Jääkäriliikkeen muistomerkit, toiminta ja muistaminen Oulun ja Tervolan välisellä alueella

Tiivistelmä. Tutkielmassa tarkastelen jääkäritoimintaan liittyviä muistomerkkejä Oulun sekä Tervolan välisellä alueella sekä niihin liittyviä muistamisen muotoja. Muistomerkkejä tutkimukseen olen valinnut Oulusta, Simosta, Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Haaparannasta sekä Tervolasta. Tutkielmassani tarkastelen suurempia muistopatsaita eli niin sanottuja päämuistomerkkejä, muistolaattoja sekä muita muistin paikkoja, kuten jääkärikämppien kopiota. Tutkielmassa käyn läpi minkälaisia, mihin ja milloin muistomerkkejä on pystytetty. Tarkastelen paljastustilaisuuksia ja erityisesti niissä pidettyjä puheita, joiden kautta tuodaan esille sitä, miksi muistomerkit on pystytetty ja mikä niiden tarkoitus on. Analysoin minkälaisia kuva-aiheita, tyylejä ja tekstejä muistomerkeissä esiintyy ja mistä ne on rakennettu. Muistomerkkeihin kohdistuu toimintaa eli rituaaleja, joiden kautta muistia ylläpidetään. Tutkielmassa käyn läpi, minkälaista toimintaa jääkäriliikkeen muistomerkkeihin kohdistetaan ja kenen toimesta. Näiden kautta pääsee käsiksi siihen, mitä jääkäreistä ja jääkäriliikkeestä halutaan muistaa ja mitä ei. Jääkäriliikkeen muistomerkit on pystytetty muistuttamaan tulevia sukupolvia jääkäreistä sekä heitä etappitoiminnan aikana auttaneista paikallisista ihmisistä. Kuva-aiheiltaan ja teksteiltään useimmat muistomerkit ovat pelkistettyjä. Niissä on jääkärimerkki sekä maininta etappireitistä tai jääkäriliikkeestä. Tornion muistomerkissä on monia erilaisia kuva-aiheita ja tekstejä ja se on ainoa muistomerkki, jossa on tekstin kautta huomioitu etappitoiminnassa mukana olleet naiset. Simon muistomerkin tekstissä venäläiset mainitaan ryssinä. Toisen maailmansodan jälkeen valvontakomission toimesta useita muistomerkkejä muutettiin sanan ryssä takia, mutta Simon muistomerkkiä ei syystä tai toisesta muokattu. Materiaalivalinnoilla on tärkeä rooli muistomerkin säilymisen kannalta. Muistomerkeissä on käytetty kestäviä materiaaleja, kuten betonia, graniittia ja mukulakiveä. Graniitilla ja mukulakivillä on lisäksi kansallisen identiteetin kannalta tärkeitä merkityksiä, joita myös jääkärien muistomerkeillä korostetaan. Rituaaleja suoritetaan tiettyinä jääkäriliikkeen kannalta tärkeinä päivämäärinä. Yleisin rituaali on seppeleen laskeminen muistomerkille. Itsenäisyyspäivänä jääkäreiden muistoa vaalivien järjestöjen toimesta käydään sytyttämässä kynttilöitä muistomerkeille. Paikallisia muistojuhlia järjestetään Keminmaassa Kivalon jääkärikämpällä ja Simossa Simon kahakan tapahtumapaikalla muistomerkin läheisyydessä. Simon kahakan muistojuhlan rituaaleihin kuului vuonna 2016 kahakasta tehty näytelmä, joka esitettiin alkuperäisellä tapahtumapaikalla. Jääkäreiden kotiinpaluun muistojuhlaa vietetään suuremmassa mittakaavassa kymmenvuotisjuhlin, jolloin Vaasassa järjestetään Puolustusvoimien paraati. Jääkäreiden muistaminen on sekä julkista että yhteisöllistä muistamista. Jääkäreitä ei aina ole haluttu muistaa tai joitakin asioita on haluttu unohtaa. Kemin muistomerkin kohdalla kaupunki ei halunnut olla mukana muistomerkin hankkimisessa eikä paljastamisessa. Simon muistomerkissä ei mainita Simon kahakassa jääkäreitä vastaan taistelleita suomalaisia poliiseja, heidät on haluttu unohtaa

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele