Temperature and moisture effects on respiration in the organic horizon of a Pacific Northwest forest soil

Ecosystem responses to temperature and moisture influence whether terrestrial ecosystems act as sources or sinks of atmospheric CO2, an important greenhouse gas. Soil respiration—defined here as microbial release of CO2 during decomposition—is a key process of CO2 release to the atmosphere. This study focused on the response of soil respiration to temperature, moisture, and their interaction, and developed quantitative models to describe the nature of this interactive effect. This study addressed several underexamined components of the temperature and moisture effect on C and N dynamics: organic soils, multiple soil layers, a broad range of moistures, and a relevant, lowtemperature range. Samples of upper and lower forest floor organic‐horizon layers were collected from a mature conifer stand on the Olympic Peninsula in Washington State. Two experiments were conducted in which the soil samples were incubated at four temperatures (5.8–19.4°C) for up to four months, during which respiration was measured repeatedly. Because suboptimal moistures were expected to limit soil respiration, one experiment examined low soil moisture contents (1.4‐fold as moisture increased from 100 to 220%, but was nearly constant at higher moistures. At the low moistures, the respiration response to moisture increased with increasing temperature. This respiration response was best described in regression models by a complex temperature–moisture interaction comprised of varying multiplicative effects. Long‐term global C budget models, such as CENTURY and Rothamsted, currently assume a simple interactive effect comprised of a constant multiplicative effect of temperature and moisture on soil respiration; the models might be improved by inclusion of a more complex interaction such as that observed in this study. However, further studies are first needed to refine the equation(s) for describing this interaction, and to determine whether a single equation can be used to adequately describe soil respiration in all soils and soil layers

Satisfaction, Restriction and Amalgamation of Constraints in the Framework of M-Adhesive Categories

Application conditions for rules and constraints for graphs are well-known in the theory of graph transformation and have been extended already to M-adhesive transformation systems. According to the literature we distinguish between two kinds of satisfaction for constraints, called general and initial satisfaction of constraints, where initial satisfaction is defined for constraints over an initial object of the base category. Unfortunately, the standard definition of general satisfaction is not compatible with negation in contrast to initial satisfaction. Based on the well-known restriction of objects along type morphisms, we study in this paper restriction and amalgamation of application conditions and constraints together with their solutions. In our main result, we show compatibility of initial satisfaction for positive constraints with restriction and amalgamation, while general satisfaction fails in general. Our main result is based on the compatibility of composition via pushouts with restriction, which is ensured by the horizontal van Kampen property in addition to the vertical one that is generally satisfied in M-adhesive categories.Comment: In Proceedings ACCAT 2012, arXiv:1208.430

Tietoverkko-opintojakson kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin

Opinnäytetyön tarkoituksena on löytää keinot ja kohteet opintojakson Interconnecting Networks päivittämiseen. Opintojaksoa hallinnoiva Leppävaaran Laurean tietoliikennelaboratorio on opinnäytetyön asiakas. Työn tarkoituksena oli hankkia tietoa opintojaksosta havainnoimalla sitä kahdesta eri roolista käsin: ensin opiskelijan näkökulmasta käsin ja sitten assistenttina toimien. Analysoimalla kerättyä tietoa pyrittiin saamaan selville kehittämiskohteet, joille sitten ideoitiin erilaisia ratkaisutapoja. Tuotoksena opinnäytetyöstä oli tarkoitus syntyä ehdotelma tavoista, joilla opintojaksoa Interconnecting Networks voi kehittää. Tarkoituksena oli myös mahdollisuuksien mukaan toteuttaa osa ehdotuksista käytännössä. Toteutettavat kehittämisehdotukset valittiin sen perusteella, mitkä voitiin toteuttaa ilman erillistä lisätutkimusta. Tuloksista tärkein oli opintojakson erilaisten materiaalien päivittämisen tarve. Opintojakson toimintatapa on varsin hyvä, mutta opintojaksolla käytetyt materiaalit, varsinkin kokeet ja harjoitukset, kaipasivat päivittämistä. Tämä johtuu havaittujen virheiden ja epäselvyyksien määrästä. Toinen suurempi havaittu kehittämiskohde oli käytetty verkkomateriaali. Opintojaksolla nyt käytössä oleva verkkoympäristö on oppimis- ja tiedonjakoympäristö MentorAid. MentorAid tuntuu sekavalta ja hajanaiselta kokonaisuudelta, joten sen hyödyllisyys olisi hyvä arvioida uudelleen. Käytännössä toteutettiin harjoitusten ja pienten kokeiden korjaaminen ja selventäminen, sekä päivittäminen. Tämän lisäksi assistenteille suunnattua ohjeistusta parannettiin ja kansioiden järjestystä muutettiin selkeämmäksi, jotta assistenttien olisi helpompaa hallinnoida opintojaksoa ja löytää tarvitsemansa tiedostot.The purpose of this thesis was to develop methods to improve the study unit Interconnecting Networks. The thesis was commissioned by the Networking Lab of Laurea, which is also the administrator of the study unit. The study unit was observed from two different perspectives by working in two different roles. Improvements and improvement ideas were created by analyzing the collected information. The concrete results of this thesis are suggestions and ideas how the Interconnecting Networks study unit could be developed. Some of the ideas were also brought to reality, depending on whether they could be carried out within the limits of the research conducted for the thesis. The study unit has a great deal of good features but some of its features need improvement. The areas of the study unit that are the most in need of improvement are the materials used, especially exams and exercises. The virtual learning environment used in the study unit also needs some changes. The environment used is called MentorAid. It seems and feels confusing and it is hard to use it efficiently. Exercises and small exams were improved as part of this thesis. Also, instructions for assistants were improved and more instructions and information were added

