Asumisen palvelukonseptit - Palvelukonseptin kehittämisen prosessimalli

Länsimaisissa talouksissa palvelujen kansantaloudellinen merkitys on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, ja tällä hetkellä keskimäärin kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteesta syntyy palvelusektorilla. Palvelujen merkityksen kasvuun vaikuttavat merkittävät yhteiskunnalliset muutostrendit kuten väestön ikääntyminen ja elämäntapojen muutos, joiden vuoksi myös asumisessa tullaan tulevaisuudessa näkemään uudenlaisia palvelukonsepteja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä tekijöistä palvelukonsepti rakentuu ja miten uusia palvelukonsepteja voidaan kehittää. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin olemassa olevia asumiseen liittyviä palvelukonsepteja Suomessa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kartoitettiin kirjallisuuden perusteella palvelukonseptiin liittyviä sisältöjä ja merkityksiä. Lisäksi ensimmäisessä osassa selvitettiin aikaisemmassa tutkimuksessa esiintyviä lähestymistapoja palvelukonseptin kehittämisen prosessiin. Tutkimuksen toinen osuus toteutettiin empiirisesti keräämällä tietoa suomalaisista ja yhdysvaltalaisista asumiskonsepteista ja niihin liittyvistä palvelusisällöistä hyödyntämällä yritysten Internetsivustoja. Tarkastelun kohteena olivat pääasiallisesti suuret asuinkiinteistöjen omistajat sekä asumissektorilla toimivat rakennusliikkeet. Suomalaisissa asumiskonsepteissa palveluja esiintyy vaatimattomasti. Erityisesti asumisen tukea ja lisäarvoa tarjoavien, asukkaille suunnattujen asukaspalvelujen tarjonta on vähäistä. Asumispalvelut liittyvätkin tällä hetkellä pääosin erityisryhmien kuten ikäihmisten asumiseen, sekä joissain tapauksissa myös ylelliseen asumiseen. Ylelliset asumisen konseptit ovat kuitenkin huomattavasti tyypillisempiä Yhdysvalloissa, jossa erilaisia lisäpalveluja ja mukavuuksia on kytketty asumiseen monipuolisesti. Asumiseen liittyvät palvelusisällöt ovatkin Yhdysvalloissa huomattavasti Suomen vastaavia pidemmälle kehittyneempiä. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin malli asumisen palvelukonseptin kehittämiselle. Mallin päävaiheet ovat palvelustrategian laatiminen, idean kehittäminen, palvelukonseptin kehittäminen, palvelun suunnittelu, täysmittainen kaupallistaminen ja lanseeraus sekä jälkiarviointi. Malli perustuu kirjallisuudesta tehtyihin havaintoihin palvelukonseptin määrittelystä sekä uuden palvelun kehittämisen prosessimallista, ja mallia tuotiin lähemmäksi asumisen kontekstia ottamalla huomioon empiirisessä tarkastelussa esiin nousseita tekijöitä käytännön asumiskonsepteihin liittyen

