Hur bemöta barn som upplevt våld : verktyg för professionella : en kvalitativ studie

Syftet med detta lärdomsprov är att lyfta fram vilka verktyg professionella kan använda i möten med barn som upplevt våld. Vi undersöker om Folkhälsans temadag har varit till nytta för de professionella i arbetet med barn som upplevt våld. Frågeställningar som vi använt oss av är: När ska de professionella misstänka att ett barn upplever våld? Vad ska man tänka på i möten med traumatiserade barn? Upplever de professionella att de har tillräckligt med kunskap för att bemöta barn som upplevt våld? Har de professionellas förhållningssätt i arbetet med barn förändrats efter temadagen? I den teoretiska delen tar vi även upp varför barn med funktionshinder är speciellt utsatta för våld samt hur de professionella ska bemöta dem. Genom en kvalitativ undersökning intervjuade vi professionella som arbetar med barn. Resultatet av undersökningen visade att de professionella har haft nytta av Folkhälsans temadag, den kan således fungera som ett utbildningstillfälle för professionella. Via temadagar kan professionella få verktyg att använda i arbeten med barn som upplevt våld.The purpose of this Bachelor’s thesis is to present which tools professionals can use in meetings with children who have experienced violence. We’re examining if Folkhälsan’s theme day has been useful for the professionals in their work with children who have experienced violence. The central questions for the thesis are: When should the professionals suspect that a child is experiencing violence? What to consider in meetings with traumatized children? Are the professionals experiencing having enough knowledge to respond to children who have experienced violence? Have the professionals approach toward their work with children changed after the theme day? In the theoretical part we’re also presenting why children with disabilities are particularly exposed to violence, and how the professionals should respond to them. Through a qualitative study, we interviewed professionals who are working with children. The result of the study showed that Folkhälsan’s theme day was useful to the professionals. Therefore can the theme day serve as an educational opportunity for professionals. Professionals can receive tools to use in their work with children, who have experienced violence, through theme days