Relationship of neuropsychiatric symptoms with falls, psychotropic drug use and quality of life among people with dementia

Background: Dementia is characterized not only by cognitive and functional decline, but also by neuropsychiatric symptoms (NPSs). These affect almost all people with dementia during the course of the disease. NPSs are associated with impaired health-related quality of life (HRQoL) and admission to long-term care. People with dementia have an elevated risk of falling. Fall risk has been associated with impaired mobility, some NPSs such as depression and anxiety, and the use of psychotropic drugs. In long-term-care settings the prevalence of use of any psychotropic drug has been reported to be very high. There is a scarcity of studies on the interplay between NPSs, psychotropics, falls, and HRQoL Objectives: This study, comprised of four sub-studies, was aimed at examining the relationships between NPSs, falls, psychotropic drug use and HRQoL among people with dementia. The relationship between NPSs and falls was explored in two different populations: home-dwelling older adults with Alzheimer’s disease (AD) (Study I), and institutionalized older adults with cognitive impairment (Study IV). Study I concerned how long-term exercise modifies the risk of falling in community-dwelling people with AD and NPSs. Study IV was carried out to explore whether or not psychotropic drug use modifies the relationship between NPSs and falls. Study III concerned the association between NPSs and HRQoL, and, further, how the severity of dementia modifies this relationship. In addition, Study II concerned temporal trends in the prevalence of use of psychotropics and opioids, and sedative load in long-term-care settings over a 14-year period in relation to the residents’ dementia status. Participants: Study I was a secondary analysis of a randomized controlled trial, FINALEX. All the participants from the original FINALEX trial whose spousal caregivers had completed the Neuropsychiatric Inventory (NPI) at baseline and who had had at least three months of follow-up were included in this study (n=179). Study II is based on Helsinki Nutrition and Medication studies conducted in 2003–2018. It comprised four cross-sectional studies in institutional settings in Helsinki. The participants were residents in nursing homes (NHs) in 2003 (n=1987), 2011 (n=1576), and 2017 (n=791) and in assisted-living facilities (ALFs) in 2007 (n=1377), 2011 (n=1586), and 2017 (n=1752). The participants of Studies III and IV were a random sample of long-term-care residents aged 65 years and older in Helsinki (n=532). Measures: NPSs were measured with the NPI. In Studies III and IV participants were placed in three groups: no significant NPSs (NPI points 0–3), low-NPS burden (4–12 points) and high-NPS burden (NPI >12 points). The severity of dementia was measured by using Clinical Dementia Rating (CDR). HRQoL was measured by using the 15D instrument. Falls were recorded in daily-falls diaries in Study I and collected from medical records in Study IV over a one-year period. Data on demographics, diagnoses and medication were collected from medical records. Types of medication were classified according to Anatomical Therapeutic Chemical (ATC) classification. Results: Mean ages ranged from 78 to 84 years in four large samples. The participants had a high number of comorbidities and were given a high number of drugs (mean range 6.9-8.6). The severity of cognitive impairment varied. Most of the participants in Study I had mild to moderate dementia (CDR 0.5–2), whereas almost all long-term-care residents had moderate to severe dementia (CDR 2–3) (Studies II–IV). In Studies I and IV falls had a clear relationship with NPSs measured by the total NPI score. In Study I the incidence of falls increased linearly with NPI score in the control group. The fall rate was 2.87 per person-years (95% Cl 2.43–3.35) in the control group, whereas the exercise intervention group showed no such relationship with NPI score and had a fall rate of 1.48 per person-years (95% Cl 1.26–1.73). In Study IV the NPI total score had a curvilinear association with the incidence rate of falls per person-years. Using the no-significant-NPSs group as a reference, the low-NPS-burden group had an IRR per SD for falls of 1.64 (95% Cl 1.27–2.12), whereas in the high-NPS-burden group the IRR per SD was 2.43 (95% Cl 1.91–3.08). Psychotropics did not modify the relationship between NPSs and falls. Psychosis and hyperactivity subsyndromes were associated with higher IRRs of falls, whereas apathy and affective symptoms were not. In Study III the severity of NPSs was significantly associated with better HRQoL (15D measures). This seemed to be related to better physical functioning and greater