Alaraajojen verenkierron arviointi hoitotyössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa alaraajojen verenkierron arviointia ja tuottaa tarkistuslista sairaanhoitajalle alaraajojen verenkierron arviointia varten. Tavoitteena on edistää alaraajojen verenkierron arviointia hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena (n=49), ja se on tehty osana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin STEPPI-hanketta. Opinnäytetyöhön valittiin kirjallisuudesta yleisimmiksi nousseet alaraajojen verisuonisairaudet, joita ovat alaraajojen tukkiva valtimotauti, laskimoiden vajaatoiminta ja syvä laskimotukos sekä näihin liittyvät iskemia, katkokävely ja pinnallinen laskimotulehdus. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat näiden sairauksien aiheuttamat oireet ja niiden arviointimenetelmät. Alaraajojen verenkierron arviointi on tärkeää verisuonisairauksien havainnoimiseksi ja lisähaittojen ehkäisemiseksi. Valmiita tarkistuslistoja alaraajojen verenkierron arviointiin ei löytynyt, mikä osoittaa tällaisen listan tarpeellisuuden. Opinnäytetyössä kerättyjen oireiden ja arviointimenetelmien perusteella alaraajojen verenkierron arviointi sisältää yksinkertaisia keinoja inspektiosta palpointiin, kuten ihon kunnon, värin ja lämpötilan tarkkailu, alaraajojen sykkeiden tunnustelu sekä kivun arviointi. Tällaisia alaraajojen verenkierron arviointimenetelmiä on helppo toteuttaa jokapäiväisessä hoitotyössä. Tulosten perusteella huomattiin, että monet verisuonisairaudet saattavat olla myös oireettomia. Jatkossa aiheeseen liittyen olisi hyödyllistä tutkia, miten hoitotyön keinoilla voidaan parantaa alaraajojen verenkiertoa ja estää komplikaatioita. Alaraajojen verenkierron ongelmien ennaltaehkäisyssä olisi tärkeää ohjata myös potilasta alaraajojen tarkkailuun, mitä varten arviointilistaa tulisi päivittää sopimaan myös potilaiden käyttöön.The purpose of this thesis was to examine the assessment of the circulation of the lower limbs and to produce a checklist for the assessment of the lower limbs’ circulation for nurses. The aim is to advance the assessment of the circulation of the lower limbs in nursing. The thesis was carried out as a narrative literature review (n=49). It is part of the STEPPI project in Hospital District of Southwest Finland. The most frequent vascular diseases of the lower limbs that occurred in the literature were chosen to the thesis. These are peripheral artery disease, venous insufficiency, deep vein thrombosis and ischemia, claudication and thrombophlebitis, due to the previously mentioned. Research questions were formed from the symptoms caused by these diseases and the assessment methods of these diseases. The assessment of the circulation of the lower limbs has an important role in detecting the vascular diseases and preventing further complications. Checklists for the assessment of the circulation of the lower limbs were not found which called for the necessity of creating such checklists. Based on the collected symptoms and assessment methods in the thesis, the assessment of the circulation in the lower limbs consists of simple means from inspection to palpation, such as observing the condition, color and temperature of the skin, feeling the pulse of the lower limbs and assessment of the pain. These assessment methods of the circulation of the lower limbs are easy to implement in everyday nursing. Based on the results, it was noted that many vascular diseases can also show no symptoms. In the future, it would be useful to research how methods in nursing can improve the circulation of the lower limbs and prevent any complications. To prevent problems in lower limbs’ circulation, it would be important to guide the patients to make their own assessment. That is why the checklist should be updated to be more suitable for the patient’s use too

Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä

Elinikäistä oppimista on pidetty ratkaisuna yhteiskunnallisiin ongelmiin ainakin 1960-luvulta alkaen. Elinikäisen oppimisen politiikan perusteluina esitetyt ongelmat ovat olleet vuosikymmeniä samankaltaisia, mutta politiikalle on ollut tyypillistä, että tasaisin aika-ajoin se ”keksitään uudelleen”, usein hieman eriävän nimisenä. Tässä luvussa analysoimme suomalaisessa koulutuspolitiikassa käänteentekeväksi reformiksi esiteltyä jatkuvan oppimisen uudistusta. Käytämme aineistona jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjauksia, joita tutkimme foucault’laisen linssin läpi soveltaen Carol Bacchin poliittisten ongelmien representointiin keskittyvää WPR-menetelmää. Tutkimme, millaisia nykyisyyden ongelmia sekä tulevaisuuden uhkakuvia ja riskejä raportissa representoidaan, millaisia ratkaisuja ongelmiin konstruoidaan ja miten jatkuvan oppimisen ihanteellista subjektia rakennetaan. Tarkastelemme jatkuvan oppimisen politiikkaa suhteessa elinikäisen oppimisen politiikan historiaan ja tutkimme mikä siinä on uutta ja mikä tuttua jo entuudestaan. Analyysimme osoittaa jatkuvan oppimisen politiikan perustelujen toistavan aiemmilta vuosikymmeniltä tuttuja sisältöjä. Uutta ovat lupaukset merkityksellisestä elämästä, joka pelkistyy tarkoittamaan työmarkkinoiden vaatimaa itsensä päivittämistä.</p

Editorial : Observing, Modeling and Understanding Processes in Natural and Managed Peatlands

Non peer reviewe

Effect of persistent subsoil compaction on N2O emissions from arable soils

Compaction occasionally increased N2O in soil air. No large differences in soil air composition, N2O emissions or moisture content were found between the treatments. The N2O concentrations at 15, 30, 50 and 70 cm depths correlated positively with the emission of N2O from the soil in both fields (r=0.4-0.7***). The subsoil O2 concentrations correlated negatively with N2O emission, but only at the Finnish site. The results suggest that subsoil compaction does not significantly increase N2O emissions from these soils 15-30 years after compaction. This may indicate a minor role of subsoil in the production of N2O compared with topsoil

Denitrification in the River Estuaries of the Northern Baltic Sea

Estuaries have been suggested to have an important role in reducing the nitrogen load transported to the sea. We measured denitrification rates in six estuaries of the northern Baltic Sea. Four of them were river mouths in the Bothnian Bay (northern Gulf of Bothnia), and two were estuary bays, one in the Archipelago Sea (southern Gulf of Bothnia) and the other in the Gulf of Finland. Denitrification rates in the four river mouths varied between 330 and 905 mu mol N m(-2) d(-1). The estuary bays at the Archipelago Sea and the Gulf of Bothnia had denitrification rates from 90 mu mol N m(-2) d(-1) to 910 mu mol N m(-2) d(-1) and from 230 mu mol N m(-2) d(-1) to 320 mu mol N m(-2) d(-1), respectively. Denitrification removed 3.6-9.0% of the total nitrogen loading in the river mouths and in the estuary bay in the Gulf of Finland, where the residence times were short. In the estuary bay with a long residence time, in the Archipelago Sea, up to 4.5% of nitrate loading and 19% of nitrogen loading were removed before entering the sea. According to our results, the sediments of the fast-flowing rivers and them estuary areas with short residence times have a limited capacity to reduce the nitrogen load to the Baltic Sea.Estuaries have been suggested to have an important role in reducing the nitrogen load transported to the sea. We measured denitrification rates in six estuaries of the northern Baltic Sea. Four of them were river mouths in the Bothnian Bay (northern Gulf of Bothnia), and two were estuary bays, one in the Archipelago Sea (southern Gulf of Bothnia) and the other in the Gulf of Finland. Denitrification rates in the four river mouths varied between 330 and 905 mu mol N m(-2) d(-1). The estuary bays at the Archipelago Sea and the Gulf of Bothnia had denitrification rates from 90 mu mol N m(-2) d(-1) to 910 mu mol N m(-2) d(-1) and from 230 mu mol N m(-2) d(-1) to 320 mu mol N m(-2) d(-1), respectively. Denitrification removed 3.6-9.0% of the total nitrogen loading in the river mouths and in the estuary bay in the Gulf of Finland, where the residence times were short. In the estuary bay with a long residence time, in the Archipelago Sea, up to 4.5% of nitrate loading and 19% of nitrogen loading were removed before entering the sea. According to our results, the sediments of the fast-flowing rivers and them estuary areas with short residence times have a limited capacity to reduce the nitrogen load to the Baltic Sea.Estuaries have been suggested to have an important role in reducing the nitrogen load transported to the sea. We measured denitrification rates in six estuaries of the northern Baltic Sea. Four of them were river mouths in the Bothnian Bay (northern Gulf of Bothnia), and two were estuary bays, one in the Archipelago Sea (southern Gulf of Bothnia) and the other in the Gulf of Finland. Denitrification rates in the four river mouths varied between 330 and 905 mu mol N m(-2) d(-1). The estuary bays at the Archipelago Sea and the Gulf of Bothnia had denitrification rates from 90 mu mol N m(-2) d(-1) to 910 mu mol N m(-2) d(-1) and from 230 mu mol N m(-2) d(-1) to 320 mu mol N m(-2) d(-1), respectively. Denitrification removed 3.6-9.0% of the total nitrogen loading in the river mouths and in the estuary bay in the Gulf of Finland, where the residence times were short. In the estuary bay with a long residence time, in the Archipelago Sea, up to 4.5% of nitrate loading and 19% of nitrogen loading were removed before entering the sea. According to our results, the sediments of the fast-flowing rivers and them estuary areas with short residence times have a limited capacity to reduce the nitrogen load to the Baltic Sea.Peer reviewe