Ammatillisen toimijuuden ilmeneminen digitalisoituvalla hoiva-alalla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisena ammatillinen toimijuus näyttäytyy hoiva-alalla, jossa erilaisten digitaalisten apuvälineiden määrä hoitotyön tueksi lisääntyy jatkuvasti. Tutkimuksen kohdejoukkona toimii erilaisissa hoivaympäristöissä työskentelevät lähi- ja sairaanhoitajat, joilla on työssään käytössä vähintään kaksi digitalisaation mukanaan tuomaa apuvälinettä. Kaikki haastatellut tekevät arjessaan hoidollista työtä, vaikka muutamalla on vastuualueellaan myös muunlaisia kehittämistehtäviä. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu ammatilliseen toimijuuteen, mutta teoriaosuudessa käsitellään myös digitalisaatiota yleisellä tasolla riittävän taustatiedon saamiseksi. Digitalisaatio ja siihen liittyvät tekniset apuvälineet toimivat ammatilliseen toimijuuteen keskittyvän tutkimuksen tutkimusympäristön kontekstina. Tutkimuskysymyksiä on kaksi; Miten ammatillinen toimijuus ilmenee digitalisoituvissa hoivaympäristöissä ja toisaalta puolestaan mitkä tekijät sen ilmenemistä rajoittavat. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella haastattelemalla kahdeksaa hoiva-alan työntekijää huhti-kesäkuun aikana vuonna 2022. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina tapaamisen merkeissä. Haastattelut analysoitiin laadullisen aineiston luokittelevan sisällönanalyysiin kuuluvan tyypittelyn avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ammatillinen toimijuus hoiva-alalla on hyvin persoonaan sidonnaista ja ammatillinen toimijuus voi ilmentyä monella eri tavoin persoonasta riippuen. Toiset pääsevät vaikuttamaan ja toteuttamaan ammatillista toimijuuttaan esim. aloitteiden ja ideoiden tekemisen kautta, kun taas toisilla se tapahtuu esim. asiantuntija- tai sovittelijaroolin muodossa. Ammatillinen toimijuus pitää sisällään myös ulospäin näkyvän organisaation kehittämisen sekä yksilöllisen kehittymisen lisäksi yksilön ymmärryksen organisaatiossa vallitsevista valtasuhteista sekä omasta realistisesta mahdollisuudestaan vaikuttaa. Ammatillisen toimijuuden ilmenemiseen vaikuttaa myös yksilön motivaatio, työnantajaan sitoutuminen sekä henkilökohtaiset tavoitteet. Kokemukset mahdollisuuksista päästä vaikuttamaan ja osallistumaan päätöksentekoon omaa työtä koskevissa asioissa on tutkimuksen perusteella myös hyvin subjektiivinen kokemus. Ammatillisen toimijuuden näkökulmasta subjektiivinen kokemus omasta mahdollisuudesta osallistua riittävästi työyhteisön kehittämiseen on kuitenkin tärkeämpää kuin ulkopuolisen arvioima lopullinen aikaansaannos. Mikäli yksilö kokee voivansa vaikuttaa työyhteisönsä kehittymiseen riittävästi omat tavoitteensa ja tarpeensa huomioiden ja on tilanteeseen tyytyväinen, on subjektiivinen kokemus riittävä ammatillisen toimijuuden kannalta. Ammatillisen toimijuuden ilmenemistä tukee organisaation avoin ja kehittämistä tukeva ilmapiiri, johon hoitajan omat intressit ja persoona soveltuvat sekä pääsevät siellä esiin ja oikeuksiinsa. Ammatillinen toimijuus hoiva-alalla on rajoittuneempaa kuin esimerkiksi opettajien keskuudessa, jossa työympäristö ja työnkuva jo sinänsä antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään luovemmin oman työn kautta kuin hoiva-alalla, jossa työ on rutiininomaisempaa ja säännösten ja ohjeiden kautta säädellympää. Ammatillisen toimijuuden esiintyminen organisaatiossa sitouttaa ja luo kehittämismyönteisen ilmapiirin, jossa työn tuottavuus osaltaan kasvaa. Johtamisen näkökulmasta ammatillisen toimijuuden vaaliminen ja esiintuominen henkilöstössä onkin näin ollen koko organisaation näkökulmasta tavoiteltava asia. Tutkimuksen tulokset ovat aikaisempaan tutkimukseen rinnastettavia, mutta tämän tutkimuksen vähemmän tutkittu ja kontekstiinsa sidonnainen ammatillisen toimijuuden lähestymistapa tuo tutkimuksen kentälle myös erilaista näkökulmaa aiheeseen. Avainsanat: ammatillinen toimijuus, ammatti-identiteetti, hoiva-alan työympäristö, työolot, työorganisaatio, digitaidot, digitaalinen kyvykkyys, johtaminen, työhyvinvointi, persoonallisuu

Managing the growing complexity in information system implementation projects - Case study of Maximo asset management system

Objectives of the Study The main objective in this study is to answer to the two main research questions: what factors cause complexity in Maximo asset management system implementation projects, and how the complexity in Maximo implementation projects can be effectively managed. The purpose of this study is also to give an overview of enterprise asset management field and the Maximo asset management system. In the empirical part it is also briefly discussed how the complexity varies between the project life cycle. Academic background and methodology The study includes a literature review with four main topics. Firstly, enterprise asset management and the information systems used in this field, including Maximo, are discussed. Secondly, complexity theory is defined and the existing academic literature is used to find causes for the complexity in information system projects. Thirdly, Xia's and Lee's (2005) information system development project complexity framework is presented, and finally suggestions from academic literature how to manage the complexity in information system projects are brought up. On the other hand, the empirical part of this study includes a case study approach with seven semi-structured interviews. The case study is a Maximo implementation project and the empirical part answers how the complexity is present in Maximo implementations and how it can be managed. Also insights for the other objectives of the study are presented in the empirical part. Findings and conclusions Information system development project complexity framework by Xia and Lee was seen valid to represent the complexities in Maximo projects but with some modifications. Five complexity factors were removed from the original framework and five new ones added. The new factors included complexities related to global project team, inexperienced team members, multiple vision and goals, negative attitudes and conflicts, and multiple customizations. Also a new dimension, uncertainty, was suggested to be added to the framework. The study also identified seven different methods to manage the complexity in Maximo implementation projects

