Mobile payment as a multi-sided platform : Success factors and IT governance practices

The aim of this research was to discover factors that lead to mobile payment platform’s success in the Finnish market. Mobile payment research has been ongoing for the past 20 years but no solution has made a clear breakthrough. Research has focused on technological factors, factors concerning consumers and adoption of mobile payment solutions and the majority has been exploratory, early research. Because of the rise of mobile technology and popularity of mobile content, flexible use of mobile phones and growing amount of non-cash transactions is a turning point now possible for mobile payment solutions. Along the success factors this research aimed to consider governance practices and to examine the perceived roles of the ecosystem participants. This is a qualitative study based on a case, MobilePay, a mobile payment platform provided by Danske Bank. Eleven semi-structured interviews (conducted in January 2017) with mobile payment ecosystem participants, industry experts, served as the research data, along with literature and publicly available information. The importance of nine success factors (choice of technology, choice of features, size of the ecosystem and openness, security, service pricing, reliable platform provider, guidance, training and support, successful implementation of service changes and sales and marketing of the platform) was evaluated. Because IT governance has been considered successful in the field of IT, two structures, three processes and three relational mechanisms were chosen to be evaluated to see their suitability in a mobile payment ecosystem. To create a better picture of the ecosystem, the perceived roles and responsibilities of the ecosystem participants were examined. All nine success factors were considered greatly significant for the success of a mobile payment platform. The successful implementation of service changes, the choice of technology and marketing of the platform were seen as the most important factors. User support was perceived the least important. Four success factors, user experience, ease of implementation, ability to use in all channels and loose competition and authoritative control, were added by the interviewees. Both cooperation between the ecosystem participants and clearly defined roles and responsibilities were perceived as critical for success. Solutions should also be based on existing standards. Identified contact persons in the participants’ organizations and a defined development plan were considered well-suitable for governing the mobile payment ecosystem

Branding through visual design: A case study of a company’s visual identity guided by brand values and story

This thesis is a study on how a company can use visual design in branding. A company’s visual identity has previously been studied mostly through corporate identity and from the perspective of designing individual identity elements. Visual design in all of its applications including products, environments and information has received less attention. The objective was to investigate what kind of considerations building and managing a visual identity requires and in which parts of branding visual design can play a role. Evaluating the effectiveness of the chosen approach to visual design was left outside the scope. The topic was studied through a literature review and case study. The Finnish distillery Kyrö Distillery Company was selected as the case company because of its active branding efforts and broad use of visual material. The case study was divided into visual research and interview with the company’s marketing manager. The objective of the visual research was to gain an initial understanding of the case company’s visual identity. The interview was conducted to shed light on the decision-making and challenges behind the visual identity. Since the study was a single case study of a company in the distinctive alcohol industry there are limitations to applying the findings to all businesses. In branding visual design can be used to differentiate products, create brand awareness and justify a premium price. The case study findings suggest that companies can approach creating a visual identity through their brand values and story. Companies should consider how different visual identity elements relate to each other as well as to the other senses. One of the biggest challenges is maintaining a coherent and consistent visual identity when collaborating with various other parties. Companies can benefit from clear instructions, a design manual and especially from centralizing visual design to one trusted design agency. This thesis provides a starting point for companies planning to create or redesign their visual identity as it highlights some of the main considerations and challenges when managing visual design. Visual design can be a powerful tool in branding and an alternative to traditional advertising