Asumisen ja hyvinvoinnin uudet palvelumallit

Julkaisu on vuonna 2010 käynnistyneen ALMA-tutkimushankkeen (Asumisen ja hyvinvoinnin uudet palvelumallit) Aalto-yliopiston, BES-tutkimusryhmän tutkimusosuuden loppuraportti. ALMA-tutkimushankkeessa tarkastellaan asumiseen ja hyvinvointiin liittyvän palveluliiketoiminnan haasteita ja edellytyksiä sekä luodaan keinoja uusien palvelumallien tuottamiselle. Erityisesti tutkimuksessa on keskitytty asumissektorin toimijoiden verkottuneisiin toimintamalleihin ja yhteistyösuhteiden johtamiseen asukas- ja kiinteistöpalvelujen tuottamiseksi ja kehittämiseksi. Raportti koostuu kahdesta itsenäisestä osakokonaisuudesta: Osa 1 ”Asumispalvelut ja niiden kehittäminen” tuo esiin palveluiden kysyntään ja kehittämiseen liittyviä näkökulmia. Osassa luodaan katsaus keskeisiin asukaspalvelujen kehittämisen haasteisiin suomalaisella asumissektorilla sekä esitellään erilaisia malleja uusien palvelujen kehittämiseksi. Osan kirjoittamisesta on vastannut tohtorikoulutettava Jaakko Siltaloppi. Osa 2 ”Verkostojohtaminen palveluliiketoiminnassa” avaa verkostomaisen toiminnan edellytyksiä ja toimintamekanismeja asumisen palveluverkostoissa, erityisesti informaation ja tiedon johtamisen näkökulmasta. Osassa selvitetään ja vertaillaan palveluverkostojen johtamisen mekanismeja vakiintuneissa kiinteistöpalveluverkostoissa sekä nousevissa senioriasumiskonseptien kehittämiseen tähtäävissä kumppanuuksissa. Tutkimuksen tuloksena esitellään malli informaation ja tiedon johtamiselle palveluverkostoissa. Osan kirjoittamisesta on vastannut tohtorikoulutettava Arto Huuskonen. Hankkeen Aalto-yliopiston tutkimusosuudesta on vastannut tutkimuspäällikkö Jukka Puhto. Tutkimushanke on toteutettu yhteistyössä Tampereen teknillisin yliopiston Asumisen liiketoiminta –tutkimusryhmän (ASLI) kanssa. Hankkeen yhteistyöorganisaatiot ovat Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Tampereen kaupungin asuntotoimi, Asokodit Oy, ISS Palvelut Oy, Järvenpään Mestariasunnot, Realia Isännöinti Oy, Sato Oyj, sekä Suomen Aluerakennuttaja Oy. Hankkeen viestintäpalvelujen tuottamisesta on vastannut Oy Culminatum Ab

Finding high-impact intervention points for plastic recycling using an exploratory stock-flow model

With the growing impetus to increase the recycling of plastic waste, a more detailed understanding of the impact of different interventions on improving material circulation in the plastic value chain is needed. This paper uses an exploratory stock-flow modeling approach to analyze the impact potential of critical intervention points and their combinations for increasing circularity and reducing linearity in the Finnish plastic recycling system. The results show that interventions at all our selected intervention points—demand, collection, sorting, and processing—are needed to reach the best outcomes in terms of linear material flows. With uncertainty regarding international flows, collection- and sorting-targeting actions are most effective in avoiding the most pessimistic circularity outcomes, whereas demand- and capacity-targeting interventions have the potential to achieve the best optimistic circularity outcomes. The results contribute to previous research on plastic recycling by improving understanding of the critical bottlenecks and synergistic effects of supply- and demand-side interventions, as well as by supporting policy and industrial decision-making by drawing attention to effective combinations of interventions under uncertainty. The analysis also highlights how the coarse resolution structure of the material flow system governs the impact potential of intervention points, while many system parameters are less significant.publishedVersionPeer reviewe

Palvelu ideologiana ja toimintana: Kognitiivinen näkökulma palvelumuutokseen suomalaisella asumissektorilla

Service transformation describes organization-level change from goods- to service-centric value creation. While considering the aspects of strategy and organization structure, existing research pays little attention to the cognitive basis of service transformation. Integrating perspectives from three theoretical backgrounds – service-dominant logic, institutional theory and organizational cognition – this dissertation develops new knowledge of how framing influences service transformation. Frame is defined here as an organization level schema of interpretation that embodies a particular interpretation of the organization in its environment, guiding how the members of the organization engage in value cocreation. Adopting a qualitative research approach, this dissertation studies service transformation in Finland's residential sector, in which organizations are increasingly adopting resident-focused and service-centric forms of activity to complement the asset-centric logic of operations. This dissertation consists of two empirical studies. The first study examines how organizations perceive and respond to the transformation toward increasingly resident-centric service provision in the residential sector, and identifies four logics of value creation. The second study adopts a multiple-case study design to understand how framing influences service transformation in seven organizations. The findings present four archetypical ways of framing services – as profit generation, organizational reorientation, basis of business, and expression of values – which rest on two underlying dimensions: Argument diversity describes whether an organization relies on business-centric rationales or multiple interrelated rationales in legitimizing resident services; identification with resident-centric service provision distinguishes between instrumental views of resident services and resident services as the constitutive logic of the organization. The findings link the archetypical frames to different tactics by which managers build their legitimacy within the organization, and identify different managerial orientations to facilitate change at the level of activities, organization design, and culture. Finally, the findings link these to different directions of service transformation.The findings contribute to service literature on by theorizing the cognitive underpinnings of service transformation, emphasizing service not only as operative-level activity but also as organization-wide ideology to value creation. The findings also complement organizational literature by examining service transformation as organizational hybridization, as well as by elaborating the role of framing in organizations responding to institutional processes.Palvelumuutos kuvaa organisaatioiden muutosta tuotekeskeisestä palvelukeskeiseen tapaan luoda arvoa. Aikaisempi tutkimus korostaa palvelumuutoksen strategisia ja organisaation rakenteeseen liittyviä kysymyksiä, mutta ei syvennä ymmärrystä sen kognitiivisesta perustasta. Eri teoriataustoja hyödyntäen tämä tutkimus luo uutta tietoa kehystämisen vaikutuksista palvelumuutokseen. Kehys (engl. frame) on organisaatiossa jaettu tulkintaskeema joka sisältää tietyn käsityksen tai tulkinnan organisaation toiminnasta ympäristössään ja joka ohjaa tapoja, joilla organisaation jäsenet suuntautuvat arvonluontiin. Väitöskirja perustuu laadulliseen tutkimusotteeseen ja tarkastelee palvelumuutosta suomalaisella asumissektorilla, jossa organisaatiot omaksuvat aikaisempaa asukaslähtöisempiä ja palveluun perustuvia toimintatapoja kiinteistöihin keskittyvän toiminnan rinnalla. Empiirinen tutkimus jakautuu kahteen osatutkimukseen. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan organisaatioiden näkemyksiä ja tapoja asukaskeskeisten palvelutoimintojen omaksumiseen laajasti erilaisissa organisaatioissa, ja tunnistetaan arvonluontia ohjaavia toimintalogiikoita. Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin palvelujen kehystämisen vaikutuksia palvelumuutokseen seitsemässä organisaatiossa. Tuloksissa tunnistetaan neljä arkkityyppistä tapaa kehystää palveluja osana organisaation toimintaa, joissa palvelu nähdään joko voitontavoitteluna, organisaation uudelleensuuntautumisena, liiketoiminnan perustana tai arvojen toteuttamisena. Tämä luokittelu perustuu kahden ulottuvuuden tunnistamiseen: argumenttien monimuotoisuus erottaa yksipuolisesti liiketoiminnan argumentteja korostavat kehykset useita argumentteja yhdistävistä; identifioituminen palveluntuottajaksi erottaa instrumentaalisen näkökulman palvelujen ymmärtämisestä toiminnan perustana. Eri kehysten omaksuminen perustuu erilaisiin keinoihin oikeuttaa palvelumuutos organisaation sisällä, sekä johtaa muutosta toimintojen, organisaation rakenteen ja kulttuurin tasoilla. Lisäksi tulokset linkittävät edellä mainitut tekijät palvelumuutoksen erilaisiin aineistosta tunnistettuihin suuntiin. Väitöskirja lisää ymmärrystä palvelumuutoksen kognitiivisesta perustasta, korostaen erityisesti palvelun ideologista ulottuvuutta organisaation toiminnan perustana. Lisäksi tutkimustulokset täydentävät havaintoja organisaatioista useita arvonluonnin logiikoita yhdistävinä hybridirakenteina, ja syventävät tutkimustietoa kehystämisen roolista organisaatioiden ja institutionaalisten prosessien rajapinnassa

Asuinalueen palvelurakenteen ominaisuudet - lähipalvelujen alueelliset erot Helsingin Mellunmäessä ja Munkkiniemessä

