Vaalikopeista autokaistoille: Äänestysmenetelmien monipuolistuminen koronapandemian aikaisissa vaaleissa

Tässä tutkielmassa analysoidaan koronapandemian vaikutuksia vaaleihin erityisesti äänestysmenetelmien monipuolistumisen näkökulmasta. Tutkimusongelman ytimessä on koronapandemian luomat haasteet äänestysmenetelmille, jotka vaativat vaalivirkailijan läsnäoloa ja ihmisten välistä kanssakäymistä eivätkä siten mahdollista etä-äänestämistä. Tutkielmassa vastataan kahteen toisiaan tukevaan tutkimuskysymykseen: miten koronapandemia vaikutti kansainvälisesti vaaleihin ja äänestyskäytäntöihin ajanjaksolla helmikusta 2020 helmikuuhun 2022, ja miten Suomessa kesäkuussa 2021 järjestettyjen kuntavaalien äänestysjärjestelyissä otettiin huomioon koronapandemian aiheuttama tarve poikkeusjärjestelyihin. Tutkielma on eksploratiivinen tutkimus, ja aineistoa analysoidaan mukaillen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kansainvälisen tarkastelun aineistona toimii International IDEA:n avoin data koronapandemian aikaisten vaalien osalta. Suomen vuoden 2021 kuntavaalien osalta aineisto muodostuu kuntavaalien järjestämistä koskevasta oikeusministeriön tuottamasta aineistosta sekä oikeusministeriön kunnille tekemän palautekyselyn vastauksista. Aineistoa täydentää äänestysmenetelmiä ja vaalien järjestämistä koskeva julkinen keskustelu sekä eduskuntakeskustelun aineistot. Tutkielmassa havaitaan, että kansainvälisesti vaalien järjestäminen tai päätös niiden siirtämisestä jakautui maailmalla tasaisesti. Eniten vaaleja siirrettiin pandemian alussa vuonna 2020. Neljässä Euroopan maassa päädyttiin pandemian aikana ottamaan käyttöön uusia joustavan äänestämisen keinoja, minkä lisäksi jo aiemmin käytössä olleita joustavien äänestysmenetelmien käyttömahdollisuuksia laajennettiin yhä useammalle äänestäjälle. Tutkielmassa havainnollistetaan, että erityisesti joustavien äänestysmenetelmien kehittämisestä on löydettävissä Euroopan tasolta kannustavia esimerkkejä. Suomen vuoden 2021 kuntavaalien alla käyty yhteiskunnallinen keskustelu osoittaa kynnyksen sekä vaalien siirtämisen, että äänestysmenetelmien kehittämisen suhteen olleen korkea. Suomessa äänestysmenetelmiä monipuolistettiin pidentämällä ennakkoäänestysaika kaksiviikkoiseksi sekä kannustamalla kuntia ottamaan käyttöön ulkoäänestysmahdollisuuksia. Tutkielmassa havaitaan, että jokaisessa vaalipiirissä oli tarjolla uusia äänestysmahdollisuuksia ulko- ja drive-in-äänestämisen muodoissa. Äänestämistä monipuolistettiin näillä keinoilla eniten Etelä-Suomessa, jossa myös koronatartuntoja oli suhteessa eniten. Kuntavaalien järjestäjien kokemukset osoittavat yksiselitteisesti, että äänestäjät ottivat ulko- ja drive-in-äänestyksen positiivisesti vastaan. Kunnille vaalien järjestäjinä puolestaan uudet äänestystavat, pidennetty ennakkoäänestys ja vaalien siirtäminen aiheuttivat poikkeuksellista kuormitusta. Tämä osoittaa, ettei tulevaisuudessa pelkällä äänestäjien positiivisella palautteella ja kiitoksella lopulta pystytä kehittämään äänestämistä laajasti paikallistasolla. Äänestysmenetelmien monipuolistaminen vaatii lainsäädäntötason toimia äänestämisen helpottamiseksi, resurssien kohdistamista kehittämistyöhön ja äänestäjien tahtotilan huomioimista demokratian edistämisessä

A quality verification of an indoor air renovation

Sisäilmatutkimuksia viedään eteenpäin jo rutiininomaisesti; vuonna 2016 julkaistu Kuntotutkimusopas sekä tutkijoiden yhä kiristyvät pätevyysvaatimukset ovat osoituksia tiukentuneista vaatimuksista kuntotutkimuksien osalta. Sisäilmakorjauksille ja korjausurakoitsijoille ei ole vielä luotu vastaavaa opasta tai vakiintuneita pätevyysvaatimuksia. Korjausten laadun varmistaminen ja siinä käytettävät mittausmenetelmät ovat oleellinen osa korjausten onnistumista, jotka tulisi huomioida heti tarjouspyyntövaiheessa. Laadun varmistaminen alkaa jo huolellisesti toteutetuista sisäilmatutkimuksista sekä korjaussuunnittelusta, mutta myös sisäilmakorjausten urakoitsijalla on suuri vastuu korjausten onnistumisesta käytännössä. Tiedonkulku oireilevilta käyttäjiltä kuntotutkijoille, sekä edelleen korjaussuunnittelijoille ja urakoitsijalle, on avainasemassa koko prosessin onnistuneessa läpiviemisessä. Urakoitsijan tulisi ymmärtää, miksi korjauksia suoritetaan ja mikä korjausten tavoitteena on. Korjaustyön onnistumisen kannalta haasteellisimmat työvaiheet tulee käydä läpi myös perehdytyksessä. Sisäilmakorjausten laadun varmistamisessa tulisi käyttää erilaisia mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, kuten merkkiainekoetta, kuitunäytteenottoja tai ilmanäytteenottoja. Erityisesti mittausmenetelmiä käytettäessä vertailukelpoisin tulos saadaan, kun samat mittaukset on suoritettu myös ennen korjausten aloittamista. Mittausolosuhteiden, kuten vuodenajan ja mitattavan tilan tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset. Sisäilmakorjausten laadun varmistamiseen liittyy oleellisesti myös korjausten valvonta. Valvojalla tulee olla riittävä kokemus sisäilmakorjauskohteista. Osana valvontaa ja laadun varmistusta voidaan korjaustyöstä suorittaa mallityö, joka katselmoidaan yhdessä työn tekijän kanssa läpi. Korjausten valmistuttua voidaan suorittaa myös jälkiseurantaa, jonka kestosta tulee sopia etukäteen. Jälkiseurannalla voidaan viestiä myös tilojen käyttäjille, että suoritetut korjaukset ovat onnistuneet. Työn yhteydessä toteutetun kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri kaupungeissa ja kunnissa olevia eroavaisuuksia sisäilmakorjausprosessissa ja mahdollisesti löytää laa-tuun heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Kyselyn vastausprosentti oli kuitenkin heikko, eikä kyselytutkimusten vastauksia voida yleistää. Tutkimuksen perusteella tilaajien antamissa vastauksissa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia eri kohteiden välillä. Lopputuloksena voidaan kuitenkin todeta, että tilaajan aktiivisuus koko sisäilmaprosessin ajan on tärkeää laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tämä edellyttää myös riittävää osaamista ja tietoa sisäilmaprosessin eri vaiheista