ErbB Ligands in Angiogenesis

The formation of new blood vessels, i.e. angiogenesis, is an important phenomenon during normal development and wound repair, as well as during various pathological processes, such as tumor growth and metastasis. Specific growth factors regulate angiogenesis by modulating the different cellular functions of endothelial cells (EC), and periendothelial cells, such as pericytes (PC) and smooth muscle cells (SMC), which interact with ECs in a paracrine manner. ErbB receptors form a subgroup of transmembrane receptor tyrosine kinases that interact with growth factors of the epidermal growth factor (EGF) family. ErbB receptors regulate behaviour of a variety of normal as well as tumor cell types. Cancer drugs that target epidermal growth factor receptor (EGFR, ErbB1) or ErbB2 receptor have been approved for clinical use. It has been speculated that part of the antitumor activity of ErbB inhibitor compounds result from an antiangiogenic mechanism. The results presented here indicate a role for endothelial-derived EGF-like growth factors heparin binding EGF-like growth factor (HB-EGF) and neuregulin-1 (NRG-1) in the paracrine regulation of angiogenesis. HB-EGF, EGFR and ErbB2 are shown to mediate interaction between ECs and SMCs in vitro, and gefitinib, an inhibitor of EGFR kinase activity, suppresses recruitment of PCs/SMCs in vivo. NRG-1 is shown to regulate EC functions in vitro and angiogenesis in vivo by indirect mechanisms involving vascular endothelial growth factor-A (VEGF-A) and VEGF receptor-2 (VEGFR-2). Furthermore, EGFR activity is demonstrated to regulate recruitment of bone marrow-derived perivascular cells during tumor neovascularization in vivo. These results indicate that ErbB signaling is involved in the cellular processes of new blood vessel formation. This study gives new information about the role of ErbB ligands and receptors in angiogenesis and vasculogenesis and about the mechanisms by which ErbB inhibitor drugs such as gefitinib affect tumor growth.Siirretty Doriast

Hypervirtaa tölkistä : nuorten energiajuomien kulutus ja terveellisyysmielikuvat

Opinnäytetyön avulla selvitettiin keravalaisten 13–24 -vuotiaiden nuorten energiajuomien kulutusta ja terveellisyysmielikuvia. Energiajuomat ovat olleet viimeaikoina paljon puhuttu aihe mediassa ja varsinkin nuorten energiajuomien käyttö on noussut uutisotsikoihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorten energiajuomakulutusta, mielikuvia juomien terveellisyydestä sekä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön empiirisen osan tutkimuskohteena olivat Keravan Sompion ylä-asteen, Keravan lukion ja Keravan Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Opinnäytetyön lähtökohtana oli tutkia aihetta puolueettomana ulkopuolisen silmin. Sen tavoitteena oli saada päivitettyä tietoa hyödyttämään niin aiheesta kiinnostuneita nuoria, vanhempia, koulujen henkilökuntaa sekä mahdollisesti myös energiajuomayrityksiä. Kyselytutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti. Tarvittavat tiedot kerättiin opiskelijoilta kolmessa koulussa yksinkertaista kyselylomaketta käyttäen. Kyselyyn vastasi 149 keravalaisnuorta, jotka olivat ikähaarukaltaan 13-24 -vuotiaita. Heiltä saatiin yhteensä 139 käyttökelpoista vastauslomaketta. Kyselylomakkeita analysoitiin tilastotieteelliseen analyysiin suunnitellulla SPSS-ohjelmalla. Analysoinnissa kiinnitettiin erityisesti huomiota kolmen ikäluokan välisiin eroihin. Analysoinnissa kiinnitettiin erityisesti huomiota kolmen ikäluokan välisiin eroihin. Vastanneista 13–16 -vuotiaita oli 68, keskimmäisen ikäryhmän 17–20 -vuotiaita nuoria 27 ja 21–24 -vuotiaita 42. Tulokset osoittivat muun muassa kuinka paljon nuoret kuluttavat energiajuomia sekä mitä mieltä he ovat energiajuomien hypervirtaavasta maailmasta. Nuoret nauttivat energiajuomia keskimäärin reilun yhden annoksen viikossa ja suurin osa nuorista juo niitä funktionaalisuuden, eli piristymisen vuoksi. Ostopäätöstä tehtäessä energiajuoman maku vaikutti keskimäärin eniten valintaan. Nuoret eivät yleisesti pitäneet juomia terveellisinä.Hyper-energy from a can - The consumption and the health image of energy drinks among young people The aim of this thesis is to determine 13-24-year-old youngsters’ consumption of energy drinks and the health image they carry. Energy drinks have been a hot topic recently in the media, and especially youngsters’ use of energy drinks has received media coverage. Purpose of this study was to identify energy drink consumption by young people, the health image of beverages and the factors influencing the purchase decision. The Empirical part of the thesis research was conducted in the Kerava Sompio upper-level school, Kerava high school and Kerava Laurea students. The key element of the study was objectivity. Its aim was to get the updated information for the benefit of young people interested in this topic, parents, school staff, and possibly also energy drink companies. The survey was carried out quantitatively. The required data was collected from students in three schools using a simple questionnaire. In Kerava, 149 youngsters between 13 and 24 years-old responded to the survey. The number of sufficient replies was 139. Questionnaires were analyzed by using SPSS software which is designed for statistical analysis. Particular attention was paid to the analysis of the three age group differences. The number of respondents aged between 13 and 16 was 68, the group between 17 and 20 were 27 and 21 to 24 years-old were 42. The results of the study showed among other things, how much young people consume energy drinks and how they see the hyper-energetic world of them. Young people enjoy the energy drinks in average, a fair one dose a week, and the majority of young people drink them because of functionality, i.e. due to a pick-me up. When making a purchase decision of an energy drink the purchasing decision was mostly influenced by the flavor of the drink. Young people generally did not regard energy drinks as healthy