“If the world decides to abolish apartheid, apartheid will disappear”. : A qualitative study of Swedish political parties' struggle against the apartheid regime in South Africa.

This qualitative study aims to examine five Swedish political parties commitment to fight the system of apartheid in South Africa during 1969- 1986. The study concentrates on how the political parties discussed about the Swedish enterprises activity in South Africa and to what extent Sweden should engage. The result shows that all of the political parties strongly condemn apartheid but had different opinions on how Sweden ought to act regarding of the Swedish enterprises activity in the country

Examensarbete: Nyblivna mammors kroppsuppfattning: En kvalitativ studie om nyblivna mammors förhållande till sin kropp under barnets första levnadsår när återhämtningen sker. Utvecklingsarbete: En kvalitativ studie om hur hälsovårdaren kan bemöta och stöda nyblivna mammor gällande deras kroppsuppfattning.

Examensarbete: Syftet med denna studie har varit att undersöka nyblivna mammors kroppsuppfattning, hur de ser på sin förändrade kropp under det första året efter förlossning när återhämtningen sker. Genom att få värdefull kunskap om hur nyblivna mammor upplever sin kropp får jag som blivande hälsovårdare och annan vårdpersonal större förståelse för hur man kan stöda mammorna på ett bra sätt för att främja deras positiva kroppsbild samt psykiska välmående. Frågeställningen har lytt: Hur förhåller sig nyblivna mammor till den förändrade kroppen under barnets första levnadsår när återhämtningen sker? Studien gjordes som en kvalitativ studie där fyra bloggar skrivna av nyblivna mammor analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys. I studien användes som teoretisk utgångspunkt Ramona T. Mercers teori “becoming a mother” som beskriver moderskapet. I diskussionsdelen reflekterades resultatet med den teoretiska utgångspunkten och bakgrunden. I resultatet framkom att den förändrade kroppen efter en graviditet väcker mycket tankar och känslor hos de nyblivna mammorna men de förhåller sig till den på olika sätt. En del var mera oförberedda på förändringen, medan andra upplevde att förändringen inte var så stor. De kände alla att det är viktigt att acceptera sin nya kropp och vara snäll mot sig själv och var förväntansfulla över hur kroppen kommer att förändras under återhämtningen. Mammorna upplevde positiva känslor såsom bland annat stolthet och tacksamhet över sin kropp, men som blandades med negativa känslor som kroppsmissnöje och en känsla av hopplöshet. Utvecklingsarbete: Syftet med denna studie har varit att undersöka hur hälsovårdaren kan bemöta och stöda de nyblivna mammorna gällande deras kroppsuppfattning. Frågeställningen har lytt: Hur kan hälsovårdaren bemöta och stöda nyblivna mammors kroppsuppfattning under barnets första levnadsår när återhämtningen sker. För att få svar på syfte och frågeställning gjordes en kvalitativ intervjustudie med tre hälsovårdare som arbetar på barnrådgivningen och som kommer i kontakt med de nyblivna mammorna under barnets första levnadsår. Med hjälp av kvalitativ innehållsanalys skapades resultatet som bestod av två kategorier och nio tillhörande subkategorier. Som teoretiska utgångspunkter användes Ramona T. Mercers teori ”Becoming a mother” och Sigridur Halldórsdóttir teori som beskriver relationen mellan vårdare och patient/klient. Resultatet reflekterades sedan mot den teoretiska utgångspunkten och tidigare bakgrund. I resultatet framkom att hälsovårdarna upplever att det kan vara svårt att identifiera de som skulle behöva ett större stöd gällande kroppsuppfattningen och att det ofta kan upplevas som ett känsligt ämne att ta upp så försiktighet krävs. Hälsovårdarna tror inte heller att de nyblivna mammorna kräver eller förväntar sig att hälsovårdaren ska stöda dem gällande deras kroppsuppfattning. För att kunna vara ett bra stöd när det gäller nyblivna mammors kroppsuppfattning anser hälsovårdarna att det är viktigt att hjälpa mammorna att hitta rätt fokus, ge kroppen tid, bromsa mammorna vid behov, att informera om amningens inverkan på kroppen och att kunna erbjuda vidare tjänster för de mammor som behöver hjälp med en hälsosam livsstil.Opinnäytetyö: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia vastatulleiden äitien kehonkuva, miten he katsovat muuttuvaa kehoaan ensimmäisenä vuonna synnytyksen jälkeen, kun toipuminen tapahtuu. Kun saat arvokasta tietoa siitä, miten tuoreet äidit kokevat kehonsa, niin minä tulevana terveydenhoitajana ja muut terveydenhuollon ammattilaiset saavat enemmän ymmärrystä siitä, miten tukea äitejä hyvällä tavalla edistääkseen heidän positiivinen kehonkuva ja henkistä hyvinvointia. Kysymys on ollut: Miten vastatulevat äidit suhtautuvat muuttuneen vartaloonsa lapsen ensimmäinen elinvuoden aikana, kun toipuminen tapahtuu? Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa neljä vastatulleiden äitien kirjoittamaa blogeja analysoitiin kvalitatiivisella sisältöanalyysillä. Tutkimuksessa käytettiin teoreettinen lähtökohta Ramona T. Mercer teoria "Becoming a mother" joka kuvaa äitiyttä. Keskusteluosassa tulos heijastui teoreettiseen lähtökohtaan ja taustaan. Tulos osoitti, että muuttunut keho raskauden jälkeen herättää paljon ajatuksia ja tunteita vastatulleille äideille, mutta he suhtautuvat siihen eri tavoin. Jotkut olivat valmistautumattomia muutokseen, kun taas toiset kokivat, että muutos ei ollut niin suuri. He kaikki kokivat, että oli tärkeää hyväksyä heidän uutta vartaloa ja olla ystävällinen itselleen ja olivat innoissaan siitä, miten keho muuttuu toipumisen aikana. Äidit kokivat positiivisia tunteita, kuten ylpeyttä ja kiitollisuutta kehostaan, mutta jotka sekoittuivat negatiivisiin tunteisiin, kuten kehon tyytymättömyyteen ja toivottomuuden tunteisiin.Bachelor's thesis: The purpose of this study has been to investigate new mothers' body image, how they view their changing body in the first year after childbirth when recovery occurs. When you get precious knowledge about how new mothers experience their body, I as a future health nurse and other health care professionals get a greater understanding of how to support the mothers in a good way to promote their positive body image and mental well-being. The question has been: How do new mothers relate to the changed body during the child's first year of life when recovery takes place? The study was done as a qualitative study in which four blogs written by new mothers were analyzed using qualitative content analysis. The study used as a theoretical starting point Ramona T. Mercer's theory "becoming a mother" describing motherhood. In the discussion part, the result was reflected with the theoretical starting point and the background. The result revealed that the changed body after pregnancy arouses a lot of thoughts and feelings in the new mothers, but they relate to it in different ways. Some were more unprepared for the change, while others felt that the change was not so great. They all felt it was important to accept their new body and be kind to themselves and were excited about how the body will change during recovery. The mothers experienced positive emotions such as pride and gratitude over their body, but which were mixed with negative emotions such as body dissatisfaction and a feeling of hopelessness.Develompent project: The purpose of this study was to investigate how the public health nurse can respond to and support the new mothers regarding their body image. The question has been: How can the public health nurse respond to and support the body image of new mothers during the child's first year of life when the recovery takes place. To get answers to the purpose and question, a qualitative interview study was conducted with three public health nurse who work in child counselling and who meet new mothers during the child's first year of life. Qualitative content analysis created the result, which consisted of two categories and nine associated subcategories. As theoretical starting points, Ramona T. Mercer's theory "Becoming a mother" and Sigridur Halldórsdóttir's theory describing the relationship between nurse and patient/client were used. The result was then reflected against the theoretical starting point and previous background. The results showed that the public health nurse find it difficult to identify those who would need greater support in terms of body image and that it can often be perceived as a sensitive topic to take up such caution. The public health nurses also do not believe that the new mothers demand or expect the health care professional to support them regarding their body image. In order to be a good support when it comes to the body image of new mothers, the public health nurse believe that it is important to help mothers find the right focus, give the body time, slow down the mothers if necessary, to inform about the impact of breastfeeding on the body and to be able to offer further services for those mothers who need help with a healthy lifestyle