vitality. Residents with severe dementia (CDR 3) had worse HRQoL than residents with mild-to-moderate dementia (CDR <3). There was a significant interaction between NPI and CDR scores (p=0.037 for NPI, p<0.001 for CDR and p<0.001 for interaction). In Study II the prevalence of use of all psychotropics decreased significantly in NHs (from 81% to 61%), whereas in ALFs there was no such trend (from 65% to 64%). There was a significant increase in opioid use in both settings. Residents with dementia used fewer psychotropics and opioids than those without dementia in both settings and at all time points. Conclusions: Neuropsychiatric symptoms and their severity are associated with fall risk. Evaluation of NPSs, especially NPS severity and neuropsychiatric subsyndromes, should be part of comprehensive assessment when aiming to prevent falls in long-term-care residents with cognitive impairment. Exercise has the potential to reduce the risk of falls associated with NPSs. The severity of NPSs and dementia are both important factors determining HRQoL. NPSs have a distinct impact on HRQoL at different stages of dementia. The prevalence of psychotropic use has decreased over the last 14 years in NHs in Helsinki, but at the same time the rates of opioid use have increased in both NHs and ALFs, leading to a high overall sedative load among long-term-care residents.Muistisairaudet tunnetaan muistin heikentymisestä. Vähemmän on puhuttu muistisairauksien neuropsykiatrisista oireista, vaikka niitä esiintyy lähes kaikilla muistisairauteen sairastuneilla jossakin vaiheessa sairautta. Tavallisimpia neuropsykiatrisia oireita ovat masennus, levottomuus, ahdistuneisuus, apatia ja näkö- tai kuuloharhat sekä harhaluulot. Neuropsykiatriset oireet yhdistyvät heikompaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja lisääntyneeseen pitkäaikaishoidon tarpeeseen. Muistisairailla on suurempi kaatumisriski kuin ei-muistisairailla. Kaatumisriskiä lisäävät heikentynyt liikkumiskyky sekä psyykelääkkeiden käyttö. Tutkimusnäyttö neuropsykiatristen oireiden yhteydestä kaatumisriskiin on vähäistä. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia neuropsykiatristen oireiden yhteyksiä kaatumisiin, psyykelääkkeiden käyttöön ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun muistisairailla ihmisillä. Neuropsykiatristen oireiden yhteyksiä kaatumisiin selvitettiin sekä kotona että pitkäaikaishoidossa asuvilla muistisairailla. Lisäksi tutkimus selvitti kuinka pitkäaikainen säännöllinen liikunta ja psyykelääkkeiden käyttö muokkaavat kaatumisriskiä. Tutkimus kartoitti myös neuropsykiatristen oireiden ja terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyttä ja kuinka muistisairauden vaikeusaste on siihen yhteydessä. Neuropsykiatrisia oireet selvitettiin NPI mittarilla (Neuropsychiatric Inventory) ja muistisairauden vaikeusaste mitattiin CDR- mittarilla (Clinical Dementia Rating). Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin 15D mittarilla. Yksi osatöistä tutki psyykelääkkeiden, vahvojen kipulääkkeiden ja väsyttävän lääkekuorman muuttumista pitkäaikaishoidossa 14 vuoden seuranta-ajalla muistisairailla ja ei-muistisairailla. Tutkittavien keski-ikä oli 78-84 vuotta neljässä eri aineistossa. Tutkittavilla oli useita pitkäaikaissairauksia ja pysyviä lääkityksiä. Säännöllisessä käytössä oli keskimäärin 6.9-8.6 lääkettä. Tutkittavien muisti oli lievemmin heikentynyt kotona asuvilla muistisairailla, kun taas pitkäaikaishoidossa lähes kaikilla oli vaikea-asteinen muistin heikentymä. Kaatumiset ja vammat lisääntyivät merkitsevästi neuropsykiatristen oireiden vaikeutuessa. Eri käyttäytymisen oireet vaikuttivat kaatumisen riskiin eri tavoin. Aistiharhat, harhaluulot, levottomuus ja ärtyneisyys olivat yhteydessä suurempaan kaatumisen riskiin. Psyykelääkkeiden käyttö ei muuttanut neuropsykiatristen oireiden ja kaatumisten välistä yhteyttä. Pitkäaikainen, säännöllinen vuoden kestävä liikuntaharjoittelu vähensi merkittävästi neuropsykiatrisiin oireisiin yhdistyvää kaatumisriskiä. Sekä neuropsykiatristen oireiden että muistisairauden vaikeusaste vaikutti terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Psyykelääkkeiden käytön esiintyvyys on vähentynyt viimeisen 14 vuoden aikana vanhainkodeissa Helsingissä, mutta samalla vahvojen kipulääkkeiden käyttö on lisääntynyt, johtaen siihen, että keskushermostoon vaikuttavia väsyttäviä lääkkeitä käytetään yhä paljon pitkäaikaishoidossa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että neuropsykiatriset oireet ovat itsenäinen riskitekijä kaatumisille. Neuropsykiatristen oireiden arviointi tulisi ottaa osaksi kokonaisvaltaista arviota, kun muistisairaiden kaatumisriskiä halutaan pienentää. Liikuntaharjoittelulla voidaan vähentää neuropsykiatrisiin oireisiin yhdistyvää kaatumisriskiä