Detection of blue under chromatic adaptation: The effects of stimulus size and eccentricity

AbstractWe measured thresholds for the perception of blue under chromatic adaptation to white, green, yellow or red at the eccentricities of 0–70 deg in the temporal visual field of four subjects. We used a series of stimulus sizes at each eccentricity, without a prior assumption of any peripheral size-scaling factor. The CIE 1976 UCS (u′, v′) chromaticity coordinates corresponding to blue perception were subtracted from the chromaticity coordinates of the adaptation field in order to obtain the threshold differences (du′, dv′) in chromaticity coordinates. Spatial scaling factors for the perception of blue were obtained by non-linear regression. (E2 + 5 deg) refers to the eccentricity at which stimulus diameter had to be doubled in order to maintain performance found at the eccentricity of 2.5 deg. E2 for the perception of blue tint varied from 1.2 to 36 deg depending on the state of chromatic adaptation and subject. For the perception of blue tint in yellow three subjects and for the perception of blue tint in red one subject had no spatial scaling factor that would make performance independent of eccentricity. Thus, spatial scaling does not always work

Kiinteässä tilassa olevan selluloosan kemiallinen muokkaus & Selluloosan asylointireaktion kontrollointi ionisissa nesteissä ja liuotinsysteemeissä

Tässä tutkielmassa on perehdytty kirjallisuuskatsauksen avulla kiinteässä tilassa olevan selluloosan muokkaukseen kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia reagensseja käyttäen sekä erilaisiin selluloosan aktivointitapoihin mekaanisesta käsittelystä säteilytykseen. Tutkielman kokeellisessa osassa on selluloosan asylointireaktiota on parametrisoitu ionisissa nesteissä ja liuotinsysteemeissä. Selluloosa on uusiutuva raaka-aine – sitä voi olla jopa 90 prosenttia puun massasta – jonka käyttökohteet ovat jo nyt monipuolisia, mutta josta toivotaan öljypohjaisten tuotteiden osittaista korvaajaa lähitulevaisuudessa. Koska selluloosa on voimakkaasti vetysitoutunut luonnonpolymeeri, sen rakenne aiheuttaa useita haasteita muokkaukselle. Esimerkiksi sen liuottaminen onnistuu vain harvoihin liuottimiin. Selluloosasta voidaan kuitenkin tehdä käyttökelpoisia tuotteita myös ilman liuotusta. Kaasumaisilla ja nestemäisillä reagensseilla voidaan muokata kiinteän selluloosan pintaa ja jopa pintaa syvemmältä. Näin voidaan saavuttaa käyttötarkoitukseen sopiva tuote liuostilassa tehtyjä johdannaisia helpommin. Esimerkiksi paperin pintaa voidaan muokata hydrofobiseksi. Kiinteillä reagensseilla selluloosaa saadaan muokattua, kun sitä jauhetaan yhdessä reagenssien kanssa. Liuoksessa selluloosasta on tehty paljon tutkimusta ja julkaistu useita erilaisia johdannaisia eri liuottimissa. Eri reaktioparametrien vaikutusta tuotteisiin ei kuitenkaan ole julkaista laajemmalti, joten jokaisen uuden tuotteen kohdalla parametrisointi täytyy tehdä erikseen. Tässä tutkimuksessa tuotettiin heksanoyyliselluloosaa mikrokiteisestä selluloosasta liuotinsysteemissä (DMAc/LiCl) ja kahdessa ionisessa nesteessä ([amim]Cl ja [mmim]Me2PO4). Heksanoyyliselluloosan synteesiä muuteltiin liuottimen, reaktiossa käytetyn emäksen, reaktioajan ja selluloosan konsentraation suhteen. Tuotteet karakterisoitiin IR- ja NMR-spektroskopialla ja kokoeksluusiokromatografialla. Tutkimuksessa havaittiin käytetyn liuotinsysteemin olevan ionisia nesteitä parempi paitsi siksi, että sillä saatiin aikaiseksi substituoituneempia tuotteita, myös siksi, että se lyhensi selluloosan ketjua vähemmän kuin ioniset nesteet

