Selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti joulukuussa 2012 hallitusohjelman ja Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011–2016 kehittämissuunnitelman mukaisesti selvityshenkilöt tutkimaan esiopetuksen velvoittavuutta. Tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet muuttaa esiopetus velvoittavaksi koko ikäluokan pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistumisen varmistamiseksi. Piti myös tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat esiopetuspalveluiden käyttämättä jättämiseen; selvittää toimenpiteet, joita esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi edellyttäisi sekä arvioida keskeiset esiopetuksen velvoittavuuteen liittyvät vaikutukset; vaikutukset lapsille ja heidän perheilleen, taloudelliset vaikutukset, vaikutukset valtion ja kunnallisten viranomaisten toimintaan, yhteiskunnalliset vaikutukset ja muut mahdolliset vaikutukset. Selvitys tuli luovuttaa maaliskuun loppuun mennessä. Selvitystyön perusteella esitämme, että 6-vuotiaiden esiopetus muutetaan velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Laadukas esiopetus on kaikkien lasten perusoikeus ja erinomainen ennaltaehkäisevän kasvatustyön muoto. Esiopetus takaa hyvän perustan koulun aloittamiselle. Esiopetuksen velvoittavaksi tekemiseen pätee ”Ex post facto” -periaate, jonka mukaan käytännöt ja perusteet ovat jo olemassa; puuttuu vain itse lainsäädäntö. Esiopetuksella on oma ja erityinen keinovalikoimansa pienten lasten kasvatus- ja opetustyössä. Ajallisesti joustava ja lasten turhaa rasittamista välttävä pikkulapsipedagogiikka valmentaa lapsia myöhempää elämää varten. Selvityksessä korostetaan että kuusivuotiaiden lasten elämä ei ole kuitenkaan pelkkää valmentautumista tulevaa varten, vaan lapsuudella on ainutlaatuinen asema ihmisen elämänkulussa, jonka hyvyyttä tulee kaikin mahdollisin keinoin tukea. Pikkulapsipedagogiikka tekee mahdolliseksi joustavan koulunaloituksen. Esiopetus tuo lasten vanhemmille ja perheille hyvän tuen heidän kasvatustoiminnalleen. Vaikka esiopetuksen osallistumisaste on jo nyt korkea, niin lasten säännöllinen ja päivittäinen osallistuminen esiopetukseen vasta takaa parhaat mahdollisuudet oppimiselle ja kehittymiselle. Laadukkaan esiopetuksen paras tae on opettajakunnan pedagoginen osaaminen. Velvoittavuuden mukanaan tuoma pysyvyys tukee sitä. Selvityksen perusteella toteamme, että esiopetuksen velvoittavuudella ei ole taloudellisia vaikutuksia kunnille maksettaviin valtionosuuksiin, koska ne maksetaan jo tällä hetkellä koko kuusivuotiaiden lukumäärän mukaan. Kunnille syntyvät kustannukset arvioidaan pieniksi, koska ikäluokka osallistuu esiopetukseen jo nyt miltei kokonaisuudessaan. Esiopetukseen osallistumattomuuteen ei löydetty yksittäistä syytä, vaan 2–3 % suuruinen kato selittyy monen syyn summana. Valtaosa esiopetuksesta puuttuvista lapsista asuu isoissa kaupungeissa eikä ennakko-odotusten mukaisesti syrjäseuduilla tai haja-asutusalueilla. Koko ikäluokan kattavan esiopetuksen järjestäminen ei aiheuta suuria muutoksia myöskään viranomaisten toimintaan, koska esiopetus on jo nyt osa opetustointa. Esiopetuksen velvoittavuus lisää kunnan viranhaltijoiden mahdollisuuksia pitkäjänteiseen suunnitteluun ja ennakointiin eikä yksittäisten lasten osallistumista tarvitse enää erikseen pohtia