Local services have an important role in making quality residential environments. However, previous research concerning residential environments diminishes the service point of view. Moreover, the effects of services on neighbourhood quality are also relatively poorly understood. This research aims at increasing understanding on factors that affect the features of services in residential areas. The research strategy is a case study in which local service environments were examined in two residential areas in Helsinki. Quantitative supply data were collected from business register files and through observations. Data to determine the success factors and local factors affecting the services in residential areas were collected through 19 interviews with local service providers, zoning officials and non-profit associations. Significant differences between service offerings were found between case residential areas. Munkkiniemi has twice as much companies and three times more local services than those in Mellunmäki. The most significant differences were found in leisure services and creative services. Observations revealed notable differences in specialized trading services and in banking services, as well as in business-to-business services, which all were more abundant in Munkkiniemi. In general, hedonic service features are typical of Munkkiniemi whereas utilitarian features are characteristic of Mellunmäki. Basic services such as grocery stores and hairdresser's made the least amount of difference between case neighbourhoods as well as construction and real estate related companies. Results indicate that the number of basic services is determined by the number of inhabitants and size of the housing stock. For the more specialized services, the difference between the case neighbourhoods can be explained by the wealth of the neighbourhood residents. The difference in service supply is also explained by large shopping centres located near Mellunmäki which lure residents to shop outside their own residential area. The research shows that socio-economic features, location-related factors, local services and physical and social environments account for the features of neighbourhood services. Resident and service-related factors affect the service features directly. Social and physical environments affect the image and the attractiveness of the neighbourhood which in turn increase the purchasing power in the area by increasing the wealth of the residents and the number of outside customers using services in the particular neighbourhood. The features of neighbourhood services highlighting the differences between case areas were found to include the service providing sector, the nature of service and service customization. The success factors were found to be similar in all local services and between case residential areas: service quality along with location-related factors was considered as the most important as it increases customer satisfaction.Asuinalueiden palveluja on tutkittu selvästi vähemmän kuin asumiseen liittyviä fyysisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Monissa tutkimuksissa on kuitenkin korostettu palvelujen merkitystä asuinalueiden laadun osatekijänä. Palvelut on kytketty tutkimuksissa ympäristöönsä monin tavoin, mutta kuitenkaan niihin liittyviä vaikutusmekanismeja ei tunneta. Tässä tutkimuksessa pyritäänkin lisäämään ymmärrystä juuri näihin vaikutuksiin liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää tekijöitä, jotka kuvaavat ja selittävät alueiden palvelurakenteiden ominaisuuksien välisiä eroja. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Helsingin Mellunmäen ja Munkkiniemen asuinalueilla. Palvelutarjonnan määrätietoja selvitettiin yritysrekisteritietojen ja havainnoinnin perusteella. Yhteensä 19 haastattelun avulla selvitettiin paikallisia näkemyksiä palvelutoimintaan vaikuttavista tekijöistä yrittäjien, kaupunkisuunnittelun ja yhdistysten edustajien kanssa. Määrällisesti kohdealueiden palvelutarjonnan erot ovat merkittäviä. Munkkiniemessä yritysten määrä on kaksinkertainen ja havainnoinnin avulla määritettyjen asukkaille suunnattujen palvelujen määrä kolminkertainen Mellunmäkeen verrattuna. Selvimmin palvelut eroavat vapaa-aikaan liittyvissä palveluissa sekä käsityö- ja muissa luovissa palveluissa. Myös erikoiskaupan sekä pankkipalvelujen suhteen erot ovat suuria. Lisäksi Munkkiniemessä on selvästi enemmän yrityksille suunnattuja palveluja. Munkkiniemen palvelutarjonnalle on ominaista nautintoihin liittyvät sisällöt, Mellunmäessä palvelujen käytännöllisyys. Peruspalveluissa kuten päivittäistavarakaupassa erot alueiden välillä olivat pieniä samoin kuin kiinteistö- ja rakennusyritysten määrässä. Näiden palvelujen määrä riippuu tutkimuksen perusteella alueen asukas- tai asuntokannan koosta, kun muiden palvelujen määrää selittää asukaskannan varallisuus eli ostovoiman määrä, joka on Munkkiniemessä selkeästi korkeampi. Alueiden välistä eroa selittävät myös Mellunmäen läheisyydessä sijaitsevat suuret ostoskeskukset, jotka vaikuttavat ostovoiman siirtymiseen Mellunmäen ulkopuolelle. Palvelurakenteen ominaisuuksiin vaikuttavat asukaskantaan liittyvät sosioekonomiset tekijät, palvelujen sijainti ja saavutettavuus, palveluympäristö sekä fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tekijät. Palveluihin sekä asukaskantaan liittyvillä tekijöillä on suora vaikutus palvelurakenteen ominaisuuksiin. Ympäristön fyysiset ja sosiaaliset piirteet vaikuttavat alueen imagoon ja haluttavuuteen, jotka lisäävät alueen ostovoimaa asukaskannan varallisuuden ja ulkopuolisten asiakasvirtojen kasvun myötä. Palvelurakennetta kuvaavia ominaispiirteitä ovat tuottajataho, palvelun luonne sekä palvelun yksilöllisyys, jotka kuvaavat alueiden välisiä eroja. Tutkimuksen perusteella toimialojen ominaisuuksiin ei liity selkeitä menestystekijöitä, vaan palveluyrittäjästä riippumatta keskeinen menestystekijä on palvelun laatu ja sen avulla saavutettava asiakastyytyväisyys