Puolustusvoimain liikekannallepanon oikeudellinen perusta

Johdannossa käsitellään laaja-alaisesti ja yleisellä tasolla liikekannallepanoa käsitteenä ja sen aikana tapahtuvia toimenpiteitä. "Nykyisessä yleisessä kielenkäytössä liikekannallepanoa ei ole rajoitettu käsittämään yksinomaan puolustusvoimien saattamista liikekannalle, vaan se sisältää tämän ohella myös maanpuolustuksen kaikkien alojen liikekannallepanon." "Tavoitteeksi tässä tutkielmassa on rajoituttu ottamaan puolustusvoimain liikekannallepanoa koskevien, positiivisten oikeutemme normien toteaminen, niiden sovellutusalojen tutkiminen sekä erityisesti perustuslain liikekannallepanoa koskevan menettelysäännöksen mahdollisen kehittämistarpeen tarkastelu."Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan puolustusvoimien liikekannallepanokäsitteen sisältöä. Seuraavassa luvussa käsitellään historiallista taustaa vuodesta 1772 alkaen itsenäisyytemme ensimmäisiin vuosiin saakka. Neljännessä luvussa, "Puolustusvoimain liikekannallepanoa koskevat voimassaolevat oikeussäännökset", käsitellään yksityiskohtaisesti hallitusmuodon sekä asevelvollisuuslain ja -asetuksen sisältöä. Lopuksi tarkastellaan liikekannallepanoa edistävää lainsäädäntöä yleisesti ja liikekannallepanon suoritusedellytysten luomisessa. Yhdistelmässä todetaan esimerkiksi lainsäädännöllisiä kehittämistarpeita

Merkityksellistä merkityksellistämistä: Visualisointien rooli strategisen merkityksellistämisen koordinoinnissa

