“Such tests are deeply flawed and their impact is profoundly damaging to young people”:media representations of the PISA survey in Finland and the United Kingdom

Abstract. The aim of this study is to give insight on the media representations of the PISA survey in Finland and the UK. More specifically, to discover how the survey is regarded and portrayed by the media as a useful tool in developing education systems and curricula. Finland and the UK were chosen as objects of the study in order to ascertain whether or not the opinions and attitudes might be reflected in the scores countries receive in the PISA survey; Finland has generally been at the top of the PISA scores while the UK’s performance has not been as good. As the constancy of these opinions and attitudes towards the survey was also of interest to this study, the articles included in the analysis are gathered separately from around the time of the publication of the PISA 2012 and 2015 results. In order to have similar sources, the material was collected from the national newspapers Helsingin Sanomat and The Guardian, the national news agencies YLE and the BBC News, but also from the regional newspaper of Kaleva in order to have more abundant material from Finland. The overall number of articles included in the analysis is 77, 40 of which are from Finland and 37 from the UK. The analysis of the material was conducted mainly with the help of Critical Discourse Analysis, van Leeuwen’s (2008) categories of legitimisation and the study of visual images as part of discourse. Drawing on these theories it was discovered that the importance of the PISA survey was mostly highlighted overall by discussing the results themselves and the multitude of reforms these result caused, which also suggests the survey is regarded as a useful tool in improving education. Overall, the major themes arising from the entire material collected were very similar; therefore it can be argued that the image conveyed by the media does not change between the two time periods studied. However, the stances taken were not static even within one article, but could argue that the survey is too narrow in what it studies and that it has negative consequences, while also deeming it important. As this was the case both in Finland and the UK, it cannot be argued that the media representations of the survey are uniform or connected to the scores each country receives. The main difference between Finland and the UK seemed to be the connection the UK media made between good PISA results and a stronger economy. In addition to discussing the importance of the survey and questioning it, another major theme emerging from the material was the so called ‘PISA shock’ that has led many countries to a flurry of reforms and a search for reasons behind unsatisfactory PISA scores. As the aim of this study was not to produce measurable results and the material was purposefully selected, the present study is both qualitative and descriptive and efforts to contribute to the existing study on the PISA survey that has previously mostly concentrated on its results rather than the image of it that the media conveys. Hopefully this study will provide a platform for further studies into the media representations of the PISA survey.Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on valottaa minkälaisen kuvan media antaa Pisa-tutkimuksesta Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Tutkimus keskittyy eritoten siihen, esitetäänkö Pisa-tutkimus hyödyllisenä työkaluna koulujärjestelmien ja opetussuunnitelmien kehittämisessä. Suomi ja Iso-Britannia valittiin tutkimuskohteiksi, jotta saataisiin selvitettyä liittyvätkö mielipiteet ja asenteet Pisa-tutkimusta kohtaan pisteisiin, jonka tietty maa saa Pisa-kokeissa. Tyypillisesti Suomi on ollut kestomenestyjä ja kärkipäässä Pisa-kokeiden pistetaulukoissa, kun taas Iso-Britannia ei ole menestynyt yhtä hyvin. Koska tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli lisäksi näiden mielipiteiden ja asenteiden staattisuus, tutkimuksen materiaaliksi valitut artikkelit on kerätty erikseen vuosien 2012 ja 2015 Pisa-kokeiden tulosten julkaisupäivän ajalta. Jotta artikkelit tulisivat samankaltaisista lähteistä, lähteinä käytettiin kansallisia sanomalehtiä Helsingin Sanomat ja The Guardian, kansallisia viestintäyhtiöitä YLE ja the BBC News, sekä Oulun paikallislehteä Kalevaa, jotta tutkimukseen saataisiin enemmän materiaalia Suomesta. Kokonaisuudessaan tutkimukseen valittuja artikkeleita on 77, joista 40 ovat Suomesta ja 37 Isosta-Britanniasta. Materiaalin analyysin teoriapohjana käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä, van Leeuwenin (2008) legitimoinnin kategorioita sekä visuaalisten materiaalien tutkimusta osana diskurssia. Näitä teorioita hyödyntäen ilmeni, että Pisa-tutkimuksen tärkeyttä painotetaan pääosin keskustelemalla sen tuloksista, sekä esittelemällä lukuisia opetuksellisia uudistuksia, joihin nämä tulokset johtavat. Tämä vaikuttaisi osoittavan että Pisa-tutkimusta pidetään hyödyllisenä välineenä kehitettäessä opetuksen tasoa. Materiaalista esiin tulleet mielipiteet ja asenteet eivät kuitenkaan olleet staattisia edes yhdessä tietyssä artikkelissa, vaan sama artikkeli saattoi todeta, että Pisa-tutkimus on liian suppea tutkimuskohteissaan ja että sillä on negatiivisia seuraamuksia, ja silti samanaikaisesti painottaa sen tärkeyttä. Koska tämä päti sekä Suomeen että Iso-Britanniaan, ei voida todeta, että mielipiteet ja asenteet Pisa-tutkimusta kohtaan olisivat staattisia tai yhteydessä pisteisiin, jotka tietty maa sai Pisa-kokeissa. Suurin ero Suomen ja Iso-Britannian välillä vaikutti olevan yhteys jonka Iso-Britannian media teki hyvien Pisa-tulosten ja vahvemman kansantalouden välillä. Sen lisäksi että Pisa-tutkimuksen tärkeyttä painotettiin tai sitä kyseenalaistettiin, kolmas iso teema joka materiaalista nousi, oli niin sanottu Pisa-shokki, eli lukuisten koulutupoliittisten uudistusten ja tutkimusten käynnistäminen tyydyttämättömien Pisa-tulosten johdosta. Koska tämän tutkimuksen tavoitteena ei ollut tuottaa mitattavia tutkimustuloksia ja materiaali oli tarkoituksellisesti valittu, tämä tutkimus on sekä kvalitatiivinen että deskriptiivinen. Tämä tutkimus pyrkii laajentamaan jo olemassa olevaan tutkimuspohjaa Pisa-tutkimuksesta, joka on aiemmin pääosin keskittynyt tutkimuksen tulosten tutkimiseen, eikä kuvaan minkä media tutkimuksesta ja sen tuloksista antaa. Toivon mukaan tämä tutkimus tarjoaa pohjan tuleville tutkimuksille Pisa-tutkimuksen representaatioista mediassa

