Jalkapalloistuva maailma eurooppalaisesta näkökulmasta.

Kirjallisuusarvostel

Kurinpitoa, normalisointia ja tietovaltaa – suomalaisen sairaanhoitajatarkasvatuksen historiaa foucaultilaisittain

Kirjallisuusarvostel

Kurkistus koulutuspolitiikan lähihistoriaan.

Kirjallisuusarvostel

Being a teacher in a managerial university: academic teacher identity

This article contributes to the current discussions on academic teacher identity in universities. In the managerial university and in the context of expanding HE, teaching has become a more complex, more problematised and more managed activity. This article approaches identity as identification on different levels of academic work and asks: What values and conceptions of teaching work do academics identify with? What kind of elements strengthen or constrain the teacher identity of academics? Research data consist of 14 in-depth interviews with eleven academics at one Finnish multidisciplinary university. Academics recognised meaningful and rewarding elements of teaching work and also pointed out problems and tensions associated with being a teacher. Those elements informing academic teacher identity often appeared to be empowering and constraining at the same time. Furthermore, the perceptions and experiences of interviewees were strongly contextualised. Obviously, academic teacher identity is more a local question than that of researcher identity.</p

Tohtoriopintojen monet merkitykset suomalaisille ja ulkomaalaisille jatko-opiskelijoille

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten ja ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden käsityksiä tohtoroitumisesta nykymuotoisen tohtorikoulutuksen kehyksessä. Käsitysten muodostumisessa merkittävässä asemassa ovat arviot itsestä suhteessa tulevaisuuden uraan. Artikkelissa paikannetaan sitä, miten tohtoriopiskelijat suuntautuvat tohtoriopintoihinsa ja sen jälkeiseen työhön. Aihetta on tutkittu Suomessa vain vähän erityisesti ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu humanistisen, kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtoriopiskelijoiden teemahaastatteluista (N = 12) yhdessä suomalaisessa yliopistossa. Analysointi tehtiin sisällönanalyysillä teemoitellen ja tyypitellen. Aineistosta muodostettiin kolme tohtoriopiskelijatyyppiä: Tieteellisen uran tavoittelija, Kilpailun paineessa epäröijä ja Itsellinen sivistyjä. Tyypit todentavat tohtoriopiskelijoiden monimuotoisuutta, eivätkä kaikki tohtoriopiskelijat niiden mukaan suuntaudu tohtoroitumiseen koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tulokset kertovat ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden tähtäävän suomalaisia päämäärätietoisemmin akateemiselle uralle

Tohtoriopintojen monet merkitykset suomalaisille ja ulkomaalaisille jatko-opiskelijoille

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten ja ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden käsityksiä tohtoroitumisesta nykymuotoisen tohtorikoulutuksen kehyksessä. Käsitysten muodostumisessa merkittävässä asemassa ovat arviot itsestä suhteessa tulevaisuuden uraan. Artikkelissa paikannetaan sitä, miten tohtoriopiskelijat suuntautuvat tohtoriopintoihinsa ja sen jälkeiseen työhön. Aihetta on tutkittu Suomessa vain vähän erityisesti ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu humanistisen, kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtoriopiskelijoiden teemahaastatteluista (n=12) yhdessä suomalaisessa yliopistossa. Analysointi tehtiin sisällönanalyysillä teemoitellen ja tyypitellen. Aineistosta muodostettiin kolme tohtoriopiskelijatyyppiä: Tieteellisen uran tavoittelija, Kilpailun paineessa epäröijä ja Itsellinen sivistyjä. Tyypit todentavat tohtoriopiskelijoiden monimuotoisuutta, eivätkä kaikki tohtoriopiskelijat niiden mukaan suuntaudu tohtoroitumiseen koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tulokset kertovat ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden tähtäävän suomalaisia päämäärätietoisemmin akateemiselle uralle. </p

Aikuisopiskelu – uskonasiako?

Adult education - a matter of faith?On sanottu, että elinikäisen opiskelun perustana ja vaatimuksina ovat myönteiset opiskeluasenteet, joiden varassa aikuinen voi toimia joustavasti ja nopeasti haasteisiin reagoiden. Tämä edellyttää vakaata uskoa opiskelun siunauksellisuuteen tai ainakin hellittämätöntä uskonkilvoittelua. Riskiyhteiskuntaperspektiivistä katsottuna koulutuksen, oppimisen ja itsensä kehittämisen kieltäjiä ja epäilijöitä uhkaa maanpäällinen kadotus, yhteiskunnallinen syrjäytyminen, kun taas ”armo on varattu niille jotka kasaavat kouluvuosia”. Toisaalta aikamme yhteiskunta näyttäisi tarjoavan yhä erilaisempia teitä tulla uskossaan autuaiksi

From Imposter Syndrome to Heroic Tales: Doctoral Students’ Backgrounds, Study Aims, and Experiences