Now it’s Your Turn. Preschool Children’s Social and Emotional Interaction in Small Groups

There is concern over social and emotional skill development in early childhood settings. The aim of this systematic observational study was to examine children’s prosocial and problem behaviors in small group settings. Especially, we studied how gender and closeness of friendships influence on children’s group level behavior. Altogether, nine video recordings were coded to observe peer interactions among children during tablet game sessions, where all 15 participants, aged 5 and 6 years, were allocated into four-member groups. The recordings were coded with a modified version of the Social Skills Improvement System Rating Scale. Social network analysis was employed to analyze the density and centrality of the interactions. Our results showed a wide variety of frequencies in different behaviors. In all, prosocial behavior was four times more typical than problem behavior, and there were more initiating than responding behaviors. Unlike prosocial behaviors, which were often verbal, most problem behaviors were nonverbal. The children interacted more actively with their best friends, and boys contributed more to both prosocial and problem behaviors than girls. A practical and concise peer interaction observation tool (PIOT) was developed for this study that can be used to follow children’s social and emotional skills in peer interactions

Suomalaisen varhaiskasvatuksen työ- ja toimintatavat opetussuunnitelmissa

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa ja ohjausdokumenteissa esiintyneitä työ- ja toimintatapoja päivähoitolain (36/1973) voimaantulosta varhaiskasvatuslain (540/2018) voimaantuloon. Tutkimuskysymyksenä on, miten lastentarhametodiikasta on edetty tämän päivän varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan. Artikkelissa pyritään käsitteen käytön yksityiskohtaiseen kuvaukseen sisällönanalyysia käyttäen. Artikkelin aineiston muodostavat varsinaiset opetussuunnitelmat ja niihin verrattavat ohjausasiakirjat. Johtopäätöksenä työtapojen kuvauksissa voi erottaa kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa 1970-luvun alusta 1990-luvulle työtavat heijastivat lapsikeskeistä fröbeliläisyyttä, ja tästä eteenpäin lapsilähtöisyyttä. Fröbeliläiset työtavat ovat osin säilyttäneet asemansa myös lapsilähtöisissä kuvauksissa.</p

Lapsilähtöinen pedagogiikka varhaiskasvattajien kanssa konstruoituna

This paper is a showcase of child-initiated pedagogies as co-constructed with early childhood education practitioners in four countries: Finland, England, Estonia and the USA. The paper also seeks to construe high-quality child-initiated pedagogies. The committed practitioners of child-initiated pedagogies were asked to document a week of their in form of pedagogical diary. The data consists of 29 pedagogical diaries, out of which 351 child-initiated episodes were extracted. An abductive content analysis was performed on the data with the help of child-initiated framework consisting of three core components: child as a subject, reciprocal dialogue and emergent curriculum. The results emphasize the active roles of a practitioner in enabling reciprocal dialogue. Child-initiated pedagogies are not restricted by the type of activity, nor solely by child’s initiative. High-quality child-initiated episodes show deep commitment and meaningfulness, attained through careful consideration of adult role and structural flexibility.Tämä artikkeli esittelee lapsilähtöistä pedagogiikkaa yhdessä konstruoituna varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa. Tarkastelun kohteena ovat lapsilähtöisen pedagogiikan ilmenemismuodot, sekä laadukas lapsilähtöinen pedagogiikka. Osallistujajoukko koostuu lapsilähtöiseen pedagogiikkaan sitoutuneista kasvattajista Virosta, Englannista, Yhdysvalloista ja Suomesta. Teoriaohjaava sisällönanalyysi perustuu viikon ajalta kerätylle 29 pedagogiselle päiväkirjalle joista löysimme 351 lapsilähtöistä episodia. Lapsilähtöisen pedagogiikan teoreettinen kehys perustuu kolme ydinkomponentille: lapsi toiminnan subjektina, edestakainen vuorovaikutus sekä kehkeytyvä opetussuunnitelma. Aineistossa edestakainen vuorovaikutus perustuu aikuisen aktiiviseen rooliin, jossa lasten elämismaailmat sekä intressit kohtaavat. Opettajilla on valmiuksia tarjota sisältöjä, mutta erityisesti joustaa toiminnasta opetussuunnitelman kehkeytymiseksi. Lapsilähtöisyys ei ole sidottu yksinomaan lapsen aloitteisiin, eikä yksittäisiin toimintamuotoihin. Laadukkaassa lapsilähtöisessä pedagogiikassa aikuinen harkitsee rooliaan erityisellä herkkyydellä palvellen teoillaan lapsen tilannekohtaisia intressejä

