Aikuiskasvatuksella rakennetaan tulevaisuutta koronakriisin jälkeen

Aikuiskasvatuksen tehtävä poikkeusoloista palautuessa on löytää keinoja siihen, että arkisivistymisen, oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet säilyvät kaikille avoimina. Joustavuutta tarvitaan jatkossa lähiopetuksen ja etäopetuksen yhdistämiseen. On tärkeää kaventaa eri aikuisryhmien välistä, osallistumista eriarvoistavaa digitaalista kuilua. Samalla on syytä muistaa terveen kriittinen suhde verkkovälitteiseen työhön ja opiskeluun

Iällä on väliä myös koulutusta koskevassa päätöksenteossa

Ikä on tuotava mukaan koulutusta koskevaan keskusteluun. Kysymys myöhemmän iän opiskelumahdollisuuksista kytkeytyy ikäsyrjinnästä vapaan yhteiskunnan edistämiseen. Aikuisten tavoitteellinen opiskelu ja harrastaminen auttavat konkreettisesti haastamaan ikääntymistä koskevia ikäviä ennakkoluuloja ja raivaamaan tilaa omalle tavalle elää ja ikääntyä. Vanhanakin on oikeus sivistää itseään. Tämä on hyvä muistaa koulutusleikkauksia koskevassa päätöksenteossa

Kirjoittaessasi et ole koskaan yksin

Aikuiskasvatuksessa arvioitsijoiden ja toimituskunnan tehtävänä on haastaa ja kannustaa kirjoittajia kirkastamaanajatuksiaan ja ilmaisuaan. Rakentava palaute on lahja, josta tulee osa tekstiä, kun tekijä muokkaa sitä. Kirjoittamistyötä kannattelee kirjoittajien ja lukijoiden yhteys tekstien äärellä ja teksteissä

Aikuiskoulutukseen kohdistuvat odotukset eivät synny tyhjästä

Minkälaiset odotukset ohjaavat aikuiskoulutukseen osallistumista? Pidetäänkö koulutusta välttämättömänä suorituksena, jota ilman ei voi tavoitella hyvää elämää

Vaikutusvaltaa vain suurille?

Aikuiskasvatus on rajoja ylittävä tiede, mutta syövätkö lähtökohdat sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Kuinka ratkaistaan yhtälö pienen mittakaa­van, näkymättömien aikuiskasvatuksen tutkijoiden ja kaventuvien yhteiskunnallisten vaikutusmahdol­lisuuksien välillä

Troublesome access: Non-admission experiences in the competitive finnish higher education

In this study, I address policy aims to reconcile equality of opportunity and marketization by examining difficulties in access to Finnish higher education. Finnish higher education is largely funded by the state and has no tuition fees. However, new demands have arisen that align with market-driven policy. At the same time, the Finnish system is one of the most competitive systems in the Organization for Cooperation and Development (OECD), and around 70% of applicants do not gain admittance. The purpose of this study is to examine how prospective degree students who have applied without being allowed to start studying toward a degree respond to the loss of opportunity and position themselves in the higher education marketplace. The analysis is based on 50 online narratives. The results are elaborated into three exploratory story models: (1) ‘Never give up on your dreams’; (2) ‘Need to figure out a new plan’; and (3) ‘You can’t get everything you want in life’. The stories show that marketization of higher education affects the experiences and expectations of prospective students. Moreover, marketization offers opportunities differently for those who already have plenty of resources to compete for access to higher education and those who do not.</p

Paineet kypsyttävät huippusuorittajan

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut erityisesti nuorten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden jaksaminen tulevaisuutta koskevien valintojen ja vaatimusten ristipaineissa. Löytyykö oma paikka opintojen jälkeen työelämästä, onko se mieluinen ja mitä se vaatii? Nuoret aikuiset siirtyvät koulutuksesta työelämään vain huomatakseen, että heiltä odotetaan sielläkin yhä uusia näyttöjä ja jatkuvaa uuden opettelua. Olisi hyvä kysyä, millaiset rakenteelliset muutokset rakentavat systeemiä, joka ei palkitse liiallisesta suorittamisesta ja itsensä venyttämisestä äärirajoille. Perustavaa muutosta tarvitaan sekä arvostuksissamme että arvioinnin ja palkitsemisen käytännöissä. Uusi ideaali voisi olla yhteiskunta, jossa omaa arvoaan ei tarvitsisi todistella jatkuvalla itsensä ylittämisellä

Tieteenalan rajat ja niiden ylittäminen

Tieteenalojen rajojen ja identiteetin määrittely on jatkuva prosessi. Siihen eivät riitä tutkimuskohde&nbsp;ja alan vakiintuneet menetelmät, ei edes ansiokas historia. Tieteenala pysyy elävänä ainoastaan, jos sen&nbsp;ympärillä on vahva tiedeyhteisö, joka synnyttää uutta tutkimusta, kokee yhteenkuuluvuutta ja on valmis&nbsp;puolustamaan alansa olemassaolon oikeutusta