Aim/PurposeThe aim of this study is to provide a comprehensive picture of doctoral students’ dissertation journeys using Finland as a case country. More specifically, the article examines (1) the students’ backgrounds, (2) their study motives and experiences, and (3) whether or not these elements are related.BackgroundDespite the massification of higher education (HE), there is a shortage of detailed mixed-methods studies about PhD students’ backgrounds and their experiences of doctoral study. Existing research does not give a clear indication of the extent to which home background is reflected in PhD applications and whether or not that background is related to the subsequent experience of doctoral students.MethodologyThis paper is based on both quantitative and qualitative data. We utilize a person-based register (N = 18,585) and a survey (n = 1,651). Our main methods are k-means cluster analysis, t-test, and directed content analysis. Our theoretical approach is Bourdieuian. We use the concept of doctoral capital when evaluating the backgrounds, resources, and success of PhD students through the dissertation process.ContributionThis study uses a mixed-methods approach and is the first to incorporate quantitative data about the entire doctoral student population in Finland. In addition, open-ended responses in the survey make the PhD students’ own experiences visible. By approaching our research subject through a mixed methods lens, we aim to create a comprehensive understanding about their dissertation journeys.With this study, we also contribute to the debate initiated by Falconer and Djokic (2019). They found that age, race, and socioeconomic status (SES) do not influence academic self-efficacy and academic self-handicapping behaviors in doctoral students. However, in this study, a link was found between the PhD students’ backgrounds (age and parents’ SES), and their study aims and experiences.<br /

Suomalaisen yliopiston itseymmärrys, itsepuolustus ja haasteet 1920-luvulta 2010-luvulle rehtoreiden puheissa

The Finnish academia has changed dramatically over the past century. These changes are discussed widely in the vice-chancellors’ opening speeches of the academic year. In our study we are analyzing the speeches that were given at the University of Helsinki and the University of Turku between 1920 and 2014. The aim of this article is to describe and explain historical changes with regard to the position and the objectives of the universities. We categorize different themes from the speeches according to four historical doctrines of the Finnish university: the academic tradition, the development of the state, management by results and competition, and the neoliberal doctrine of new public management. The results show that the speeches represent the doctrines fairly well. However, all through the different doctrines, the vice-chancellors are defending traditional academic values, the autonomy and the integrity of the university. It seems that these ideals have not altered very thoroughly, even though the functional, operational and political environment of the university, as well as the steering mechanisms by the state have changed radically during the decades under review.Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisen yliopiston haasteiden, tehtävien ja näköalojen historiallista muutosta yliopistojen rehtoreiden lukuvuoden avajaispuheissa 1920-luvulta 2010-luvulle. Jäsennämme puheissa käsitellyt aiheet suomalaisen korkeakoulupolitiikan linjauksiin. Analyysissä käytämme kehyksenä suomalaisen korkeakoulupolitiikan historiasta aikaisemmin muodostettua doktriinijaottelua. Tavoitteena on kuvata rehtoreiden puheissaan ilmaisemia käsityksiä yliopiston asemasta, tehtävistä ja haasteista eri aikoina, sekä näiden käsitysten suhteutumista yhteiskunnan ja yliopistopolitiikan muutosvaiheisiin

Matkalla lääkäriksi – lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana

The purpose of this study was to study the conceptions of first-year medical and dental students concerning what is required from a good doctor and the possible changes in these conceptions during the students’ first academic year. The data consists of students’ written accounts about their conceptions. The data was collected in the beginning of the students’ first-year studies in autumn of 2008 and at the end of their first academic year in spring 2009. The study sample consists of medical and dental students who started their medical studies in 2008 in the University of Turku or Oulu (n=171). Oulu was chosen as a study sample because they also have a tutoring system in their study program. The medical students in the University of Turku have a comprehensive tutoring system and they also study professional themes via portfolio working. The qualitative study data was compressed into different types of groups. According to the results, the students who begin their studies in the Faculty of Medicine are very patient-centered and dedicated to their future profession. At the end of their first-year studies the students seem to lose some of their passionate attitude. Nevertheless, students remain very patient-oriented throughout their first-year studies. In addition, students understand the importance of lifelong learning and taking care of themselves very early on in their academic career. The well-being of the students is a really important theme that needs to be taken into consideration more in the faculty’s tutoring system and in the medical studies. It’s also important to find ways to prevent the medical students from becoming cynical.Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäisen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä sekä näiden käsitysten mahdollisia muutoksia ensimmäisen lukuvuoden aikana. Aineistona käytettiin opiskelijoiden aiheesta kirjoittamia kertomuksia, jotka kirjoitettiin sekä ensimmäisen opiskeluvuoden alussa että ensimmäisen lukuvuoden lopussa. Tutkimusjoukoksi valittiin Turun ja Oulun yliopistoissa lääketieteellisissä koulutusohjelmissa vuonna 2008 aloittaneet opiskelijat (n=171). Oulu valittiin tutkimukseen mukaan, sillä heillä on käytössään opettajatuutorointijärjestelmä, mutta ei erillistä portfoliotyöskentelyä. Turun tiedekunnassa on käytössä laaja opettajatuutorointimalli ja lisäksi ammatillisia teemoja käsittelevä portfoliotyöskentely. Kvalitatiivista tutkimusaineistoa lähestyttiin tyypittelyn avulla. Kertomusten perusteella vaikuttaisi, että opiskelijoilla on opiskelut aloittaessaan hyvin potilaskeskeinen ja kutsumuksellinen käsitys lääkäriydestä. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijoiden kutsumuksellisuus näyttää hieman vähenevän, mutta opiskelijat kokevat edelleen sujuvan potilaskohtaamisen työn tärkeimmäksi osa-alueeksi. Opiskelijat oivaltavat jo opintojen alussa jatkuvan kehittymisen tarpeen lääkärin työssä ja toisaalta myös omasta jaksamisestaan huolehtimisen välttämättömyyden. Lääketieteen opinnoissa ja opettajatuutoroinnissa on tärkeää korostaa itsestään huolehtimisen tärkeyttä sekä kiinnittää huomiota opiskelijoiden mahdollisen kyynistymisen ennaltaehkäisyyn