Toward a sustainable plastics value chain

Funding Information: This research received funding from the Academy of Finland, Strategic Research Council . Publisher Copyright: © 2021 The AuthorsIn recent years, various environmental issues associated with plastics have become well documented, spurring a growing volume of research on the barriers, drivers, and solutions related to the development and commercialization of sustainable—bio-based, biodegradable and circular—plastics. However, a systemic perspective that addresses the complex interdependencies across the value chain has so far been missing from the analysis. Based on a qualitative study covering the entire plastics value chain in Finland and Northern Europe, this paper addresses the research gap with two main findings. First, the paper identifies three core conundrums that describe the complex and interrelated nature of technological, operational, economic, and societal factors, which are inhibiting the transition to sustainable plastics at three critical junctures of the value chain. Second, the findings describe four solution mechanisms, which suggest that the value chain actors need to shift (i) from the supply of bulk materials to material solutions; (ii) from firm-centric material development to cross-tier collaboration; (iii) from price competition to competition on sustainability benefits; and (iv) from isolated technologies to infrastructure development. These findings extend our understanding of the systemic challenges for the transition to a sustainable plastics economy and shed new light on the ways in which companies can address the challenges for a system-wide impact.Peer reviewe

Services in Residential Areas - A Case Study in Mellunmäki and Munkkiniemi in Helsinki

