Kõõluste ülekoormusvigastuste konservatiivne ravi

Pikaajalised kõõluste ülekoormusvaevused ehk ülekoormustendopaatiad on sportlaste ja pidevalt sarnaseid tööliigutusi tegevate inimeste üks enam levinud ja häirivam probleem. Ülekoormustendopaatiate etioloogia, patogenees ja krooniliseks muutumine on ikka veel paljuski ebaselge. Senimaani ei ole isegi teada, kui suur roll on koormusel endal nende kaebuste tekkes. Kuna tendopaatiate etiopatogenees ei ole selge, on ka nende mitmekülgne ravi enam kliiniliste kogemuste pagasile toetuv kui teaduslikult tõestatud ja kontrollitud. Teaduslikult on tõestatud seos korikosteroidhormoonide süstete ja lihaskõõlusaparaadi ekstsentriliste harjutuste ehk pidurdusmehhanismil põhinevate liigutuste ravitoime. Teiste konservatiivsete ravimeetodite kohta puudub korrektsetel uuringutel põhinev analüüs või on saadud tulemused vasturääkivad. Eesti Arst 2005; 84 (10): 718–72

Väestön ikääntymisen endogeeniset vaikutukset talouskasvuun

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Viimeisen vuosikymmenen aikana on tutkittu paljon väestön ikääntymisen aiheuttamia välittömiä vaikutuksia talouteen, kuten esimerkiksi kasvavia eläkemenoja. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin muitakin vaikutuksia, kuten muutoksen äänestäjäpopulaation rakenteeseen. Tässä tutkielmassa päämääränä on tutkia äänestäjäpopulaation rakennemuutoksen aiheuttamaa vaikutusta tulevaisuuden talouskasvuun. Tutkielmassa vertailen kahta mallia, joissa tulevaisuuden talouskasvun määrää poliittisessa prosessissa määräytyvä veroprosentti. Verorosentin vaikutusmekanismissa verotuloilla rahoitetaan koulutus, joka määrää talouden inhimillisen pääoman määrän ja tätä kautta tulevaisuuden talouskasvun. Poliittisessa prosessissa vastakkaisia preferenssejä edustavat työikäiset ja eläkeläiset, joista työikäiset preferoivat positiivista veroprosenttia ja eläkeläiset nollaveroprosenttia. Tutkielmassa esittelemissäni malleissa päädytään vastakkaisiin päätelmiin; toisessa väestön ikääntymisen vaikutus on positiivinen ja toisessa negatiivinen. Tavoitteena on selvittää tulosten erojen syyt. Ensimmäisenä tutkielmassa esittelen Gradstein ja Kaganovichin Journal of Public Economics -lehdessä vuonna 2004 julkaistun artikkelin, jossa esitellyssä mallissa väestön ikääntyminen mallinnetaan odotuseliniän kasvun kautta. Ihmisten odotuseliniän kasvaessa heidän kiinnostuksensa eläkeikää kohtaan kasvaa ja he haluavat suuremman tuoton säästöilleen, mikä on saavutettavissa ainoastaan korkeamman inhimillisen pääoman kautta. Tämän vuoksi he preferoivat korkeampaa veroprosenttia. Mallissa oletetaan koko talouden hyvinvoinnin maksimoiva poliittinen prosessi, mikä mahdollistaa korkeamman veroprosentin ja tätä kautta korkeamman tulevaisuuden talouskasvun. Toisessa tutkielman pääartikkeleista Holtz-Eakin, Lovely ja Tosun Journal of Macroeconomics -lehdessä vuonna 2004 julkaistussa artikkelissa väestön ikääntyminen mallinnetaan syntyvyyden kasvuvauhdin hidastumisena. Mallissa oletetaan poliittiseksi prosessiksi mediaaniäänestäjämalli. Väestön ikääntyminen muuttaa mediaaniäänestäjän henkilöllisyyttä pienempää veroprosettia preferoivien suuntaan ja näin aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen tulevaisuuden talouskasvuun. Tutkielmassa laajennan esittelemäni mallit käsittämään molemmat väestön ikääntymisen mallintamistavat, minkä jälkeen tutkin mallintamistapojen vaikutusta tuloksiin yhdessä artikkeleissa oletettujen äänestysmallien kanssa. Tämän jälkeen tutkin vielä eläkeläisten osuuden maailmanlaajuisen kasvun vaikutusta ja etenkin tulevaisuudessa mahdollisen eläkeläisten enemmistön aiheuttamia vaikutuksia talouskasvuun

