Aspects of top management team and firm growth

Tämä tutkimus selvittää yrityksen johtoryhmän ominaisuuksien ja prosessien vaikutusta yrityksen kasvuun ja menestykseen. Tutkimuksen kohteena ovat nuoret teknologiayritykset. Lisäksi yrityksen kasvua koskevia yleistyksiä pohditaan laajemminkin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvuyritykset ja yritysten kasvu ovat tärkeitä kansantaloudelle, sillä kasvuyritykset tuottavat suuren osan uusista työpaikoista. Kasvuyrityksiä on kuitenkin varsin harvassa. Nämä seikat, kasvuyritysten tärkeys ja toisaalta niiden harvinaisuus, ovat saaneet aikaan lisääntyneen kiinnostuksen kasvuyrityksiä ja kasvuyritystutkimusta kohtaan. Yrityksen johtoryhmällä on asemansa ja tekemiensä päätösten kautta suuri vaikutus yrityksen kehitykseen ja kasvuun. Vastaavasti johtoryhmän ominaisuudet ja prosessit heijastuvat yrityksen tekemissä päätöksissä ja valinnoissa. Näin johtoryhmän ominaisuuksilla ja prosesseilla on suora yhteys yrityksen kasvuun ja kehitykseen. Johtoryhmän ominaisuuksilla on myös välillinen yhteys yrityksen menestykseen. Yrityksen kehityspotentiaalia ja varteenotettavuutta arvioidaan yrityksen johtoryhmän ominaisuuksien perusteella, ilman, että siinä arvioidaan suoraan varsinaisesti johdon toimintaa työssään. Näin johtoryhmän ominaisuuksilla on myös välillinen vaikutus yrityksen kehitykseen ja menestykseen toimintaympäristön toimijoiden toimiessa myönteisesti tai kielteisesti yrityksen kasvua ja kehitystä kohtaan. Kiinnostus johtoryhmiä, johtoryhmän ominaisuuksia ja prosesseja kohtaan onkin lisääntynyt merkittävästi. Kasvuyrittäjyyden tärkeys ja toisaalta johtoryhmien osoitettu vaikutus kasvuun on saanut myös yrittäjät, liikkeenjohdon konsultit ja yrittäjyyttä edistävät virkamiehet kiinnostumaan johtoryhmistä pyrkimyksenään edistää yritysten kasvua johtoryhmien ja johtoryhmäosaamisen avulla. Vaikka tiettyjen johtoryhmän ominaisuuksien on osoitettu liittyvän yrityksen kasvuun, esiintyy vielä paljon epäselvyyttä siitä, milloin mikäkin ominaisuus vaikuttaa tai liittyy yrityksen kasvuun ja menestykseen myönteisesti ja milloin kielteisesti. Tämä tutkimus tuottaa lisätietoa johtoryhmän ominaisuuksien ja yrityksen kasvun ja menestyksen välisestä suhteesta sekä olosuhteita, joissa suhde ilmenee. Tutkimus täydentää aikaisempaa johtoryhmätutkimusta ja laajemmin yrittäjyyden, yritysten kasvun ja organisaatioiden tutkimusta. Lisäksi tutkimus tuottaa käytännön tietoa johtoryhmien hyödyntämisestä yrityksen kasvun edistämiseksi

Utredning över musikbranschens prognostisering och kompetensbehov

Tämän selvitystyön tavoitteena oli selvittää ja ennakoida, miltä musiikkialan tulevaisuus näyttää ja minkälaista osaamista alalla tarvitaan. Selvitys- ja ennakointityö perustuu tilastoihin, aikaisempiin tutkimuksiin, asiantuntijahaastatteluihin ja työpajoihin. Selvitystyön tilaaja on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Musiikkiala määritellään selvityksessä laajasti. Siihen sisällytetään koko arvoverkosto, joka toimii musiikin ympärillä, sisältäen myös muut toimialat, jotka hyödyntävät välillisesti musiikkia. Musiikkialaa tarkastellaan elinkeinopoliittisesta ja yrittäjyyden näkökulmasta, eli tarkastelun kohteena on musiikin kautta syntyvä liiketoiminta ja se, miten sen edellytyksiä voidaan tukea. Tutkimuksen kiteytyksenä voidaan todeta, että musiikkialan tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Äänitemyynnin tavat ja jakelukanavat ovat monipuolistuneet ja fyysisten äänitteiden myynnin laskun vastapainona live-musiikki sekä lisensointitoiminta ovat kasvaneet voimakkaasti. Meneillään oleva murroskausi rikastuttaa musiikin tarjontaa, käyttöä sekä liiketoimintamalleja, samalla kun fyysisestä äänitteestä irtautuminen avaa mahdollisuuden kehittää uusia vaihtoehtoisia ja toisaalta täydentäviä käyttötapoja perinteisten äänitteiden rinnalle. Musiikkialan ja sen osaamistarpeiden muutoksen keskiössä on ajattelutavan, ansaintalogiikan ja toimijoiden kulttuurin muuttuminen tuotantokeskeisestä ajattelusta kohti palveluliiketoimintaa. Asiakassuhdeajattelu on noussut keskeiseksi samalla kun musiikin arvon käsite muuttuu ja äänitteen omistamisen sijaan arvoa luo enenevässä määrin yhteys artistiin sekä puhuttelevat, aidot tarinat sekä ilmiöt musiikin yhteydessä. Musiikkialan yleinen painopiste on siirtymässä tarjonnasta, eli äänitteiden tekemisestä kysynnän luomiseen eli kiinnostuksen herättämiseen ja musiikkikokemuksen rikastuttamiseen. Muutos tuotantokeskeisestä ajattelusta palvelu – ja asiakaskeskeiseen ajatteluun kyseenalaistaa vallitsevan toiminnan logiikan sekä olemassa olevat rakenteet. Muutoksen taustalla on myös jatkuvasti kehittyvä teknologia, joka digitalisoitumisen myötä on antanut ennen kokemattoman vallan musiikin kuuntelijoille sekä monipuolistanut musiikin tekemisen, kokemisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksia, avaten samalla tilaisuuksia uusille yrittäjille.Målet med denna utredning var att reda ut och prognostisera hur musikbranschens framtid ser ut och vilka kompetensbehov det finns inom branschen. Utredningen och prognostiseringen är baserad på statistik, tidigare forskning, intervjuer med sakkunniga och workshopar. I utredningen har man en bred definition av musikbranschen. Definitionen omfattar hela det värdenätverk som omger musiken, vilket innebär även andra branscher, som indirekt har nytta av musiken. Musikbranschen granskas näringslivspolitiskt och utgående från företagande. Detta innebär att man inom utredningen ser på den affärsverksamhet som uppstår genom musiken och hur förutsättningarna för denna kan stödas. Som sammanfattning av utredningen kan man konstatera att musikbranschens framtid är full av möjligheter. Sätten att sälja och distribuera ljudinspelningar har blivit mångsidigare och som motvikt till den minskade försäljningen av fysiska ljudinspelningar har livemusiken och licensverksamheten ökat kraftigt. Det pågående brytningsskedet berikar musikens utbud, användning och verksamhetsmodeller, samtidigt som det att man lösgör sig från fysiska ljudinspelningar öppnar möjligheter att utveckla nya alternativa och å andra sidan också kompletterande användningssätt vid sidan av traditionella ljudinspelningar. Det centrala inom musikbranschen och förändringarna i kompetensbehovet är att ändra tankegångarna, intjäningslogiken och aktörernas kultur så att man i allt mindre utsträckning ser på musikbranschen som produktionsorienterad och allt mer ser den som en tjänsteverksamhet. Kundrelationerna har blivit det centrala samtidigt som hur man definierar musikens värde ändrar från att ha utgått från ägandet av en ljudinspelning till att i allt större utsträckning skapas av kontakten till artisten samt av tilltalande, äkta historier och företeelser som anknyter till musiken. Övergången från ett produktorienterat tankesätt till ett tankesätt som är service- och kundorienterat ifrågasätter den rådande verksamhetslogiken samt de nuvarande strukturerna. Bakom förändringarna ligger också teknologin, som ständigt utvecklas och som i och med digitaliseringen ger musikens lyssnare en makt som de inte tidigare har upplevt och som gjort möjligheterna att producera, uppleva och använda musiken mångsidigare. Samtidigt har digitaliseringen också öppnat dörrarna för nya företagare

Analyysejä Suomen kasvuyrittäjyysekosysteemistä

Currently there is wide interest in entrepreneurship as a way to solve emerging societal challenges such as unemployment. Consequently, various policy measures have been implemented in Finland and elsewhere to support the early development of new innovative firms. This report presents various analyses of the Finnish high-growth entrepreneurship ecosystem from policy viewpoint. The aim is to provide empirical data to support the design and implementation of high-growth entrepreneurship policy in Finland. From the Finnish entrepreneurship policy interventions we consider the 'NIY Programme'of the Finnish Funding Agency for Innovation and Development and the 'VIGO Programme' of the Ministry of Labour and Economy' as well as the 'Bridge Programme' of Nokia Corporation.Additionally, a theoretical framing of the relationship between high-growth entrepreneurshipand its national context through the conceptual lens of 'National System of Entrepreneurship'is provided. The results of our analyses provide support for the efficiency of the interventions analysed. It seems that the NIY Programme and VIGO Programme have helped new innovative and growth oriented firms to strengthen their early development in comparison to their unsupported counterparts. Moreover, the Bridge Programme can be seen as a useful model for any company facing a need to lay off employees and seeking to implement the layoffs consistent with its commitment to corporate social responsibility.Yrittäjyys nähdään tällä hetkellä usein mahdollisena ratkaisuna työttömyyden kaltaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämän vuoksi uusien yrityksien synnyttämiseksi ja uusien kasvuhakuisten yritysten kehittymisen edistämiseksi tehdään Suomessa ja muualla maailmassa monenlaisia julkisen vallan toimenpiteitä. Tässä raportissa tarkastellaan Suomen kasvuyrittäjyysekosysteemiä julkisen vallan harjoittaman politiikan näkökulmasta. Tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa politiikan sunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti Tekesin Nuorten Innovatiivisten Yritysten ohjelma(NIY) ja Työ- ja elinkeinoministeriön VIGO -yrityskiihdyttämö ohjelma sekä Nokia Oyj:n toteuttaman Bridge -ohjelman yrittäjyyspolku. Näiden lisäksi raportissa esitetään teoreettinen viitekehys kasvuyrittäjyyden ja kontekstin välisestä suhteesta käyttäen käsitettä 'kansallinenyrittäjyyssysteemi' (National System of Entrepreneurship). Analyysin tulokset osoittavat, että tarkastellut toimenpiteet (NIY -ohjelma ja VIGO -ohjelma)ovat auttaneet kohdeyrityksiä kehittymään suotuisammin kuin vertailujoukkoon kuuluvat yritykset. Bridge -ohjelman yrittäjyyspolusta voidaan puolestaan todeta, että se toimii hyvänä yhteiskunnallisen vastuun kantamisen mallina sellaisille yrityksille joilla on tarve vähentää henkilöstöään