Omaishoitajien näkemyksiä akuuttisairaanhoidon kuntoutuksesta ja sen haasteista sairaalassa

TIIVISTELMÄ Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää omaishoitajien näkemyksiä akuuttisairaanhoidon kuntoutuksesta sairaalassa sekä selvittää heidän ideansa sen kehittämiseksi. Työmme on osa Liittyvä voima -hanketta, jonka pilottihankkeessa kehitetään Espooseen suunnitteilla olevan uuden sairaalan toimintamalleja sekä osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisen menetelmiä. Suunnitteilla on myös opas- ja perehdytysvideo potilaiden, omaisten ja henkilökunnan käyttöön. Opinnäytetyömme on luonteeltaan laadullinen. Haastattelimme omaishoitajaryhmää focus group -menetelmää käyttäen ja haastattelujen analysoinnissa käytimme teemoittelua. Haastatteluun osallistui seitsemän 77–87-vuotiasta omaishoitajaa, jotka olivat toimineet virallisesti tai epävirallisesti omaishoitajina 4-20 vuotta. Omaishoitajat kokivat, että hoitohenkilökunnalla on usein liian kiire. Laitostumisen uhka koettiin sairaalassa suuremmaksi kuin kotona. Fysioterapeutteja pidettiin tärkeinä potilaiden liikuttajina sekä hoitajien ohjaajina. Kuntouttava hoitotyö koettiin tärkeäksi, samoin kuin potilaan oma panos kuntoutumiseensa. Hoidossa arvostettiin kivuttomuutta sekä hoitajien huolehtivaa asennetta. Sairaalan osastolle vastaanottamista pidettiin tärkeänä. Potilaaseen sekä hänen omaisiinsa pitäisi tutustua heti vastaanottotilanteessa. Potilaan asioista pitäisi kysyä omaisilta aiempaa enemmän. Tiedon kulkua esimerkiksi potilassiirtojen pidettiin erittäin tärkeänä. Haastateltavien mielestä opasvideo voisi sisältää perustietoa osaston käytännöistä ja periaatteista sekä muista yleisistä asioista. Fysioterapeuttien ja hoitajien käyttämistä mittareista haluttiin lisää tietoa, samoin kuin hoidon etenemisestä sekä jatkohoitosuunnitelmasta. Opasvideon lisäksi saatava paperiversio osaston yleistiedoista koettiin hyväksi, mutta kaikkein tärkeimpänä pidettiin inhimillistä kohtaamista. Omaishoitajat tulisi ottaa tulevaisuudessa aiempaa suurempaan rooliin akuuttisairaanhoidon osastolle tultaessa ja siellä ollessa, sillä he ovat usein parhaita asiantuntijoita läheisensä toimintakyvyn suhteen.ABSTRACT The purpose of this study was to gather experiences and ideas from family caregivers to improve the rehabilitation of acute healthcare. The study was part of a project which aimed at creating patterns for a new hospital planned to be built in Espoo. In addition, there are also plans to make a guidance video, intended to be shown in the hospital. The study is qualitative and focus group method was used to interview the family caregivers. Seven family caregivers aged from 77 to 87 years took part in this study. The family caregivers thought that the threat of institutionalization is experienced more often in hospital than at home. The role of physiotherapists was considered very important, not only as activators for the patients to improve their functional capacity, but also as guides to the nurses. The rehabilitative nursing was considered important, as well as the caring approaching of the nurses. The family caregivers thought that when coming to the hospital of the acute health care, the welcoming should be warm and open. They also thought that the personnel of the hospital should ask them about the patients as much as possible. The family caregivers thought that in the guidance video there should be information about the ward and instructions for the policies and principles used in the hospital. They also wanted to know who they can contact if they have something to ask about their family member, the visiting times or other practical matters. The results lead to the conclusion that there is a need for the guidance video. The family caregivers should be given a more important role in the acute health care because they really are the experts who know their family member’s condition and resources