Acute myeloid leukemia risk group prediction from gene expression data with feed-forward neural networks

Abstract. Predicting from gene expression data remains a complex task due to it characteristically having large dimensionality and small sample sizes. Creating classifiers in these settings is a non-trivial task, which is complicated by the presence of multi-class imbalance. The imbalance hinders the feed-forward neural network’s ability to learn patterns from the data, and the multi-class structure makes common evaluation metrics hide the network’s poor performance in the minority classes. For Acute Myeloid Leukemia (AML) these issues are magnified by the fact that the underlying molecular factors are heterogeneous from patient to patient, which makes treatment and prognosis difficult. Having limited resources has a direct impact on which methods can be used to tackle these problems. In this thesis, the goal is to find cost-effective methods to balance the data, remove unnecessary features and to create a multi-class classifier for AML risk group. The risk group is created using two variables based on survival times. In total six scenarios are compared for creating the optimal feed-forward neural network. First, the original gene expressions are used as the predictors without any pre-processing. The following two scenarios fix the class imbalance using SMOTE and ADASYN. Finally, RFE is used to reduce dimensions in all previous scenarios to get the last three data sets. The feed-forward neural network is tuned separately for each scenario. In total 100 parameter combinations are chosen randomly from around 3000 possible model configurations, and the resulting models are evaluated based on overall accuracy and F1 score for each class. The results show that while ADASYN, SMOTE, and RFE help the networks yield better results, having the right network structure is just as important. This is demonstrated by the fact that some models using the unprocessed data set were found among the best-performing models. Furthermore, based on high accuracy in classification, predicting the new AML risk category based only on genes seems possible even with limited resources.Akuutin myelooisen leukemian riskiryhmän ennustaminen geeniekpressiodatasta eteenpäinsyöttävillä neuroverkoilla. Tiivistelmä. Geeniekpressiodatalle on tyypillistä, että muuttujia on kerätty kymmeniä tuhansia, kun taas havaintoja on vain muutama sata. Tämän takia luokkien ennustaminen geeniekpressioista on monimutkainen tehtävä, jota vaikeuttaa epätasapaino enemmistö- ja vähemmistöluokkien välillä. Epätasapaino vaikeuttaa geenien välisten yhteyksien oppimista, ja kun luokkia on useampi, yleisesti käytetyt arviointimenetelmät piilottavat huonon luokittelukyvyn vähemmistöluokille. Näiden ongelmien lisäksi akuutti myelooinen leukemia (AML) tuo omat haasteensa potilaiden välillä olevien molekyylisten tekijöiden heterogeenisyyden vuoksi. Tämän seurauksena ennusteiden tekeminen ja hoitokeinojen suunnittelu geenien pohjalta on haastavaa. Menetelmien valitseminen edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi riippuu suoraan käytettävissä olevista resursseista. Tämän työn tavoite on löytää kustannustehokkaat menetelmät datan epätasapainon korjaamiseen ja ylimääräisten muuttujien poistamiseen, sekä luoda useamman luokan luokittelija uudelle AML riskiryhmälle. Uusi riskiryhmä luodaan kahdesta muusta muuttujasta selviytymisaikojen perusteella. Yhteensä kuutta eri tilannetta tarkastellaan eteenpäinsyöttävillä neuroverkoilla. Ensin alkuperäistä AML geeniekspressiodataa käytetään ennustamaan riskiryhmä ilman aineiston esikäsittelyä. Tämän jälkeen aineiston epätasapaino korjataan simuloimalla vähemmistöluokalle uusia havaintoja käyttäen SMOTE- ja ADASYN-algoritmeja. Viimeiset kolme aineistoa saadaan pudottamalla muuttujia edellisistä aineistoista RFE-algoritmia hyödyntäen. Eteenpäinsyöttävien neuroverkkojen optimaaliset hyperparametrien arvot haetaan 100:sta parmetrikombinaatiosta, jotka on valittu satunnaisesti noin 3000:n kombinaation ryhmästä. Valittujen neuroverkkojen tuloksia verrataan kokonaistarkkuuden, sekä jokaisesta ryhmästä erikseen saatavan F1-suureen perusteella. Parhaimpien mallien joukosta löytyi esikäsiteltyjen aineistojen lisäksi prosessoimattomia aineistoja, mikä viittaa siihen, että neuroverkkojen oikean rakenteen valitseminen on yhtä tärkeää kuin datan esikäsittely. Uuden riskiryhmän luokittelu antoi lupaavia tuloksia, joten ennustaminen pelkästään geenien pohjalta näyttäisi olevan mahdollista myös vähäisillä resursseilla

Whole-cell patch-clamp characterization of Neuro-2a cells

Abstract. Neuro-2a (N2a) cell line is a mouse derived neuroblastoma cell line. They can differentiate to neurons within a few days and have endogenous ion currents, but are not capable of firing action potentials. N2a cell line is widely used in electrophysiological research to study neuronal differentation, axonal growth and signaling pathways. Because of this it is important to know properties of the cells and how they typically behave. Cellular electrophysiology is based on different concentrations of ions and their movement in cellular environment powered by electrochemical gradients. Ions move across the cell membrane, a biological membrane that separates the cytoplasm from the extracellular environment and consists of a lipid bilayer and embedded proteins, via active and passive transport. Active transport moves ions against their electrochemical gradient and therefore requires energy to work. The energy is received from hydrolysis of the ATP or from transporting another solute along its electrochemical gradient. Ion channels are a form of passive transport. They are proteins that form pores in the cell membrane. These pores create a way for ions to pass through the membrane and they are usually highly selective for certain ion species. Some ion channels are gated, and they open and close in response to electrical, mechanical or chemical signals. Voltage-gated channels open and close in response to changes in membrane potential. Many of them are highly selective to be permeable to only one type of ion and, for example, generate and conduct an action potential, an electrical signal neurons conduct to synapse to send signal to an another cell. Ligand-gated channels are controlled by binding of ligands, known as agonists. They are important, for example, in chemical synapses. Mechanosensitive ion channels are gated by stretch in membrane formation or via tethers. They are important in sensory neurons. Not all ion channels have gating, ones that do not are leak channels. They participate in resting potential of the cell membrane. To study voltage-gated currents in N2a cells whole-cell voltage clamp was used. Voltage clamp is a patch clamp method where cell membrane is fixed to certain potential and current passing through it is recorded. In whole-cell configuration, a glass pipette, that has electrode inside of it and is filled with pipette solution, is brought in contact with the cell membrane. After contact a strong seal with the membrane is formed, after which the cell membrane is punctured using suction and a small zap. After a hole in the membrane has been formed, cells intracellular solution is gradually replaced with pipette solution. In whole-cell configuration, ohmic and capacitive “error” signals caused by series resistance and cell capacitance have to be compensated. In the recordings electrodes with median electrode resistance of 4,7 MΩ were used. The voltage pulse protocol used consisted of a holding potential of −70 mV, a prepulse of −100 mV and two series of voltage steps with a holding potential of 0 mV in between. The voltage step series went from −100 mV to 80 mV in 10 mV increments. For recordings, cells were chosen according to oval shape and smooth, well-defined membrane. Total of 11 cells were recorded, out of which ten were chosen for analysis. Passage of cells was from 6 to 9. Cells had median resting potential −38,5 mV, cell capacitance 23 pF, input resistance 3,3 GΩ and series resistance 18 MΩ before compensations. Resting potential of cells was determined to be formed by voltage-gated K+ currents and leak currents. Out of recorded currents K+ and Na+ currents could be clearly distinguished. K+ currents that could be distinguished are delayed rectifier currents. They are the major currents at steady-state reached at the end of the clamp step pulse. The median for activation and half-activation potentials were −50 mV and −7,75 mV, respectively. In N2a cells, there are also A-type and erg-mediated K+ currents, but these currents overlap with Na+ currents and leftover transients from incomplete compensations and are hard to distinguish. There are fast Na+ current in N2a cells and their peak currents were determined where possible for recorded cells. However, as these currents are fast, they got partly covered by recording artefacts and may not have passed low-pass filtering at all cases. They also overlap with A-type K+ currents which may change their peak locations and amplitudes. As currents overlap, if specific currents were of interest, should other currents be blocked by channel blockers. Because of this overlap no other voltage-gated currents than K+ and Na+ could be determined from the recordings. Mechanosensitive or ligand-gated currents of N2a cells could also not be studied because the research protocol was able to distinguish only voltage dependent currents. All of recorded cells were quite consistent, so their properties can be used as rough quality criteria for N2a cells in performing whole-cell patch-clamp. To make criteria more comprehensive larger sample size would be needed, with more diverse cells

How gambling motives are associated with socio-demographics and gambling behavior - A Finnish population study

Background and aims: The aims were to examine how socio-demographics and gambling behavior relate to both primary and additional gambling motives, and whether the gambling motives change during a one-year-period. Methods: The Finnish Gambling Harms Survey data was used. Gambling motives were measured with a categorical question. Gambling severity was measured using the Problem and Pathological Gambling Measure (PPGM). Using the first-wave data including only past-year gamblers (n = 5,684), five logistic regression models were utilized to explore the associations of gambling motives with socio-demographics and gambling behavior. The stability of gambling motives was assessed with McNemar's test using longitudinal data (n = 2,078). Results: Gambling for positive feeling was associated with younger age, high income, high gambling involvement and at-risk gambling. Monetary motive was associated with female gender, high gambling involvement, online or mixed-mode and at-risk gambling. Supporting worthy causes was associated with older age, monthly and weekly gambling, and land-based gambling. Socializing was associated with younger age and gambling occasionally on land-based venues with multiple game types. Finally, the motive to escape was intensified among 25-34-year-olds, homemakers, and those with high gambling involvement and at-risk or problem gambling. Gambling motives remained relatively stable for one year. Discussion and conclusions: Gender and age profiles varied in different motives. Positive feeling, socializing and escape motive was heightened among younger respondents while supporting worthy causes was heightened among the oldest. Women gambled for money more often than men. Escape motive was associated with problem gambling. Longer follow-up is needed to confirm the longitudinal results.Peer reviewe

Analisis Kelayakan Finansial Pada Agroindustri Tempe

Tujuan dari penelitian ini adalah untuk mengetahui : (1) Kelayakan Finansial Agroindustri Tempe yang dijalankan oleh seorang Perajin Tempe di Kelurahan Banjar Kecamatan Banjar Kota Banjar, (2) Jangka waktu yang diperlukan untuk mengembalikan seluruh modal yang di investasi dan BEP pada Agroindustri Tempe yang diusahakan oleh seorang perajin Tempe di Kelurahan BanjarKecamatan Banjar Kota Banjar. Metode penelitian yang digunakan dalam penelitian ini adalah metode studi kasus dengan mengambil kasus pada perajin tempe yang berada di Kelurahan Banjar Kecamatan Banjar Kota Banjar. Penarikan sampel dalam penelitian ini adalah secara purposive sampling yang dilakukan di Kelurahan Banjar Kecamatan Banjar Kota Banjar. Responden dipilihsecara sengaja sebagai sampel dengan alasan seorang perajin tempe yang skala USAhanya paling besar dibandingkan perajin yang lain, karena mengolah bahan baku paling banyak yang ada di Kelurahan Banjar Kecamatan Banjar Kota Banjar. Analisis yang digunakan dalam Agroindustri Tempe ini adalah analsis kelayakan finasial yaitu dengan menggunakan rumus NPV, IRR, Net B/C,Payback Periods dan BEP. Hasil analisis menunjukkan: Hasil penelitan dari seorang perajin tempe (Bapak Yana Kardian ) selama 5 tahun adalah Nilai NPV sebesar Rp. 44.350.600,00 berarti responden memperoleh keuntungan pada tingkat bunga 12 persen sebesar Rp. 44.350.600,00 dengan jangka waktu 5 tahun, Nilai Net B/C sebesar 2,23 ini berarti setiap 1,00 modal yang digunakan pada agroindustri tempe akan memperoleh manfaat sebesar 2,23. Nilai IRR yang diperoleh sebesar 33,86 persen, berarti tingkat bunga bank maksimum yang mampu dibayar oleh responden sebesar 33,86 persen per tahun atau lebih besar dari tingkat bunga 12 persen. Dilihat dari nilai NPV, Net B/C dan IRR maka agroindustri tempe di Kota Banjar layak untuk diusahakan, karena nilai NPV nya lebih dari 0, Net B/C lebih dari 1, dan IRR nya lebih besar dari tingkat bunga yang berlaku. Payback period yang diperoleh pada agroindustri tempe yang diusahakan responden (Bapak Yana Kardian) di Kelurahan Banjar Kecamatan Banjar Kota Banjar dicapai pada 1 tahun 10 bulan 17 hari artinyamodal yang diinvestasikan dapat dikembalikan setelah USAha tersebut berjalan selama 1 tahun 10 bulan 17 hari, dan Break Even Point (BEP) titik impas yaitu 3 tahun 3 bulan 20 hari, artinya USAha tersebut mencapai titik impas selama yaitu 3 tahun 3 bulan 20 hari

Oulun yliopiston opiskelijoiden kokemuksia omaopettajatoiminnan onnistuneisuudesta ja omaopettajatapaamisten hyödyllisyydestä

Tiivistelmä. Ohjauksella tarkoitetaan vastavuoroista keskustelua ohjaajan ja ohjattavan välillä ja sen avulla pyritään uusien ajatusten, ratkaisujen ja toimintatapojen luomiseen ja päätöksentekoon. Opintojen ohjauksessa opiskelijaa tuetaan esimerkiksi opiskelusuunnitelmien laatimisessa ja noudattamisessa, opiskelutaitojen kehittämisessä sekä uravalinnoissa. Yliopistossa ohjausta tarjoavat omaopettajat auttavat opiskelijoita opintojen aloituksessa, yliopistoon integroitumisessa, HOPS:n laadinnassa, pää- ja sivuainevalinnoissa, opiskelutekniikoissa, motivaatio-ongelmissa ja urapolun rakentamisessa. Omaopettajatoiminnan tarkoituksena on selkeyttää yliopistojen ohjauspalveluita vastaamaan opiskelijoiden kasvaviin ohjaustarpeisiin. Ohjauksen ja omaopettajien rooli osana opiskelijan opintojen etenemistä on merkittävä. Myös tutkimuksissa on havaittu oikea-aikaisen ja säännöllisen ohjauksen edistävän opintoja ja ohjauksen puutteen taas olevan yhteydessä opinnoista syrjäytymiseen tai niiden pitkittymiseen tai keskeyttämiseen. Opiskelijoiden näkemyksiä omaopettajatoiminnasta ei ole juurikaan tutkittu ja tämän pro gradu -tutkielman yhtenä tavoitteena onkin auttaa yliopistoja hahmottamaan, mikä on omaopettajatoiminnan nykytilanne ja mitä kehityskohteita siitä löytyy. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mihin asioihin opiskelijat olisivat tarvinneet apua omaopettajilta, kuinka hyödyllisinä omaopettajatapaamisia pidettiin ja kuinka tyytyväisiä toimintaan oltiin eri tiedekunnissa ja opiskeluvaiheissa. Tulosten perusteella opiskelijat kaipasivat erityisesti enemmän keskustelutukea ja apua opintojen suunnitteluun. Omaopettajatoimintaan oltiin yleisesti melko tyytymättömiä, eikä tapaamisia koettu kovin hyödyllisinä. Merkitseviä eroja kokemuksissa löytyi joidenkin tiedekuntien opiskelijoiden välillä ja myös opiskeluvaiheella oli niihin merkitsevä yhteys. Yhteyksien voimakkuus jäi kuitenkin melko matalaksi. Hyödyllisyyden ja tyytyväisyyden kokemukset korreloivat keskenään voimakkaasti, eli omaopettajatapaamisia hyödyllisinä pitäneet arvioivat omaopettajatoiminnankin usein myönteisesti. Tutkimusta aiheesta on vielä erittäin vähän ja siksi tarvitaankin lisää tutkimusta siitä, mitkä tekijät selittävät opiskelijoiden tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden omaopettajatoimintaa

Yksi- ja kaksikielisten interventioiden vaikuttavuus kaksikielisten kielihäiriöisten lasten kielellisiin taitoihin

Tiivistelmä. Tämä kandidaatintutkielma käsittelee kaksikielisten kielihäiriöisten lasten kielellistä kuntoutusta. Kaksi- ja monikielisyys on yleistyvä ilmiö niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin, minkä takia myös puheterapiaan ohjautuu entistä enemmän kaksi- ja monikielisiä asiakkaita. Kielihäiriön kuntoutusta on kuitenkin tutkittu pääasiassa yksikielisillä henkilöillä, joten tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten yksi- ja kaksikielisten puheterapia sekä muut kielelliset interventiot vaikuttavat kaksikielisten kielihäiriöisten lasten kielellisiin taitoihin. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kahdeksaa vuosina 2012–2020 julkaistua tutkimusartikkelia. Nämä artikkelit käsittelivät kaksikielisten kielihäiriöisten lasten intervention vaikuttavuutta. Viidessä artikkelissa vertailtiin L2-kielisen ja kaksikielisten interventioiden vaikutuksia keskenään. Kolmessa artikkelissa arvioitiin vain yksikielisen intervention vaikutuksia. Näistä yhdessä interventio oli L2-kielinen ja kahdessa L1-kielinen. Tutkimuksissa arvioitiin kaksikielisten kielihäiriöisten lasten kielellistä kehitystä sanaston, syntaksin sekä kerrontataitojen kehitystä. Tulokset osoittivat, että kaksikieliset kielihäiriöiset lapset hyötyvät sekä yksi- että kaksikielisistä kielellisistä interventioista. Yksikieliset interventiot tukivat pääasiassa sen kohteena olevaa kieltä, ja siirtovaikutusta kaksikielisten kielihäiriöisten lasten toiseen kieleen esiintyi vain vähän tai ei ollenkaan. Sen sijaan kaksikieliset interventiot vaikuttivat molempiin kieliin. Kaksikieliset interventiot siis tukivat L1-kieltä enemmän kuin pelkästään L2-kieliset interventiot. Lisäksi kaksikieliset interventiot tukivat L2-kielen taitoja yhtä paljon kuin L2-kieliset interventiot. Tämän tutkielman tuloksien perusteella kaksikieliset kielihäiriöiset lapset hyötyvät siis sekä yksi- että kaksikielisistä interventioista, ja havainnot ovat samansuuntaisia aiemman kirjallisuuden kanssa. Kaksikielisten interventioiden etuna kuitenkin on, että ne tukevat kaksikielisten molempia kieliä ilman, että L2-kielen kehitys hidastuisi verrattuna pelkästään L2-kieliseen interventioon. Kaksikielisille kielihäiriöisille tulisi siis tarjota mahdollisuuksien mukaan suoraa tukea heidän molempiin käyttämiinsä kieliin, koska pelkästään yksikielisen intervention siirtovaikutukset jäivät lähes olemattomiksi

Lernziele in den Fremdsprachen:eine Analyse von aktuellen und früheren Lehrplänen in Finnland

Abstract . In dieser Kandidatenarbeit wird analysiert und verglichen, wie sich die Lernziele der ersten Fremdsprachen und Tertiärsprachen in den aktuellen finnischen Lehrplänen POPS 2014 und VOPS 2019 von denen im früheren Lehrplan POPS 2004 unterscheiden. Die Lernprozesse der ersten Fremdsprache und der Tertiärsprachen unterscheiden sich in manchen Aspekten, weil das Lernen von Folgesprachen von früheren Erfahrungen und vom sogenannten Fremdsprachenmodus beeinflusst wird. Der L2-Statuseffekt beeinflusst sowohl die Sprachbewusstheit, die Lernstrategien als auch die Kulturbasis und das Weltwissen des Lerners. Die Lernziele sind inhaltlich ungefähr gleich in jeder Fremdsprache. Die Lernziele von Sprachbewusstheit und Kulturwissen sind mit dem Alter und der kognitiven Entwicklung verbunden und unabhängig davon, wie lange man die Zielsprache gelernt hat. Natürlich werden die Sprachen, die länger gelernt worden sind, mit höheren Zielniveaus bewertet als die Fremdsprachen, die erst später begonnen worden sind. In den finnischen Lehrplänen wird Englisch mit höheren Zielniveau als die anderen Fremdsprachen angesetzt, weil Englisch oft als die erste Fremdsprache gelernt wird. Die Ergebnisse dieser Arbeit zeigen, dass sich die Lernziele von der ersten Fremdsprache und der Tertiärsprachen nur wenig in den heutigen und früheren Lehrplänen unterscheiden. Inhaltlich haben die finnischen Lehrpläne ähnliche Lernziele auf Fremdsprachenunterricht, doch sie betonen verschiedene Teilgebiete des Fremdsprachenunterrichts unterschiedlich. Der heutige Lehrplan betont die Sprachbewusstheit und die Vielheit der Kommunikationssituationen mehr als der frühere Lehrplan. Der Fremdsprachenunterricht wird heute auch schon früher begonnen als in den früheren Lehrplänen