"She'd learn over and over from Pa: these men had to have the last punch" : A literary analysis of Delia Owen's Where the Crawdads Sing and how it can be incorporated in the EFL classroom to discuss men's violence against women

This essay offers a literary study of the novel Where the Crawdads Sing written by Delia Owens published in 2018. The aim is to analyze the presence of men’s violence against women by focusing on the protagonist Kya. Moreover, the essay presents a discussion of how the novel can function as a resource in the EFL classroom by applying critical literacy and rape culture as approaches. The essay combines feminist and Foucauldian theory as well as statements made by Hannah Arendt to analyze how the relationship between power and violence can explain men’s violence against women. The findings show that due to her independence as a woman, Kya threatens the social structures where patriarchy reigns superior and that men’s violence against women becomes present when power is threatened. Further, the pedagogical analysis shows that the novel could be used as a resource to discuss how rape is normalized due to gender inequalities where critical literacy is used to question current power structures and to discover silent voices.

"Jag har lärt mig att leva med det, så jag lever faktiskt" : En kvalitativ intervjustudie om människors upplevelser om hur livskvaliteten påverkas av att leva med kronisk smärta samt om det finns tillräckligt med stöd och resurser inom vården för att stöda kroniska smärtpatienter

Syftet med examensarbetet är att genom en kvalitativ intervjustudie öka förståelsen bland vårdpersonal om hur det är att leva med en kronisk smärta och hur det påverkar den kroniskt sjukas livskvalitet. Vi kommer att utgå från två frågeställningar: Hur påverkar den kroniska smärtan det vardagliga livet? Och finns det tillräckligt med resurser och stödtjänster inom vården för att stöda kroniska smärtpatienter? Som teoretisk utgångspunkt använde vi KASAM av Aaron Antonovsky. Teorin utgår från tre olika begrepp; begriplighet, hanterbarhet och meningsfullhet. Resultatet av studien utgår från 7 intervjuer, varav alla lider av kronisk smärta på ett eller annat sätt. Intervjun utgår från sju intervjufrågor och med några följdfrågor, men varje deltagare har fått berätta ganska fritt och sina erfarenheter kring ämnet. I resultatet framkommer det att alla deltagare någon gång under sin sjukdomstid upplevt att den kroniska smärtan påverkat livskvaliteten negativt. Allt från påverkan på familjelivet och vardagen till påverkan på den psykiska och fysiska hälsan. De flesta vi intervjuade upplevde att de åtminstone i början av sjukdomen inte blev tagen på allvar av sjukvården och framförallt inte av läkare. Att få en diagnos har för flera gjort det lättare att bli tagen på allvar av sjukvården.The purpose of this study is to increase the understanding among healthcare professionals about what it is like to live with chronic pain and it affects that person´s quality of life through a qualitative interview study. We started from two questions: How does the chronic pain affect everyday life? And are there enough resources and support services in healthcare to support chronic pain patients? As a theoretical starting point we used SOC, Sence of coherence by Aaron Antonovsky. The theory is based on three concepts: Comprehensibility, manageability and meaningfulness. The results of the study are based on seven interviews, all of which suffer from chronic pain in one way or another. The interview is based on seven interview questions and with some follow-up questions, but each participant has been allowed to tell quite freely and their own experiences on the subject. The results show that all participants at some point during the illness experienced that the chronic pain had an negative effect on the quality of life. Everything from the impact on family life and everyday life to the impact on mental and physical health. Most of the people we interviewed felt that, at least at the beginning of the illness, they were not taken seriously by the healthcare service and above all not by doctors. Getting a diagnosis has made it easier for many to be taken seriously by healthcare

