Source-specific fine particulate air pollution and systemic inflammation in ischaemic heart disease patients

Objective To compare short-term effects of fine particles (PM2.5; aerodynamic diameter Methods We followed a panel of 52 ischaemic heart disease patients from 15 November 2005 to 21 April 2006 with clinic visits in every second week in the city of Kotka, Finland, and determined nine inflammatory markers from blood samples. In addition, we monitored outdoor air pollution at a fixed site during the study period and conducted a source apportionment of PM2.5 using the Environmental Protection Agency's model EPA PMF 3.0. We then analysed associations between levels of source-specific PM2.5 and markers of systemic inflammation using linear mixed models. Results We identified five source categories: regional and long-range transport (LRT), traffic, biomass combustion, sea salt, and pulp industry. We found most evidence for the relation of air pollution and inflammation in LRT, traffic and biomass combustion; the most relevant inflammation markers were C-reactive protein, interleukin-12 and myeloperoxidase. Sea salt was not positively associated with any of the inflammatory markers. Conclusions Results suggest that PM2.5 from several sources, such as biomass combustion and traffic, are promoters of systemic inflammation, a risk factor for cardiovascular diseases.Peer reviewe

Matkustajalaivaliikennettä harjoittavan varustamon yhteiskuntaeettinen liiketoiminta

Yhteiskuntaeettinen, yhteiskuntavastuullinen liiketoiminta, (Corporate Social Responsibility,CSR) on määritelty yritysten vapaaehtoiseksi toiminnaksi, joka ylittää toimintaympäristöön ja sidosryhmiin kohdistuvat lainsäädännön ja muiden säädösten taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vähimmäisvaatimukset. Raportissa kerrotaan tutkimustuloksista, jotka on saatu Euroopan komission Itämeri-strategian mukaisen CAFE-hankkeen (Competitive Advantage by saFEfy) tuloksina. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja 5: Suuralueet-toimenpiteiden temaattinen kehittäminen). Hanketta hallinnoi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka. Yhteiskuntavastuullista liiketoimintaa tutkivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysalan tutkijat. Tavoitteena oli tutkia yhden Itämeren alueella matkustajalaivaliikennettä harjoittavan varustamon ekologista, ekonomista ja sosiaalista yhteiskuntaeettistä toimintaa matkustajien ja laivahenkilöstön arvioimina. Kohdevarustamoksi valikoitui Viking Line. Tutkimusaineisto koottiin pääosin vuonna 2012, jolloin kolmen laivamatkan aikana 503 matkustajaa ja 92 laivahenkilöstöön kuuluvaa täytti kyselylomakkeen. Laivahenkilöstöltä kysyttiin arviointeja varustamon yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta ja matkustajilta yhteiskuntavastuullisen toiminnan vaikutuksista matkavalintaan. Teemahaastatteluun osallistui operatiivisesta johdosta neljä henkilöä ryhmänä, kaksi henkilökohtaisesti teemahaastatellen ja kaksi aiheesta vapaamuotoisesti keskustellen (N=8). Ympäristövastuuta kuvasivat toimet estää laivojen haitallisia päästöjä ilmaan ja kiinteiden jätteiden pääsyä veteen sekä jätevesivastuu pesu-, WC- ja pilssivesistä. Ympäristönsuojelutoimet ja jätevastuu vaikuttivat matkustajien ostopäätöksiin matkustajien itsensä arvioimina. Taloudellista ympäristövastuuta kuvasivat polttoaineen ja puhtaan veden säästäminen, jätelajittelu ja jätemäärien vähentäminen. Polttoaineen ja puhtaan veden säästäminen vaikuttivat myönteisesti matkojen ostopäätöksiin. Sosiaalista yhteiskuntavastuuta kuvasivat kysymykset matkustusturvallisuudesta, laivahenkilöstön koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Matkustusturvallisuus ilmeni sosiaalisena yhteiskuntavastuuna. Aikaisemmat matkakokemukset ja varustamon maine vaikuttivat (seuraavan) matkan valintaan. Matkustajilla oli eettiset preferenssit, jotka ohjasivat matkojen ostopäätöksiä. Matkustajien ja laivahenkilöstön yhteiskuntavastuun arvioinnit olivat samansuuntaiset. Merenkulun yhteiskuntavastuullista liiketoimintaa on tutkittu niukasti. Yhteiskuntavastuullinen toimintamalli sopiproaktiiviseksi toiminta- ja johtamismalliksi. Eettisesti yhteiskuntavastuullinen toiminta oli liiketoimintaetu, kilpailuetu

Low-level exposure to ambient particulate matter is associated with systemic inflammation in ischemic heart disease patients

Short-term exposure to ambient air pollution is associated with increased cardiovascular mortality and morbidity. This adverse health effect is suggested to be mediated by inflammatory processes. The purpose of this study was to determine if low levels of particulate matter, typical for smaller cities, are associated with acute systemic inflammation. Fifty-two elderly individuals with ischemic heart disease were followed for six months with biweekly clinical visits in the city of Kotka, Finland. Blood samples were collected for the determination of inflammatory markers interleukin (IL)-1β, IL-6, IL-8, IL-12, interferon (IFN)γ, C-reactive protein (CRP), fibrinogen, myeloperoxidase and white blood cell count. Particle number concentration and fine particle (particles with aerodynamic diameters <2.5μm (PM(2.5))) as well as thoracic particle (particles with aerodynamic diameters <10μm (PM(10))) mass concentration were measured daily at a fixed outdoor measurement site. Light-absorbance of PM(2.5) filter samples, an indicator of combustion derived particles, was measured with a smoke-stain reflectometer. In addition, personal exposure to PM(2.5) was measured with portable photometers. During the study period, wildfires in Eastern Europe led to a 12-day air pollution episode, which was excluded from the main analyses. Average ambient PM(2.5) concentration was 8.7μg/m(3). Of the studied pollutants, PM(2.5) and absorbance were most strongly associated with increased levels of inflammatory markers; most notably with C-reactive protein and IL-12 within a few days of exposure. There was also some evidence of an effect of particulate air pollution on fibrinogen and myeloperoxidase. The concentration of IL-12 was considerably (227%) higher during than before the forest fire episode. These findings show that even low levels of particulate air pollution from urban sources are associated with acute systemic inflammation. Also particles from wildfires may exhibit pro-inflammatory effects