Nukahtamiseen vaikuttavat tekijät uni-EEG -tutkimuksessa

Elektroenkefalografiatutkimuksessa (EEG-tutkimuksessa) mitataan aivojen sähköistä toimintaa päänahkaan asetettavien elektrodien avulla. Rekisteröinnin aikana suoritetaan erilaisia aktivaatioita, jotka voivat tuoda esiin mahdollisia poikkeavia aivotoiminnan ilmiöitä. Uni-EEG –tutkimuksessa käytetään myös uniaktivaatiota, jossa rekisteröidään unenaikaista aivosähkökäyrää. Tässä tutkimuksessa olisikin toivottavaa nukahtaa, mutta tämä ei ole ennakkovalmisteluista huolimatta aina helppoa. Tämän opinnäytetyön aihe saatiin Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymän (PHSOTEY) kliinisen neurofysiologian laboratorion ylilääkäriltä. Työn menetelmäsuuntaukseksi muodostui laadullinen tutkimus ja sen tarkoituksena oli laatia kartoittava ja kuvaileva kirjallisuuskatsaus nukahtamisen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä uni-EEG –tutkimuksessa. Tavoitteena oli, että PHSOTEY:n kliinisen neurofysiologian laboratorion henkilökunta voisi hyödyntää kirjallisuuskatsausta tutkimuksen laadun parantamisessa. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan kysymyksiin ”Mikä on kirjallisuuskatsaus ja kuinka se tehdään?” ja ”Mitkä tekijät vaikuttavat nukahtamisen onnistumiseen?”. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen kerättiin tieteellisistä tietokannoista ja katsaukseen valittiin 11 tutkimusta niiden otsikoiden tai abstraktien perusteella. Kirjallisuuskatsauksen ja omien kokemusten pohjalta havaittiin, että uni-EEG –tutkimuksessa nukahtamiseen voidaan vaikuttaa niin ennakkovalmisteluin kuin tutkimuksen suorituksen aikana tehtävin toimenpitein. Nukahtamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. valvomisohjeistuksen antaminen sekä ennen nukkumaanmenoa tapahtuva raajojen lämmitys, kahvin juominen tai fyysinen aktiivisuus. Ihmisten yksilöllisyydestä johtuen kaikki nukahtamista helpottavat toimet eivät kuitenkaan välttämättä auta, mikä onkin otettava huomioon jokaisen potilaan kohdalla erikseen. Opinnäytetyömme pohjalta nousi esiin muutamia kehittämisehdotuksia. Katsauksesta saisi yhtenäisemmän keskittymällä vain yhteen potilasryhmään, esimerkiksi lapsiin. Tutkimuksen voisi myös toteuttaa kyselylomakkeen avulla, jolloin hoitaja haastattelisi rutiini uni-EEG –tutkimukseen tulevia potilaita. Tällöin tulokset koskisivat vain kyseessä olevaa laboratoriota.The purpose of this study was to determine the factors that affect the success of falling asleep in sleep EEG examination by collecting information in the form of research articles. The objective of this study was to compile a descriptive literature review so good that the personnel of the PHSOTEY Clinical Neurophysiology Laboratory could develop the quality of the sleep EEG examination by using our findings. The data for the literature review were collected from different scientific databases. Eleven studies were selected based on their titles and abstracts. This study also includes our own experiences that we gained in December 2013 by participating in the role of a patient in sleep EEG examination. The studies that we used in literature review show that one can influence the chances of falling asleep in many ways, for example by preparations before the examination and actions during the examination. Further studies on the subject, for example a questionnaire, could offer interesting information and provide us with a better understanding of this theme in the laboratory in question