Lapsilähtöinen pedagogiikka varhaiskasvattajien kanssa konstruoituna

Tämä artikkeli esittelee lapsilähtöistä pedagogiikkaa yhdessä konstruoituna varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa. Tarkastelun kohteena ovat lapsilähtöisen pedagogiikan ilmenemismuodot, sekä laadukas lapsilähtöinen pedagogiikka. Osallistujajoukko koostuu lapsilähtöiseen pedagogiikkaan sitoutuneista kasvattajista Virosta, Englannista, Yhdysvalloista ja Suomesta. Teoriaohjaava sisällönanalyysi perustuu viikon ajalta kerätylle 29 pedagogiselle päiväkirjalle joista löysimme 351 lapsilähtöistä episodia. Lapsilähtöisen pedagogiikan teoreettinen kehys perustuu kolme ydinkomponentille: lapsi toiminnan subjektina, edestakainen vuorovaikutus sekä kehkeytyvä opetussuunnitelma. Aineistossa edestakainen vuorovaikutus perustuu aikuisen aktiiviseen rooliin, jossa lasten elämismaailmat sekä intressit kohtaavat. Opettajilla on valmiuksia tarjota sisältöjä, mutta erityisesti joustaa toiminnasta opetussuunnitelman kehkeytymiseksi. Lapsilähtöisyys ei ole sidottu yksinomaan lapsen aloitteisiin, eikä yksittäisiin toimintamuotoihin. Laadukkaassa lapsilähtöisessä pedagogiikassa aikuinen harkitsee rooliaan erityisellä herkkyydellä palvellen teoillaan lapsen tilannekohtaisia intressejä. This paper is a showcase of child-initiated pedagogies as co-constructed with early childhood education practitioners in four countries: Finland, England, Estonia and the USA. The paper also seeks to construe high-quality child-initiated pedagogies. The committed practitioners of child-initiated pedagogies were asked to document a week of their in form of pedagogical diary. The data consists of 29 pedagogical diaries, out of which 351 child-initiated episodes were extracted. An abductive content analysis was performed on the data with the help of child-initiated framework consisting of three core components: child as a subject, reciprocal dialogue and emergent curriculum. The results emphasize the active roles of a practitioner in enabling reciprocal dialogue. Child-initiated pedagogies are not restricted by the type of activity, nor solely by child's initiative. High-quality child-initiated episodes show deep commitment and meaningfulness, attained through careful consideration of adult role and structural flexibility.</p

Understanding Different Approaches to ECE Pedagogy through Tensions

The concept of pedagogy is the key to understanding pedagogy in early childhood education (ECE) in the Nordic countries, which are known for their high quality of life and education. However, in ECE, there are several different approaches toward pedagogy and it can be said that pedagogy is a multidimensional and dynamic concept. In this paper, the different approaches to pedagogy are defined and reconceptualized through an integrative literature analysis focusing on scientific papers and research reports of the concept. Five approaches to pedagogy were constructed: pedagogy through interaction, pedagogy through scaffolding, pedagogy through didactics, pedagogy through expertise, and pedagogy through future orientation. The identified tensions and elements within the five approaches are presented. Finally, the shared elements among these pedagogical approaches are presented in a dynamic model.</p