The New Salary System "UPJ" at Universities: Personnel Perceptions and Experiences from Helsinki University of Technology and University of Joensuu in Spring 2007

Personnel experiences of the recently implemented salary system (often referred to as UPJ) were studied during spring 2007at two universities: Helsinki University of Technology and University of Joensuu. The report addresses three research questions: 1) How does the personnel perceive the new salary system? 2) What kind of benefits and challenges do the employees identify concerning the implementation of the salary system? 3) How could the salary system be applied to support leadership practices at universities? The data were collected via an internet survey (n=247+248, response rate 50%) that was combined with records-based pay data, and interviews (n=20+20). The survey responses were compared with the data collected in 2005 from Helsinki University of Technology and six other governmental organizations. We summarized the major advantages and challenges experienced by the interviewees. Then, we categorized the suggestions provided by the survey respondents on how to improve the application of the system. According to the surveyed university personnel, the bases for pay increases are on average clearer now than they were in the old system. However, the pay distribution procedures are perceived as less consistent now at universities than they were in the old system, and compared with the experiences of the governmental personnel from six organizations. The respondents were significantly more satisfied with the person-based pay established by performance appraisal than with the job-based pay which is based on job evaluation. At universities, there have been several actors and factors that have had seminal influence on the pay decisions beyond the employee and his/her supervisor. The way the university has administered the pay system has demonstrated to have most influence. Aligned with that, the respondents experienced that the pay budget has influenced the decisions significantly. The standardization process carried out by the assessment groups (consisting of employee and employer representatives) has also been perceived as highly influential. About half of the respondents from Helsinki University of Technology and University of Joensuu had an overall negative attitude towards the salary system. Respondents experienced that it has had a negative effect especially on the working climate. The open-ended responses implied that one of the most central development areas is to increase objectivity and transparency in the pay decisions. The responses imply that the bases for decisions were to some degree unclear for the personnel as well as supervisors. However, also a degree of flexibility in the pay practice was hoped for. First, according to the respondents, exceptional skills and top performance could not be sufficiently recognized by the pay system. The other reason why flexibility is desired is the fact that the ability to pay employees varies between departments and is situation specific. Also recruitment markets vary between the departments, especially where the proportion of external funding is high. The imperative to adhere to a certain mean in performance appraisal points has decreased the incentive effect, and perceived correspondence between pay and reality. The incentive effect is also decreased due to the fact that a large proportion of personnel receive so called guaranteed pay (depending on the system 20-33%). The report discusses that the implementation of the new system has missed a salient alignment between the salary system and the leadership in the organizations, its objectives and personnel strategy. The pay reform can be considered