Making sense of an organization’s future is an inherently complex activity. Consequently, to develop new ideas in strategy work, managers and consultants create visualizations such as process maps and matrices and utilize material such as flip charts and sticky notes. Several studies have identified visual material as meaningful for both individual and collective sensemaking. Moreover, in the context of strategizing, research has demonstrated that visualizations can be utilized to both promote and limit the creation of new meanings. However, while it appears that visual material could be applied to guide sensemaking, it is unclear how organizations intentionally utilize visual approaches to drive the process forward. This thesis examines the role of visual material in coordinating strategic sensemaking. The aim is to explore how visual material can be utilized to facilitate the sensemaking process and what organizations should consider during that process. The thesis is based on a case study of the strategic development activities of a Finnish university. The case study explores how the team responsible for managing the day-to-day strategy process utilized visual material. The study applies organizational ethnography through three methods: documentation of visual material, observations in meetings as well as interviews with key stakeholders. The study followed the grounded-theory approach to gradually and systematically explore the research problem. The study found that visual material can support coordination in various ways. It can be utilized to set the stage for sensemaking, ground sensemaking activities in meetings and workshops, initiate strategy-related discussion and facilitate the planning of the sensemaking process. Moreover, visualizations play multiple roles in the sensemaking process. They can offer a platform for eliciting insights, a lens for reviewing strategic ideas, a means for exploring connections between ideas and a tool for establishing ideas. Additionally, the findings suggest that organizations should consider the potential pitfalls of visualization and the dynamics in a collaborative visualization process as well as ensure visual approaches are aligned with the sensemaking process. Working closely with design professionals may be necessary to utilize these visual approaches effectively. The study deepens understanding on the role of visual material in a collective sensemaking process. Visual material offers a tangible platform for sensemaking not only for the individuals developing the content of the strategy, but also for the team coordinating the strategy process. Today, strategies, products and services are increasingly developed collaboratively and iteratively. When utilized strategically, visualization provides a valuable tool for enhancing collaboration and creativity as well as making sense of the organization’s future.Organisaation tulevaisuuden suunnittelu on monimutkainen prosessi. Luodessaan uusia ideoita strategiatyössä esimiehet ja konsultit luovat visualisointeja, kuten prosessikaavioita ja matriiseja, sekä hyödyntävät materiaaleja, kuten fläppitauluja ja tarralappuja. Tutkimukset osoittavat, että visuaaliset materiaalit tuovat arvoa, kun yksilöt ja yhteisöt luovat uusia merkityksiä. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että visualisointeja voidaan hyödyntää sekä uusien merkitysten luomisen edistämiseen että rajaamiseen strategiatyössä. Vaikuttaa siltä, että visualisoinneilla voisi ohjata merkitysten luomista. Aikaisemmista tutkimuksista ei kuitenkaan voida päätellä, miten organisaatiot tietoisesti hyödyntävät visuaalisia menetelmiä prosessin edistämiseen. Tämä opinnäyte tutkii visuaalisten materiaalien roolia merkityksellistämisprosessin koordinoinnissa. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten visualisoinneilla voi ohjata merkityksellistämisprosessia ja mitä organisaatioiden tulisi ottaa huomioon kyseisen prosessin aikana. Opinnäyte perustuu tapaustutkimukseen suomalaisen yliopiston strategiatyöstä. Tapaustutkimus keskittyi visualisointien hyödyntämiseen tiimissä, joka koordinoi strategiaprosessia. Tutkimus toteutettiin etnografisin menetelmin: aineisto kerättiin dokumentoimalla visualisointeja, havainnoimalla sekä haastattelemalla prosessille keskeisiä henkilöitä. Aineistoa analysoitiin systemaattisesti ja asteittain ankkuroidun teorian avulla. Tutkimuksen perusteella visualisoinnit voivat tukea koordinointia monella tavalla. Ne voivat luoda pohjan uusien merkitysten luomiseen, ohjata merkitysten luomista kokouksissa ja työpajoissa, innoittaa strategiaan liittyviä keskusteluja sekä tukea koordinoinnin suunnittelua. Lisäksi visualisoinneilla voi olla erilaisia rooleja uusia merkityksiä luovassa prosessissa: visualisoinnit edesauttavat uusien oivallusten syntymistä, strategisten ideoiden arviointia, ideoiden välisten yhteyksien luomista ja ideoiden vakiinnuttamista. Havaintojen perusteella organisaatioiden olisi hyvä ottaa huomioon visuaalisointimenetelmien mahdolliset rajoitteet, yhteisöllisen visualisointiprosessin ominaispiirteet sekä menetelmien ja merkityksellistämisprosessin yhdenmukaisuus. Muotoilun ammattilaisten tuki voi olla tarpeen visuaalisten työkalujen hyödyntämisessä tehokkaasti. Tutkimus auttaa ymmärtämään visualisointien roolia prosessissa, jossa yhteisö pyrkii luomaan uusia merkityksiä. Visualisoinnit ovat sekä strategiaa koordinoiville että sen sisältöä kehittäville henkilöille hyvä keino merkitysten luomiseen. Strategioita sekä uusia tuotteita ja palveluita luodaan yhä useammin iteratiivisesti ja yhteisöllisesti. Strategisesti hyödynnettyinä visualisoinnit ovat arvokas työkalu yhteistyön ja luovuuden edistämiseen ja organisaation tulevaisuuden kehittämiseen

The effects of visual mode, accent and attitude on EFL listening comprehension with authentic material