General thoracic surgery in Finland, a perspective from the Helsinki University Hospital

The field of thoracic surgery is a rapidly developing field due to exciting developments in technology and oncologic treatments as well as continuous innovation in surgical technique. Although the population of Finland is relatively small, general thoracic surgery is represented at a high level in five centralized university centers, Helsinki University Hospital, Tampere University Hospital, Turku University Hospital, Kuopio University Hospital and Oulu University Hospital. Thus, high case volume and good results are achieved in these centers. Here, we describe a short history, current state and future prospects of the field of cardiothoracic surgery in Finland, with a focus on general thoracic surgery and the perspective of Helsinki University Hospital. From the field's birth in Finland, marked by the first lobectomy, in the late 1930's, it has grown and adapted more and more modern techniques such as totally minimally invasive esophagectomy and robotic lung cancer surgery. Nowadays, most of general thoracic surgery in Helsinki University Hospital is either minimally invasive or robotic and open surgery is the exception to the norm. Helsinki University Hospital has a strong presence in the European general thoracic surgery community and aims to do so in the future by investing on training & education, research and surgical innovation.Peer reviewe

Loss of skeletal muscle mass during neoadjuvant treatments correlates with worse prognosis in esophageal cancer : a retrospective cohort study

Background: Nutritional deficits, cachexia, and sarcopenia are extremely common in esophageal cancer. The aim of this article was to assess the effect of loss of skeletal muscle mass during neoadjuvant treatment on the prognosis of esophageal cancer patients. Methods: Esophageal cancer patients (N = 115) undergoing neoadjuvant therapy and surgery between 2010 and 2014 were identified from our surgery database and retrospectively analyzed. Computed tomography imaging of the total cross-sectional muscle tissue measured at the third lumbar level defined the skeletal muscle index, which defined sarcopenia (SMI <52.4 cm2/m2 for men and <38.5 cm2/m2 for women). Images were collected before and after neoadjuvant treatments. Results: Sarcopenia in preoperative imaging was prevalent in 92 patients (80%). Median overall survival was 900 days (interquartile range 334-1447) with no difference between sarcopenic (median = 900) and non-sarcopenic (median = 914) groups (p = 0.872). Complication rates did not differ (26.1% vs 32.6%, p = 0.725). A 2.98% decrease in skeletal muscle index during neoadjuvant treatment correlated with poor 2-year survival (log-rank p = 0.04). Conclusion: Loss of skeletal muscle tissue during neoadjuvant treatment correlates with worse overall survival.Peer reviewe

Hand-sewn versus stapled anastomoses for esophagectomy: We will probably never know which is better

Cited by: 4; All Open Access, Gold Open Access, Green Open AccessPeer reviewe

Analysoi tästä: Hämeen ammattikorkeakoulu otti ketterästi haltuun oppimisanalytiikkaa

Katsauksessa kuvataan tarinanomaisesti Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tiedolla johtamisen työkalujen ketteryyteen perustuvaa kehitystyötä, näiden palvelujen käyttöä ja nykytilaa organisaation eri toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksellinen osuus on laadullinen narratiivinen analyysi: Edellä mainitun kehitystarinan kautta arvioidaan HAMKin ketterän kehittämistoiminnan onnistumista oppimisanalytiikkaan liittyvän liiketoimintatiedon hankinnassa. Arviointi tehtiin vasten tekijöiden ennakkoon asettamia menetystekijöitä. Kokeilujen kautta eteneminen mahdollisti kehitystyön ripeyden. Voitiin nopeasti hypätä uudelle polulle sisältökehityksen ja tulosten visualisointien osalta. Tuloksena oli moderni ja kehittyvä palvelukokonaisuus, jonka arvo korkeakoulun kehittämisen ja johtamisen kannalta on tunnistettu ja tunnustettu