Software engineering risk management : a method, improvement framework, and empirical evaluation

This dissertation presents a method for software risk management, its improvement framework, and results from its empirical evaluations. More specifically, our objectives were: Develop a comprehensive, theoretically sound, and practical method for software engineering risk management. Develop a framework and supporting software tools for the continuous improvement of software engineering risk management and for improving knowledge about risks. Evaluate the method in practice to provide information on its feasibility, effectiveness, advantages and disadvantages, and to improve it. Although risk management has been considered an important issue in software development and significant contributions to risk management have been made over the past decade, risk management is rarely actively and explicitly applied in practice. Furthermore, most risk management approaches in software engineering use simplistic approaches and fail to account for the biases common in risk perception. We have developed a method, called Riskit, that complements existing risk management approaches by supporting qualitative and structured analysis of risks through a graphical modeling formalism. The method supports multiple stakeholder views to risks by considering their potential utility losses. The Riskit method is comprehensive, i.e., it supports all aspects of risk analysis and risk management planning in a software development project. We propose that our method has a sound theoretical foundation, avoids common biases in risk evaluations, and results in a more thorough understanding of the risks than traditional approaches. Associated with the method, we have also developed a risk management improvement framework that supports continuous, systematic improvement of the risk management process. The improvement framework is based on the Quality Improvement Paradigm, and is supported by the eRiskit application. The eRiskit application supports the management of risks while simultaneously acting as a risk management repository that captures risk management data for improvement purposes. The eRiskit application also acted as a proof of concept for the correctness of the underlying concepts in the Riskit method. We have validated the feasibility and effectiveness of the Riskit method in a series of empirical studies. The empirical studies were designed to provide characterization information and feedback on the method, as well as to act as initial validation of the method. The empirical evaluations showed that the method is feasible in industrial context and it seemed to improve participants' confidence in risk management results. In addition, our research indicates that industry needs sound, systematic, yet cost effective methods for risk management, a common and customized approach to improve communications within an organization, and support and enforcement of the common approach.reviewe

Kasvua ja kilpailukykyä ICT:stä – Pääkaupunkiseudusta Suomen innovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä

Tässä raportissa ehdotetaan ratkaisuja, joilla pääkaupunkiseudulle luodaan ICTalaninnovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä, joka vahvistaa, nopeuttaa ja kansainvälistää alueella jo entisestään vahvaa yritystoimintaa. Tällaisen kasvun polttopisteen muodostaminen luo tarvittavan kriittisen massan, joka houkuttelee ulkomaista osaamista ja pääomaa kiihdyttämään edelleen kasvua ja kilpailukykyä luoden mahdollisuuden alueellisen kasvuyritysekosysteemin syntymiseen. ICT-alan rakennemuutos vapauttaa suuren joukon ICT-osaajia, ja ehdotuksemme tähtää tämän osaamispotentiaalin kanavoimiseen tehokkaasti kasvua ja kilpailukykyä tukevaksi yritystoiminnaksi. Ehdotuksen taustalla on työryhmän tekemä analyysi pääkaupunkiseudun ICT-toimialan meneillään olevasta rakennemuutoksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen, sekä toisaalta rohkaisevat esimerkit alueellisen kasvuyritysyhteisön synnyttämisen mahdollisuuksista. Ehdotettu alueellinen pääkaupunkiseudun Polttopiste on ratkaisuna • kustannustehokas, koska siinä yhdistetään ja tehostetaan tällä hetkellä päällekkäisiä ja epäyhtenäisiä tuki- ja neuvontapalveluita, • vaikuttava, sillä se työllistää jopa tuhansia ICT-ammattilaisia, kehittää heidän osaamistaan ja auttaa satoja yrityksiä kehittymään ja kasvamaan nopeammin, • innovatiivinen ja uudistuva, koska se sisältää uusia ratkaisuja, joita jatkuvasti kehitetään edelleen toiminnan aikana, • synerginen, koska se luo suuren määrän erikokoisten yritysten ja eri toimijoiden kohtaamisia, jotka mahdollistavat uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan syntymisen, sekä • nopeavaikutteinen, sillä toiminta voidaan aloittaa asteittain jo muutamankuukauden kuluttua tarvittavien päätösten tekemisestä. ICT-toiminta on maailmanlaajuisesti verkostoitunutta, eikä toiminnan kehittyminen ole mahdollista ilman riittävän laadukkaita kansainvälistyneitä verkostoja, yrityksiä ja korkeatasoista osaamista. Suomessa juuri pääkaupunkiseudulla on parhaat edellytykset toimia ICT-alan innovaatio- ja yritystoiminnan kehityksen veturina. Tässä raportissa ehdotetaan konkreettista innovaatiotoiminnan keskittymää – Polttopistettä – joka muodostaa sekä fyysisen tilan kohtaamisille että toimii laajan ekosysteemin ja verkoston katalysaattorina. Vaikka Polttopiste fyysisesti sijaitsee Suomen vahvimmalla ICT-kasvualueella, sen toimintaan kuuluu yhteistyö muiden Suomen kasvukeskusten kanssa ja siten se luo koko maan kattavan ICT-alan innovaatioverkoston