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten visuaalinen moodi, aksentti ja asenne vaikuttavat lukiolaisten englannin kuullun ymmärtämiseen, kun kuuntelussa käytetään autenttista materiaalia. Tutkimuksessa vertaillaan audiovisuaalista kuullun ymmärtämistehtävää sekä tavanomaisempaa kuullun ymmärtämistehtävää, jossa puhujaa ei nähdä. Tutkimusongelmia on neljä: Kuinka puhujan näkeminen vaikuttaa englannin kuullun ymmärtämiseen? Kuinka puhujan aksentti vaikuttaa kuulijan ymmärrykseen? Miten kuulijan asenne puhujan aksenttia kohtaan vaikuttaa ymmärrykseen? Millainen on kolmen tutkitun muuttujan, visuaalisen moodin, aksentin ja asenteen, suhde toisiinsa? Teoreettisena pohjana käytetään aiempia tutkimuksia audiovisuaalisen tekstin ymmärtämisestä, kuulijalle vieraiden aksenttien ymmärtämisestä sekä asenteen vaikutuksesta kuullun ymmärtämiseen. Teoria on koostettu useista tutkimuksista, sillä tälle aiheelle ei ole entuudestaan olemassa kattavaa teoriaa. Tutkimuksessa käytetään monivalintatehtävää mittaamaan ymmärrystä audiovisuaalisessa ja audiaalisessa kontekstissa. Koehenkilöiden asenteita puhujan aksenttia kohtaan mitataan kaksinapaisella arviointikyselyllä. Koeryhmä koostuu 39:stä lukio-opiskelijasta, joista 27 on ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 12 kolmannen vuoden opiskelijoita. Pienen otteensa vuoksi tutkimus on tapaustutkimus. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että puhujan näkeminen helpottaa kuullun ymmärtämistä silloin, kun hän elehtii niin, että kuulija voi rakentaa merkitystä sekä nähdyn että kuullun perusteella. Huulilta lukemisen ei havaittu hyödyttävän kuullun ymmärtämisessä, kun puhuja puhui kuulijalle vieraalla aksentilla. Vaikka visuaalinen moodi pääsääntöisesti helpottikin kuullun ymmärtämistä, saattoivat monitulkintaiset eleet olla jopa harhaanjohtavia. Kuulijalle vieras aksentti vaikeutti kuullun ymmärtämistä selvästi. Vaikka puhujan näkeminen helpotti kuullun ymmärtämistä, se ei tasoittanut aksenttien välisiä haastavuuseroja. Kuulijan asenteen puhujan aksenttia kohtaan havaittiin vaikuttavan subjektiiviseen käsitykseen ymmärtämisestä sen sijaan, että se olisi vaikuttanut objektiiviseen tuloksista mitattuun ymmärryksen tasoon. Tämä oli yllättävää, sillä aiemmat tutkimukset ovat painottaneet asenteen vaikutusta tärkeänä osana kuullun ymmärtämistä. Koehenkilöiden asenteet puhujaa kohtaan olivat positiivisemmat silloin, kun he näkivät puhujan. Koska tutkimuksessa keskitytään vieraan kielen kuullun ymmärtämiseen, siitä on järkeenkäypää johtaa pedagogisia sovelluksia. Kuulijalle vieraiden aksenttien käyttäminen vaikeuttaa kuullun ymmärtämistä selvästi, mikä tulee ottaa huomioon kuullun ymmärtämistehtäviä suunniteltaessa. Audiovisuaalisia kuullun ymmärtämistehtäviä suunniteltaessa tulee kaikki puhujan eleet tulkita huolellisesti, jotta niiden vaikutus kuullun ymmärtämiseen voidaan ennakoida

Bos taurus genome sequence reveals the assortment of immunoglobulin and surrogate light chain genes in domestic cattle

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>The assortment of cattle immunoglobulin and surrogate light chain genes has been extracted from the version 3.1 of <it>Bos taurus </it>genome sequence as a part of an international effort to sequence and annotate the bovine genome.</p> <p>Results</p> <p>63 variable lambda chain and 22 variable kappa chain genes were identified and phylogenetically assigned to 8 and 4 subgroups, respectively. The specified phylogenetic relationships are compatible with the established ruminant light chain variable gene families or subgroups. Because of gaps and uncertainties in the assembled genome sequence, the number of genes might change in the future versions of the genome sequence. In addition, three bovine surrogate light chain genes were identified. The corresponding cDNAs were cloned and the expression of the surrogate light chain genes was demonstrated from fetal material.</p> <p>Conclusion</p> <p>The bovine kappa gene locus is compact and simple which may reflect the preferential use of the lambda chain in cattle. The relative orientation of variable and joining genes in both loci are consistent with a deletion mechanism in VJ joining. The orientation of some variable genes cannot be determined from the data available. The number of functional variable genes is moderate when compared to man or mouse. Thus, post-recombinatorial mechanisms might contribute to the generation of the bovine pre-immune antibody repertoire. The heavy chains probably contribute more to recombinational immunoglobulin repertoire diversity than the light chains but the heavy chain locus could not be annotated from the version 3.1 of <it>Bos taurus </it>genome.</p