The Northern Front in Technological Cold War : Finland and the East-West Trade in the 1970s and 1980s

Peer reviewe

Book review: Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla: Oikeushistoriallinen tutkimus [The transformation of the Finnish financial markets in the 1980s: a study of legal history]

Kirja-arvio. Arvioitu teos: Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla: Oikeushistoriallinen tutkimus [The transformation of the Finnish financial markets in the 1980s: A study of legal history] by Markus Kari, Helsinki, Into Kustannus Oy, 2016, 563 pp., ISBN: 978-952-264-631-6.Non peer reviewe

Familjedynastier: så blev Sverige rikt [Family dynasties: How Sweden became rich] by Hans Sjögren [Book review]

Book review. Reviewed book: Familjedynastier: så blev Sverige rikt [Family dynasties: How Sweden became rich] by Hans Sjögren. Stockholm: Volante, 2017. 190 pp. ISBN 978-91-88123-92-3.Non peer reviewe

No room for neutrality? : The uncommitted European nations and the economic Cold War in the 1950s

When the United States and its leading Western European allies decided at the end of the 1940s to limit exports of strategic raw materials, products, and technology to communist countries, this policy came into conflict with the desire of many non-communist European countries not to take part in the East-West conflict. Many of these nations were also eager to trade with Eastern Europe. In this chapter, we explore the role of neutral countries in the context of Western embargo. Such an exercise was last completed in 1968, although many scholars have since looked at individual countries. We seek answers to a few interrelated key questions: How did the Western alliance, and in particular the United States, try to incorporate Austria, Switzerland, Sweden, Finland, and Ireland within the Western alliance’s export control system, usually known as the CoCom? 1 How did these neutral countries respond? How successful were the Americans and their allies in their efforts?Peer reviewe

Business, Economic Nationalism and Finnish Foreign Trade during the 19th and 20th centuries

In this article we look at a country, Finland, where economic nationalism had a major influence on government policy and on the development of business enterprises from the mid-19th century to the end of the millennium. During this time period, the Finns managed to combine export-oriented economic strategy with exceptionally nationalistic economic policies, even though they could not mould international trade regimes in a way that was beneficial for them.Yet, nationalism also had negative effects. Instead of limiting their activities on the protection of truly vital national interests, the Finnish authorities went on to create a highly restrictive system that placed severe obstacles in front of all foreigners who were willing to invest or work in Finland.Peer reviewe

Rikard Westerberg, Socialists at the gate: Swedish business and the defense of free enterprise, 1940–1985 (Stockholm: Stockholm School of Economics 2020). 352 pp. [Kirja-arvostelu]

PhD thesis reviewNon peer reviewe

Capitalism Under Attack : Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland

For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence. In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–1948 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system.Peer reviewe

Insinöörit atomiaikaan

Karl-Erik Michelsen & Tuomo Särkikoski, Suomalainen ydinvoimalaitos. Helsinki: Edita 2005

"You must trust somebody" : Valtio, liberalismi ja sotatarviketeollisuus Britanniassa 1884-1905

Tutkielmassa on tarkasteltu Britannian sotilasviranomaisten ja maan sotatarviketeollisuuden välisiä suhteita vuosina 1884-1905. Kiihtyvän kilpavarustelun myötä Britannian sotilasbudjetit kasvoivat nopeasti, mikä johti maan sotatarviketeollisuuden saamien tilausten määrän nopeaan kasvuun samalla kun tuotteiden teknologinen kehitys oli nopeaa. Sotilasmenojen nopea kasvu antoi sotamateriaalihankinnoista vastaaville viranomaisille mahdollisuuden vaikuttaa yksityisen teollisuuden kehitykseen. Keskittämällä tilaukset vain luotettavina pitämilleen yrityksille viranomaiset loivat näiden kanssa puolivirallisia yhteistyösuhteita ja edistivät samalla voimakkaasti alan keskittymistä. Toisaalta muutamien suuryritysten hallitsemasta sotatarviketuotannosta muodostui yksi niistä harvoista teollisuuden aloista, joilla Britannian nopeasti kasvavat kilpailijat eivät pystyneet ohittamaan sitä enempää tuotteiden teknologisessa tasossa kuin markkinaosuuksien suuruudessakaan. Tiettyjen yritysten suosimisen taustalla ei ollut vain maanpuolustuksen kannalta rationaalinen pyrkimys hankkia riittävän laadukasta ja kehittynyttä sotamateriaalia, vaan asiaan vaikutti myös upseerien ja sotilasministeriöiden siviilivirkamiesten perinteiset aristokraattiset ajattelu- ja toimintamallit. Taloudellisen liberalismin hengessä tapahtuneet pyrkimykset uudistaa hankintamenettelyä vastaamaan enemmän vapaan kilpailun ja taloudellisuuden ihanteita jäivät yleensä tuloksettomiksi. Sotamateriaalihankintoihin liittyvä päätöksenteko vaati suurta asiantuntemusta, mikä johti sotaministeriön ja amiraliteetin virkamiesten vaikutusvallan kasvamiseen. Sotateollisuuden laajeneminen kytkeytyy läheisesti 1900-luvun alussa Britannian yhteiskunnallisessa elämässä tapahtuneeseen muutokseen, jota yleensä on luonnehdittu laissez fairen lopuksi. Jo 1880-luvulla alkaneella puuttumisellaan yksityisten sotateollisuusyritysten kehitykseen viranomaiset olivat alkaneet harjoittaa suunniteltua teollisuuspolitiikkaa, jonka tuloksena syntynyt puolivirallinen sotilasteollinen sektori oli aatteellisesti liberaaliin yhteiskuntaan soveltumaton ilmiö. Aseteollisuudessa Britannian valtio oli siten joutunut ensimmäisen kerran läheiseen vuorovaikutussuhteeseen modernien suuryritysten kanssa. Kytkentä, joka 1900-luvun kuluessa levisi yhä uusille aloille samalla kun valtion roolia talouselämässä alettiin vahvistaa. Tutkimuksen varsinaisen lähdemateriaalin muodostavat Britannian parlamentin pöytäkirjat ja sen komiteoiden raportit Niiden ohella on käytetty päätöksien tekemiseen osallistuneiden tai niihin vaikuttamiseen pyrkineiden poliitikkojen ja sotilaiden painettuja puheita, kirjekokoelmia, päiväkirjoja ja muistelmia sekä eräitä aikakauden historiaa koskevia dokumenttikokoelmia ja tilastojulkaisuja. Oleellista valaistusta asiaan tuovat osaltaan aikalaisten kirjoittamat teokset sekä lehdistö, joista kuvastuu ajalle ominainen ajattelutapa. Aihetta suoranaisesti koskevaa, tieteellisen tutkimusten kriteerit täyttävää aikaisempaa tutkimusta on vähän, mutta aihetta sivuavien tutkimusten määrä on erittäin suuri. Sotamateriaalihankintoja ja niiden taustalla olevia syitä voidaan tarkastella niin talous-, sota- aate-, kuin poliittisen historiankin näkökulmista, mutta yksinään mikään niistä ei ole riittävä tämän tutkimuksen kysymyksenasettelun kannalta. Siten tutkielmaa varten on perehdytty laajasti aikakautta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen