Consumers investing to apartment in woodframe multistory building – factors in decision making

Puukerrostalorakentamista pidetään isossa roolissa, mietittäessä tulevaisuuden kerrostalotuotantoa. Puukerrostalorakentamisen kehittyessä, on tärkeää ottaa asiakasnäkökulma heti alussa osaksi tätä kehityskulkua. Tiedostamalla näitä asioita ajoissa, saadaan puukerrostalotuotannon kehitystoiminnasta tehokkaampaa sekä asiakaslähtöisempää. Tutkimuksen päätarkoituksena on kartoittaa, mitkä asiat vaikuttavat kuluttaja-asiakkaan ostopäätökseen puukerrostaloasuntoa hankittaessa. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa siitä, voiko asuntorakennuttaja mahdollisesti omalla toiminnallaan lisätä puukerrostalojen houkuttelevuutta, kuluttaja-asiakkaiden keskuudessa. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen avulla kartoitettiin ostokäyttäytymiseen ja puukerrostalorakentamiseen liittyviä perusteita. Tutkimuksen empiirinen osuus koostui kyselytutkimuksesta. Tutkimus teetettiin puukerrostaloasunnon ja vastaavasti betonirunkoisen kerrostaloasunnon hankinnasta kiinnostusta osoittaneille henkilöille. Kyselytutkimuksen avulla saatiin selville juuri puukerrostaloasunnon ostopäätökseen vaikuttavia seikkoja sekä niiden merkittävyyttä itse ostopäätökseen. Tutkimuksen päätuotoksena saatiin listattua asuntorakennuttajan vaikutusmahdollisuuksia, sekä puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksia ja mahdollisia kehityksen esteeksi muodostuvia haasteita. Tutkimuksen mukaan kuluttaja-asiakkaiden puukerrostaloasunnoista tehtäviin ostopäätöksiin vaikuttavat myönteisesti mm. rakennuksessa käytetty puu niin runkomateriaalina kuin asuntojen sisä- ja ulkopinnoissa, sekä puukerrostalojen synnyttämät ekologiset mielikuvat. Toisaalta sijainnin tärkeyttä ei voi olla korostamatta myöskään puukerrostalohankkeissa. Kuluttajilla on puukerrostaloasumista kohtaan myös todellisuudesta poikkeavia mielikuvia. Nämä mielikuvat voivat muodostua laajetessaan isoksi esteeksi koko puukerrostalotuotannolle, joten niitä tulee saada kehityksen edetessä muutettua. Kuluttajat näkevät negatiivisena asiana esimerkiksi puukerrostalojen paloturvallisuuden, mikä on kuitenkin tällä hetkellä vähintäänkin vastaavien betonikerrostalojen tasolla. Puukerrostalojen tulevaisuuden haasteeksi muodostuu myös niiden kustannustehokkuus, sillä tutkimuksen mukaan suurin osa vastaajista ei ole valmis maksamaan puukerrostalokohteesta betonikerrostaloasuntoa suurempaa hintaa

Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints

201

Maatiaiset markkinoille!

Näytä koko lehti201

Age at Separation of Twin Pairs in the FinnTwin12 Study

Living in the same household exposes family members to shared environments and may be reflected in estimates of shared environment in twin analyses. The age at the separation of cotwins in a twin pair marks the end of such shared exposure, and the age of separation is commonly self-reported in studies. The objective of the study was to summarize the age at separation from residential records and use it to validate with self-reported separation status and age at the third and fourth wave of data collection in the FinnTwin12 cohort. Age at separation was generated from the address information, linking it to the Finnish Population information system since birth. Descriptive statistics by sex and zygosity are presented. The mean age at separation from residential records was 20.36 years old. Women separated earlier than men and dizygotic pairs earlier than monozygotic pairs. We also calculated the sensitivity and specificity with the self-reported separation status at waves 3 and 4, and interrater reliability with the self-reported separation age at wave 4. Age at separation from residential records had a relatively poor agreement with the self-report. This work enables us to use a more precise and objective measure for the shared environment in future twin studies.Peer reviewe

Vitamin C, Vitamin E and Beta-Carotene in Relation to Common Cold Incidence in Male Smokers

We evaluated the role of dietary vitamin C, vitamin E, and beta-carotene, as well as long-term vitamin E and beta-carotene supplementation, on the incidence of common cold episodes. A cohort of 21,796 male smokers was drawn from the Alpha-Tocopherol Beta-Carotene Cancer Prevention Study, which examined the effects of 50 mg per day vitamin E and 20 mg per day beta-carotene on lung cancer. Diet and background characteristics were recorded at the study entry, and subjects were queried three times per year on common cold episodes. We modeled the total number of colds during a 4-year follow-up period with Poisson regression, adjusting for covariates of dietary intake. Dietary vitamins C and E and beta-carotene had no meaningful association with common cold incidence. Long-term vitamin E and beta-carotene supplementation had no overall effect. Among subjects 65 years of age or older, the incidence of colds was slightly lower in the vitamin E group (RR = 0.95; 95% CI = 0.90–1.00); this reduction was greatest among older city dwellers who smoked fewer than 15 cigarettes per day (RR = 0.72; 95% CI = 0.62–0.83). In this male smoking population, vitamins C and E and beta-carotene had no overall association with the incidence of common cold episodes