Both Finnish and international research have focused on physical and social factors affecting the quality of residential environments. Services, on the other hand, have mostly been neglected in this kind of research, although their significance is recognized. Especially, research on the relationships between services and residential areas is needed, as little service research exist in the context of housing, most of it focusing on public services. This research aims to describe the interplay between services and other residential area features. The focus is on private service businesses and their success factors. The re-search is conducted as a case study in two residential areas in Helsinki, namely Mellunmäki and Munkkiniemi. Quantitative data used consists of business register data and observations, and qualitative data consists of 19 interviews with local service entrepre-neurs, municipal zoning officials and local non-profit associations. This data was ana-lyzed to provide an overview of the service offering in the residential areas, as well as to create understanding on the mechanisms and success factors of local service business in the context of residential areas. Quantitatively, significant differences were found in the service offerings between the two areas. The number of businesses was twice as large in Munkkiniemi when compared to Mellunmäki, and based on observations that reveal consumer-oriented services Munkkiniemi had three times as many service businesses than Mellunmäki. The most significant differences were found in leisure services and creative services, as well as in business-to-business services. Specialized trade services were also more abundant in Munkkiniemi. The differences in ‘basic’ local services, such as grocery stores and hair dresser’s, were not as significant, indicating that these services are more dependent on the number of residents in the area. On the contrary, more individual and intangible ser-vices seem to be depending more on the purchasing power of the residents. Five groups of factors were recognized that affect the development and survival of residential area services: residents, location, service environment, physical environment and social environment. The socio-economic features of the resident stock in the area affect the purchasing power, location includes attainability and traffic connections, service environment portrays the business activities in the area as well as the services available in nearby districts, physical environment considers buildings and landscapes, and social environment consists of communality and cooperation as well as safety within the area. For single service businesses, the key success factor is the quality of service. In more standardized services, central location and good price-quality ratio were seen as important, while in more individual and professional services customer retention was seen as an important success factor.Asumisen ja asuinalueiden tutkimuksessa fyysisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutuksia asumiseen on tutkittu laajasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Palveluja on kuitenkin tutkittu vain vähän osana asuinympäristöä, vaikka palvelut vaikuttavat olennaisesti asuinympäristön ja päivittäisen elämisen laatuun. Erityisesti palvelujen ja muun elinympäristön välisiä suhteita selvittävää tutkimusta on tehty vähän, ja olemassa oleva tutkimus painottuu voimakkaasti julkisiin palveluihin kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata asuinympäristön ja palvelurakenteen välisiä vaikutuksia sekä tunnistaa yksityisen palvelutoiminnan menestymisen edellytyksiä asuinalueilla. Tutkimus toteutettiin tutkimalla kahta helsinkiläistä asuinaluetta – Mellunmäkeä ja Munkkiniemeä – määrällisen yritysrekisteriaineiston ja observoinnin sekä laadullisten yrittäjähaastattelujen avulla. Määrällisen aineiston avulla rakennettiin kuva alueiden palvelutarjonnasta ja alueiden välisistä eroista. 19 haastattelussa tuotiin esiin paikallisia näkemyksiä palvelutoimintaan vaikuttavista tekijöistä palveluyrittäjien, kaupunkisuunnitteluviranomaisten sekä paikallisyhdistysten edustajien näkökulmista. Alueiden palvelutarjonnassa havaittiin lukumäärä- ja toimialatietojen perusteella merkittäviä eroja, vaikka asukasluvultaan alueet ovat likimain samankokoiset. Yritysten määrässä Munkkiniemi on kaksi kertaa Mellunmäkeä suurempi, ja havaintojen perusteella asukkaille suunnattuja palveluja Munkkiniemessä on kolme kertaa Mellunmäkeä enemmän. Peruspalvelujen kuten päivittäistavarakaupan ja parturi-kampaamopalvelujen määrässä alueiden välillä ei ole merkittävää eroa, vaan suurimmat erot syntyvät vapaa-ajan palvelujen, luovien palvelujen sekä yrityspalvelujen määrässä. Erot ovat selkeitä myös erikoiskaupan palveluissa. Tulosten perusteella peruspalvelujen määrä näyttääkin riippuvan alueen asukasmäärästä, yksilöllisempien palvelujen määrä sekä palvelutarjonnan laajuus riippuu voimakkaammin asukaskannan ostovoimasta. Asuinalueiden palvelurakenteeseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa asukaskantaan, sijaintiin ja saavutettavuuteen, palveluympäristöön, fyysiseen ympäristöön ja sosiaaliseen ympäristöön liittyviin tekijöihin. Asukaskantaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa asukaskannan varallisuus ja asukasaktiivisuus. Sijaintiin ja saavutettavuuteen liittyvät alueen liikenneyhteydet. Palveluympäristö käsittää alueen elinkeinotoiminnan sekä lähialueiden palvelukeskittymien vaikutukset paikalliseen palveluyrittäjyyteen. Ympäristön fyysisiin piirteisiin on sisällytetty alueen rakennuskantaan ja maisemaan liittyviä tekijöitä. Sosiaalinen ympäristö kuvaa yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä alueen sisällä sekä alueen turvallisuutta. Palveluyrittäjien toiminnan keskeinen menestystekijä on palvelun laatu. Peruspalveluissa tärkeänä pidettiin asiakasvirtojen saavuttamista sekä kilpailukykyistä hinta-laatusuhdetta, yksilöllisissä palveluissa korostuu asiakassuhteiden säilyttäminen