukupuoli ja kouluaste vaikuttavat nuorten jakautumiseen erilaisiin käyttäjäprofiileihin ja miten ne yhdistyvät nuorten digitaaliseen osaamiseen. Klusterianalyysin perusteella aineistosta (N = 8 661) erottuu neljä toisistaan merkitsevästi eroavaa käyttäjäryhmää: normikäyttäjät, poikavoittoiset monipuoliset aktiivit ja tyttövoittoiset sosiaaliset aktiivit sekä yksipuoliset käyttäjät. Toiselle asteelle siirtymisen todetaan lisäävän nuorten digitaalista osallisuutta. Yleisesti nuorten digikäytössä korostuvat henkilökohtainen viihtyminen ja sosiaalisuus näyttäytyvät tuloksissa nimenomaan oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin lähteinä. </p

Remark on digital accessibility: educational disparities define digital inclusion from adolescence onwards

Along with the digitalisation of societies and services, the accessibility of digital content has become the focus of attention. However, emphasis has been on technical accessibility, ignoring the large number of people suffering from cognitive challenges that are expected to increase as the population ages. The purpose of this study is to demonstrate that the problem affects not only the elderly but also the young. Utilising multivariate methods and a data set of 14,892 young Finns, the study examines the impact of educational disparities on young people’s digital usage and skills. It is observed that the level of education, the form of education and the regularity of the education path are related to differences in digital abilities of young people. Based on the results, the risks of being excluded from digital inclusion accumulate among adolescents for the youngest, but especially for those with a wide range of language, learning or motivational difficulties that manifest as delays in education path. As is known from previous research, such differences are expected to be reinforced in later life, threatening to become rather determinative. </p

Multivariate analysis of teachers’ digital information skills - The importance of available resources

Digital information skills are prerequisites for success in the information society. Previous research on 21st century skills has shown that digital skills evolve sequentially, building on digital information skills, making them the key to future skills that teachers should acquire and be able to pass on to future generations. In the research on digital skills, shortcomings of bivariate approaches have been widely identified and interest has largely shifted to multivariate methods. However, the development of effective targeted interventions still requires a deeper understanding of the social resources of individuals and the interdependencies of predictors. This study examined the extent to which sociodemographic factors and available resources predict digital information skills and which subgroups emerge as potential targets for interventions, by analysing the interdependence of the predictor variables. The empirical data used in the study consisted of 4,988 Finnish teachers' questionnaire responses and performance test results. Utilising the multiple regression analysis, the study found that digital activity and age explain most of the variation in teachers’ digital information skills. Their effect was found to be the inverse of each other, with abundant digital activity increasing and age reducing teachers’ mastery of these skills. Digital self-efficacy and in-service training also emerged as promising predictors, highlighting that teachers' information skills are explained more strongly by the available resources than by sociodemographic factors. At the end, the practical significance and recommendations for more targeted interventions as well as for further research are considered on the basis of the results obtained. </p

Tekniikan alojen opiskelijoiden digitaaliset valmiudet suhteessa työelämän ja opintojen muuttuviin osaamisvaatimuksiin

Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muuttavat jokapäiväistä arkea ja työelämän osaamisvaatimuksia. Teollisuusaloilla teknologisen kehityksen sanotaan liittyvän neljänteen teolliseen vallankumouksen, joka puolestaan kytkeytyy kyber-fyysisten järjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon. Alalle toisen asteen koulutuksen saanutta työvoimaa tuottavassa ammatillisessa koulutuksessa ajankohtainen ilmiö on osaamisperusteisuuden ja yksilöllisten opintopolkujen korostuminen. Työelämä ja siihen valmistava opetus edellyttävät digitaalisia valmiuksia parhaillaan ammattiin opiskelevilta tulevilta työntekijöiltä. Tutkimuksessa analysoidaan 435 opiskelijan digitaalisen osaamisen testituloksia sekä kyselyvastauksia siitä, miten paljon ammatillisten oppilaitosten opetuksessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia resursseja. Tutkimus keskittyy tekniikan alojen opiskelijoiden digitaalisiin valmiuksiin ja selvittää, miten erilaiset tavat hyödyntää digitaalisia resursseja ammatillisessa koulutuksessa yhdistyvät opiskelijoiden digitaalisiin valmiuksiin. Tulokset osoittavat, että tekniikan alojen opiskelijoiden digitaalisissa valmiuksissa on verrattain paljon kehittämisen varaa. Runsas kuluttajakäytöstä tuttujen palvelujen ja sovellusten hyödyntäminen oppilaitoksissa yhdistyy negatiivisesti opiskelijoiden digitaalisiin valmiuksiin. Sen sijaan näitä valmiuksia edistää ahkera tiedonhallintaa tukevien digitaalisten resurssien opetuskäyttö.</div