Työkyvyttömyydestä ja työttömyydestä aiheutuva työelämästä poissaolo sekä aktiivitoimenpiteille osallistuminen Pohjoismaissa 2005 ja 2010

Tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyysetuuksien, rekisteröidyn työttömyyden sekä aktiiveille työvoimapoliittisille toimenpiteille osallistumisen yleisyyttä Pohjoismaiden työikäisissä väestöissä vuosina 2005 ja 2010. Lisäksi kuvataan kunkin maan etuus- ja työvoimapoliittisten järjestelmien pääpiirteet ja tärkeimmät uudistukset 2000-luvun aikana. Tarkastelu perustuu pääasiassa Pohjoismaisten sosiaaliturvaviranomaisten, pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean NOSOSKO:n sekä Eurostatin tilastollisiin tietokantoihin, joista kerättiin sekä järjestelmäkuvauksia että tilastotietoja. Työkyvyttömien ja työttömien yhteismäärä eli työikäiseen väestöön suhteutettu ”kokonaispoissaoloaste” oli kumpanakin vuonna Pohjoismaiden korkein Suomessa, vaikka se pienenikin jonkin verran 2005–2010 (19,1 % ->17,8 % työikäisistä). Poissaolo oli vähentynyt eniten Ruotsissa (17,0 % -> 12,2 % työikäisistä). Tanskassa sekä Norjassa poissaoloaste oli tarkasteluvuosina noin 13–14 % tuntumassa. Aktiiveille työvoimapoliittisille toimenpiteille osallistuneiden määrä oli koko tutkimusjakson ajan suurin Tanskassa (4,1 % - 5,4 % työikäisistä). Suomi poikkesi muista maista siinä, että meillä aktivointi painottui suhteellisesti enemmän työvoimapoliittiseen koulutukseen ja vähemmän tuettuun työllistämiseen. Merkittävää oli myös se, että Suomesta edelleenkin puuttuivat suoraan vajaakuntoisille suunnatut työllistämistoimet, vaikka tämän kohderyhmän osuus muissa maissa oli yli puolet kaikesta tuetusta työllistämisestä. Yleiskuvana oli, että Suomi on sekä järjestelmien rakenteellisen kehittämisen että niiden tilastollisten käyttöasteiden suhteen pysynyt tutkimusajanjaksolla jokseenkin paikoillaan, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa muutokset ovat olleet suuria yleensä usealla osa-alueella. Yhteisenä piirteenä muille Pohjoismaille on ollut työkyvyttömyysetuuksien ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden hallinnollinen lähentäminen ja jopa osittainen yhteen sulauttaminen. Vielä ei ole käytettävissä riittävästi tietoa siitä, missä määrin järjestelmien työnjaon muutokset ovat auttaneet tehostamaan työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien palvelua ja palauttamaan heitä takaisin työelämään. Selvää kuitenkin on, että muiden Pohjoismaiden uudenlaista lähestymistapaa tulisi Suomessakin tarkoin seurata

Associations between partial sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Timely return to work after longterm sickness absence and the increased use of flexible work arrangements together with partial health-related benefits are tools intended to increase participation in work life. Although partial sickness benefit and partial disability pension are used in many countries, prospective studies on their use are largely lacking. Partial sickness benefit was introduced in Finland in 2007. This register study aimed to investigate the use of health-related benefits by subjects with prolonged sickness absence, initially on either partial or full sick leave.</p> <p>Methods</p> <p>Representative population data (13 375 men and 16 052 women either on partial or full sick leave in 2007) were drawn from national registers and followed over an average of 18 months. The registers provided information on the study outcomes: diagnoses and days of payment for compensated sick leaves, and the occurrence of disability pension. Survival analysis and multinomial regression were carried out using sociodemographic variables and prior sickness absence as covariates.</p> <p>Results</p> <p>Approximately 60% of subjects on partial sick leave and 30% of those on full sick leave had at least one recurrent sick leave over the follow up. A larger proportion of those on partial sick leave (16%) compared to those on full sick leave (1%) had their first recurrent sick leave during the first month of follow up. The adjusted risks of the first recurrent sick leave were 1.8 and 1.7 for men and women, respectively, when subjects on partial sick leave were compared with those on full sick leave. There was no increased risk when those with their first recurrent sick leave in the first month were excluded from the analyses. The risks of a full disability pension were smaller and risks of a partial disability pension approximately two-fold among men and women initially on partial sick leave, compared to subjects on full sick leave.</p> <p>Conclusions</p> <p>This is the first follow up study of the newly adopted partial sickness benefit in Finland. The results show that compared to full sick leave, partial sick leave - when not followed by lasting return to work - is more typically followed by partial disability pension and less frequently by full disability pension. It is anticipated that the use of partial benefits in connection with part-time participation in work life will have favourable effects on future disability pension rates in Finland.</p