as a "lead" system of the ongoing structural changes, and forthcoming changes to personnel strategy at the universities. One of the most central tasks remains to clarify what the organization wants to pay for. Accordingly, what are the criteria according to which the organization wants to attract and retain its employees?Henkilöstön kokemuksia uudesta palkkausjärjestelmästä (UPJ) tutkittiin kahdessa yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Joensuun yliopistossa keväällä 2007. Raportissa pyritään vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Miten yliopistohenkilöstö kokee UPJ:n? 2) Mitä hyötyjä ja haasteita UPJ:ssa koetaan olevan? 3) Miten palkkausjärjestelmällä voidaan tukea yliopistojen johtamista? Aineisto kerättiin internetkyselyn (n=247+248, vastausprosentti 50%), siihen yhdistetyn palkka-aineiston ja haastattelujen (n=20+20) avulla. Kyselyvastauksia verrattiin vuonna 2005 TKK:lta sekä kuudesta valtio-organisaatiosta kerättyyn aineistoon. Analysoimme, mitkä palkkausjärjestelmän keskeiset hyödyt ja haasteet olivat haastattelujen perusteella. Luokittelimme myös kyselyyn vastanneiden ehdotukset siitä, miten järjestelmää voisi kehittää. Raportissa todetaan, että palkankorotuksen perusteet ovat aiempaa selkeämmät uudessa palkkausjärjestelmässä. Yliopistohenkilöstön mielestä palkkaukseen liittyvät menettelytavat ovat kuitenkin huomattavasti epäjohdonmukaisempia kuin vanhassa järjestelmässä ja kuudessa vertailuorganisaatiossa. Suoriutumisen arviointiin perustuvaan palkanosaan ollaan merkitsevästi tyytyväisempiä kuin vaativuusosaan. Yliopistoissa palkkapäätöksiin on vaikuttanut useita tekijöitä. Sen, miten organisaatio on hallinnoinut järjestelmää, koetaan olevan avainasemassa. Sen lisäksi vastaajat kokivat, että käsillä oleva budjetti on sanellut soveltamista. Myös arviointiryhmien organisaatiotason vaativuustasojen yhdenmukaistaminen on näytellyt merkittävää roolia. Tässä järjestelmässä ei vastaajien mielestä ole ollut kysymys henkilökohtaisista palkkaneuvotteluista. Teknillisen korkeakoulun ja Joensuun yliopiston vastaajista noin puolet suhtautuu kielteisesti palkkausjärjestelmään. UPJ:lla koetaan olevan kielteisiä vaikutuksia erityisesti työyhteisön ilmapiiriin. Kyselyvastaajien mukaan palkkausjärjestelmän keskeinen kehittämiskohde on sen objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Vastauksista käy ilmi se, että palkan todelliset määräytymisperusteet ovat osin epäselvät henkilöstölle ja esimiehille. Toisaalta myös tietynlaista joustavuutta soveltamiseen toivottiin. Ensinnäkään järjestelmässä ei pystytä useiden vastaajien mielestä riittävästi huomioimaan erityisosaamista tai huippusuoriutumista. Toinen syy, miksi joustavuutta toivottiin, on se tosiasia, että eri yksiköiden palkanmaksukyky ja rekrytointimarkkinat vaihtelevat erityisesti siellä missä ulkopuolisen rahoituksen osuus on suuri. Henkilökohtaisen palkanosan soveltamisen keskiarvotavoite on vastaajien mielestä vähentänyt järjestelmän kannustavuutta ja vastaavuutta todellisuuteen. Sen lisäksi takuupalkkaa saavien suhteellisen suuri osuus (järjestelmästä riippuen noin 20-33% henkilöstöstä on takuupalkalla) ei ole varmastikaan omiaan lisäämään järjestelmän kannustavuutta. Pohdimme lopuksi yliopistojen palkkausjärjestelmän haasteita, joista yksi keskeisistä on järjestelmän soveltamisen selkeä kytkentä organisaation johtamiseen, tavoitteisiin ja henkilöstöstrategiaan. Palkkausta on uudistettu ennen organisaatiomuutosta, eli ennen tietoa siitä, mitä johtamiselta halutaan ja millä keinoin henkilöstöstrategiaa uusitaan. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on sen selventäminen, mistä organisaatiossa halutaan maksaa, ja näin ollen, mitkä ovat ne tulokset, joiden perusteella työntekijöitä halutaan sitouttaa