Lääkebarometri 2017 : Aineistonkeruu ja tutkimusseloste

Fimea toteutti syksyllä 2017 järjestyksessään toisen kyselytutkimusaineistoihin perustuvan Lääkebarometrin. Kyseessä on kyselytutkimus, jonka aineisto on kerätty sekä postikyselynä että verkkokyselynä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata kansalaisten käsityksiä ja kokemuksia lääkkeiden hyödyistä ja haitoista sekä halukkuudesta osallistua päätöksentekoon hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lisäksi kyselyssä selvitettiin ajantasaisen lääkityslistan käyttöön sekä lääkkeiden hankintaan liittyviä asioita. Postikyselyn otos (n= 8 000) poimittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla 18–79-vuotiaista suomalaisista. Verkkokyselyn otos (n= 8 987) muodostui Taloustutkimus Oy:n verkkopaneeliin kuuluvista 18–79-vuotiaista suomalaisista. Molemmat otannat oli stratifioitu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Verkkokyselyn tavoitteena oli saada 2 000 vastausta. Postikyselyyn vastasi 3 622 henkilöä (45,3 %) ja verkkokyselyyn 2 149 henkilöä (23,9 %). Aineistot on kerätty identtisillä kyselylomakkeilla. Aineistoja voidaan käyttää tutkimuksessa erillisinä tai yhdistettynä. Aineistojen edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla aineistojen jakaumia vuoden 2016–2017 väestöjakaumiin. Tarkastelun kohteena olivat sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema (koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulot), siviilisääty ja asuinalue. Selkein ero suhteessa väestöön havaittiin ikäjakaumassa. Aineistot ovat yliedustettuja vanhemmissa ikäryhmissä ja aliedustettuja nuorten osalta. Naiset olivat hieman yliedustettuna molemmissa kyselyissä suhteessa väestön. Eläkeläiset olivat yliedustettuja, kun taas työssäkäyvät ja työttömät olivat aliedustettuja molemmissa aineistoissa. Verkkokyselyssä matalasti koulututet olivat aliedustettu ja korkeasti koulutetut yliedustettu, kun taas postikyselyn koulutustaso vastasi varsin hyvin väestön koulutustasoa. Kaupungissa asuvat olivat aliedustettu postikyselyssä ja yliedustettu verkkokyselyssä, kun taas haja-asutusalueilla asuvat olivat yliedustettu postikyselyssä ja aliedustettu verkkokyselyssä. Vaikka aineistojen edustavuutta koskevan analyysin perusteella postikyselyyn ja verkko-paneeliin vastanneet eroavat toisistaan jossain määrin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden osalta, on kyselyyn vastanneissa myös samankaltaisuuksia. Suorien jakaumien perusteella aineistot tuottavat suhteellisen samankaltaisia tuloksia tarkasteltaessa lääkkeisiin tai lääkehoitoihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä. Myöskään terveydentilaa kuvaavien muuttujien suhteen posti- ja verkkokyselyihin vastanneet eivät juuri eronneet toisistaan. Erot posti- ja verkkokyselyyn vastanneiden taustoissa tulee kuitenkin tiedostaa tutkimuksia suunnitellessa ja tehtäessä kyseisillä aineistoilla.Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniks

Continuous-cover management and attractiveness of managed Scots pine forests

Forest management, characterized in many Northern countries by the predominance of clear cutting and growing even-aged and -sized trees, has simplified the structure of boreal forests. Consequences include alterations in cultural ecosystem services, such as forest attractiveness, i.e., combined aesthetic and recreational values. Continuous-cover forestry might mitigate these effects through the use of selection and gap cutting, but these methods have been little studied, particularly from the attractiveness viewpoint. We used photo surveys to assess Finnish citizens' perceptions of attractiveness of in-stand sceneries of Scots pine (Pinus sylvestris) forests logged using different methods. (1) The attractiveness scores, given by respondents, declined steadily from unharvested forest through continuous-cover methods to seed-tree and clear cutting. (2) Respondents with a negative attitude to forest management gave lower scores than respondents with a positive attitude, but the declining slopes of attractiveness against logging intensity were similar. (3) In unharvested and less intensively managed stands, summer photos received higher scores than corresponding winter photos. (4) Background variables (gender, education, living environment, memberships in recreational or nature NGOs, forestry profession and forest ownership) had negligible effects on the scores. We recommend the use of continuous-cover logging methods in settlement and recreational areas.202

IRF2BP2 Mutation Is Associated with Increased STAT1 and STAT5 Activation in Two Family Members with Inflammatory Conditions and Lymphopenia

Interferon regulatory factor 2 binding protein 2 (IRF2BP2) is a transcriptional coregulator that has an important role in the regulation of the immune response. IRF2BP2 has been associated with the Janus kinase (JAK)—signal transducers and activators of transcription (STAT) pathway, but its exact role remains elusive. Here, we identified a novel clinical variant, IRF2BP2 c.625_665del, from two members of a family with inflammatory conditions and investigated the function of IRF2BP2 and c.625_665del mutation in JAK–STAT pathway activation and inflammatory signaling. The levels of constitutive and cytokine-induced phosphorylation of STATs and total STAT1 in peripheral blood monocytes, T cells, and B cells from the patients and four healthy controls were measured by flow cytometry. Inflammation-related gene expression was studied in peripheral blood mononuclear cells using direct digital detection of mRNA (NanoString). Finally, we studied the relationship between IRF2BP2 and STAT1 activation using a luciferase reporter system in a cell model. Our results show that patients having the IRF2BP2 c.625_665del mutation presented overexpression of STAT1 protein and increased constitutive activation of STAT1. In addition, interferon-induced JAK–STAT signaling was upregulated, and several interferon-inducible genes were overexpressed. Constitutive phosphorylation of STAT5 was also found to be upregulated in CD4+ T cells from the patients. Using a cell model, we show that IRF2BP2 was needed to attenuate STAT1 transcriptional activity and that IRF2BP2 c.625_665del mutation failed in this. We conclude that IRF2BP2 has an important role in suppressing immune responses elicited by STAT1 and STAT5 and suggest that aberrations in IRF2BP2 can lead to abnormal function of intrinsic immunity