"HUONOSTI KEHOSSAAN" - SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETYN NAISEN FYSIOTERAPIA

Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsauksen omainen työ, jonka tarkoituksena on saada lisätietoa tämän hetkisestä seksuaalisesti hyväksikäytetyn potilaan fysioterapiasta. Työn tavoitteena on löytää työkaluja fysioterapeuteille, sekä muille terveydenalan ammattilaisille potilaiden terapiaan ja kuntoutukseen. Tätä kautta tavoitellaan potilaille laadukkaampia fysioterapian palveluita ja ammattilaisten vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Opinnäytetyössä lähestytään aihetta olemassa olevan kirjallisuuden ja tutkimusten avulla, sekä viiden aiheen parissa työskentelevän fysioterapian ammattilaisen haastatteluilla. Työssä käsitellään seksuaalista hyväksikäyttöä käsitteenä, siitä aiheutuvia vaikutuksia, sekä erinäisiä psykofyysisen fysioterapian keinoja traumapotilaan kuntoutuksessa. Haastatteluaineiston hankinta toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla eli teemahaastattelulla. Neljä haastatteluista toteutettiin puhelinhaastatteluna, yksi kasvokkain. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Työssä esitellään seksuaalisesti hyväksikäytettyjen fysioterapiaa analyysin tuloksena muodostuneina teemoina yhdessä kirjallisuuden ja haastatteluista saadun tiedon kanssa. Opinnäytetyössä on käytetty suoria lainauksia kaikilta haastateltavilta fysioterapeuteilta.The thesis is a literature review the purpose of which was to find updated information on physiotherapy for sexually abused patients. The aim was to provide information as well as therapy and rehabilitation tools for physiotherapists and other health service professionals. This would enhance the quality of physiotherapy services and the development of the professionals’ interaction skills. The topic was approached by analyzing literature and interviewing five professional physiotherapists working with sexually abused patients. The thesis deals with the concept of sexual abuse, its consequences and various methods of psycho-physical physiotherapy in the rehabilitation of traumatized patients. The interview data was collected by using five semi-structured theme interviews. Four of them were conducted by telephone and one face to face. All the interviews were recorded and transcribed. The thesis describes the physiotherapy of sexually abused patients in the form of themes based on the analysis of the interviews and professional literature. Direct quotations were included in the analysis of the interviews

Climate impact of ultra-processed foods in the Swedish diet

The climate impact associated with food consumption is large. The size of the impact depend on the type of food and how it is produced. Food systems are currently changing and urbanization and increased affluence of consumers have led to an overall increase in food consumption and a rise in consumption of processed foods globally. In this thesis, the climate impact of the Swedish diet was analysed, based on type of food and degree of processing. The NOVA framework was used to classify food groups into unprocessed or minimally processed foods, culinary ingredients, processed foods or ultra-processed foods (UPF). National statistics on food consumption was combined with a dataset with greenhouse gas (GHG) emissions associated with foods, based on life-cycle assessment of foods on the Swedish market. For a comparison of Swedish data to other settings, a literature search was done to capture studies on UPF and environmental impacts. Our analysis show that the largest contribution of GHG emissions from the Swedish diet comes from foods categorised as unprocessed or minimally processed. The food groups that contributed most to climate impact were ‘Meat&Eggs’ and ‘Dairy’ in unprocessed or minimally processed foods and ‘Meat&Eggs’ and ‘Discretionary foods ’ in UPF. A literature search rendered six papers relating climate impact to the degree of food processing based on the NOVA classification. In one paper, there was a higher climate impact of a diet higher in UPF than a diet higher in less processed foods, while two other papers found no association of degree of processing and climate impact of the diet. Also in the food-based analyses, results were inconsistent on the role of UPF on climate impact. The study results reflect the climate impact associated with the dietary pattern of the studied populations. Some of the differences between studies may also be due to methodology, as the authors used different ways to control for energy intake. Our conclusion is that the least processed foods contribute more to the climate impact of the Swedish diet than the foods categorised as UPF. The NOVA classification is not well aligned with a food science view of what food processing is and not suitable for analysis of climate impact of diets. More information on the energy use in different food processing steps is crucial for investigating and reducing the climate impact of food processing