A comparative ultrastructural and molecular biological study on Chlamydia psittaci infection in alpha-1 antitrypsin deficiency and non-alpha-1 antitrypsin deficiency emphysema versus lung tissue of patients with hamartochondroma

BACKGROUND: Chlamydiales are familiar causes of acute and chronic infections in humans and animals. Human pulmonary emphysema is a component of chronic obstructive pulmonary disease (COPD) and a condition in which chronic inflammation manifested as bronchiolitis and intra-alveolar accumulation of macrophages is common. It is generally presumed to be of infectious origin. Previous investigations based on serology and immunohistochemistry indicated Chlamydophila pneumoniae infection in cases of COPD. Furthermore, immunofluorescence with genus-specific antibodies and electron microscopy suggested involvement of chlamydial infection in most cases of pulmonary emphysema, but these findings could not be verified by PCR. Therefore, we examined the possibility of other chlamydial species being present in these patients. METHODS: Tissue samples from patients having undergone lung volume reduction surgery for advanced alpha-1 antitrypsin deficiency (AATD, n = 6) or non-alpha-1 antitrypsin deficiency emphysema (n = 34) or wedge resection for hamartochondroma (n = 14) were examined by transmission electron microscopy and PCR. RESULTS: In all cases of AATD and 79.4% of non-AATD, persistent chlamydial infection was detected by ultrastructural examination. Intra-alveolar accumulation of macrophages and acute as well as chronic bronchiolitis were seen in all positive cases. The presence of Chlamydia psittaci was demonstrated by PCR in lung tissue of 66.7% AATD vs. 29.0% non-AATD emphysema patients. Partial DNA sequencing of four positive samples confirmed the identity of the agent as Chlamydophila psittaci. In contrast, Chlamydophila pneumoniae was detected only in one AATD patient. Lung tissue of the control group of non-smokers with hamartochondroma was completely negative for chlamydial bodies by TEM or chlamydial DNA by PCR. CONCLUSIONS: These data indicate a role of Chlamydophila psittaci in pulmonary emphysema by linking this chronic inflammatory process to a chronic infectious condition. This raises interesting questions on pathogenesis and source of infection

Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta

Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö­strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset.Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle.Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ­(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018.Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä