Life-history traits as causes or consequences of social behaviour: why do cooperative breeders lay small clutches?

Cooperatively breeding birds tend to exhibit high adult survival and relatively small clutch sizes. According to the life-history hypothesis for cooperative breeding, high survival creates conditions for philopatry based on difficulties that dispersers face when competing for territories in a landscape with slow territory turnover. However, this hypothesis evokes a puzzle because high fecundity should also lead to problems in territory acquisition because of the large number of competitors for each vacancy. We suggest two reasons for the observed association between small clutch size, high survival rate and cooperative breeding in birds. The first reason is that when survival rate is a better predictor of cooperative breeding than fecundity, a general life-history trade-off between clutch size and survival rate will create the observed association between cooperative breeding and the two life-history characters. Theoretically, a high survival rate is expected to predict cooperative breeding better than fecundity, because a high survival rate increases both habitat saturation and the direct benefits of staying at home. The second reason is that the reproductive value of the first offspring each year is higher than that of subsequent offspring for cooperative breeders (the offspring depreciation hypothesis). This is because these offspring will be able to delay dispersal and gain indirect benefits by helping at home. We show that this. under very general conditions, decreases the optimum clutch size of cooperative breeders below that of non-cooperative breeders

Cusp relation for the Pauli potential

In orbital-free density functional theory, only a Schr&ouml;dinger-like equation has to be solved for the square root of the electron density. In this equation, however, there is an extra potential in addition to the Kohn-Sham potential, the so-called Pauli potential. Cusp relations are now presented for this Pauli potential for spherically symmetric systems.</p

Reasons for large annual yield fluctuations in wild arctic bramble (Rubus arcticus subsp arcticus) in Finland

Fluctuations in the yield of wild berries are markedly influenced by weather conditions. However, the cause-effect relationship is often poorly understood. Based on data spanning a 20-year period in Finland, we made an effort to elucidate the influence of different weather conditions on the yield of arctic bramble (Rubus arcticus L). We analyzed the regression coefficients of various weather conditions in several regression models using the elaboration approach. Temperature accumulated in July had a positive effect on yield. Yield was negatively influenced by temperature accumulated during the previous summer, rainfall in the October of the previous year, and temperature accumulated in May of the same year. It is notable that the same weather conditions had a positive influence on yield of the same year whereas these conditions had a negative effect on the yield potential of the following year. Compared with traditional analysis methods, the elaboration approach provided a better understanding of the relationship between weather parameters and yield. The rarity of a good yield could be explained by the particular vulnerability of arctic bramble to the negative effects of weather conditions. Some of these factors could be controlled in field conditions when cultivating arctic bramble.Peer reviewe

Resonant inelastic x-ray scattering (RIXS) spectra of magnesium diboride

Using the tight-binding linear muffin-tin orbitals method, the soft x-ray fluorescence K-emission spectra of boron in MgB_2, excited close to the absorption edge, are estimated. In the calculations the angle of incidence between the direction of the incoming photon and the hexagonal axis of the specimen is 60 degrees and 75 degrees. Comparison with experiment is possible in the former case where good agreement is found. Furthermore, another resonant feature below the Fermi energy is predicted for the larger angle. This feature can be related to the excitations to the antibonding B pi-band in the neighbourhood of the L-H line in the Brillouin zone.Comment: 4 pages with 4 figure

Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus. Kehittäminen ja käytettävyystutkimus

62 s.Tausta: Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on tärkeä, toistuva ja aikaa vievä vaihe asiakkaan hakeutuessa sote-palveluihin. Asiakkaat kokevat asioidensa toistamisen useampaan kertaan turhauttavaksi. Kelan kehittämisrahaston rahoittamassa THL:n, Invalidiliiton ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehitettiin asiakkaille prototyyppi toimintakyvyn itsearviointia helpottavasta sovelluksesta ja testattiin sen käytettävyyttä. Sovelluksen työnimi oli mobiili ICanFunction (mICF, suomeksi Toimintakykyni). Menetelmät: Asiakkaan käyttöliittymää kehitettiin erikseen aikuisten (n = 47) ja lasten (n = 11) palvelumuotoilutyöpajoissa. Useista lähteistä koottu arkikielinen sisältö sillattiin ICF-luokkiin. Sisällön ylläpitoa ja sovelluksessa näyttämistä varten luotiin FunctionMapper-metatietokanta THL:n Termieditoriin. Standardoidut fyysisen toimintakyvyn PROMIS-mittari aikuisille ja liikkumisen PROMIS-mittari lapsille käännettiin suomeksi ja aikuisten mittari liitettiin sovellukseen. Koodaus toteutettiin standardien pohjalta ja kehitysversion 0.0.12 sai ladattua Playkaupasta tai Appstoresta omiin mobiililaitteisiin. Lapset (n = 11) sekä nuoret ja aikuiset (n = 19) käyttivät sitä noin viikon ajan, jonka jälkeen heidän kokemuksiaan sovelluksen käytettävyydestä kerättiin haastatteluilla. Lyhytkasvuisten henkilöiden (n = 13) toimintakyky-tietoa verrattiin LYHTY-tutkimuksen toimintakykyaineistoon. Tulokset: Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita tärkeäksi kokemiaan aiheita ja kuvailla valitsemiaan toimintakykyyn tai ympäristötekijöihin liittyviä asioita asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Käyttäjä sai täyttämistään tiedoista yhteenvedon, jota hän voi näyttää ammattilaiselle. Aikuiset ja nuoret kokivat Toimintakykyni-sovelluksen hyväksyttäväksi. He käyttäisivät sitä hakemusten teossa tai sote-palveluihin mennessään, jos se olisi liitetty niihin. Se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta käyttömukavuus paranisi sovelluksen navigointia ja virheitä korjaamalla. He toivoivat sovellukseen alkuopastusta, visuaalisempaa yhteenvetoa ja mahdollisuutta seurata omassa tilanteessaan tapahtuvia muutoksia. Omaa arkitilannettaan he eivät voineet jakaa ammattilaisille, koska se koettiin keskeneräiseksi ja irralliseksi palveluista. Lapset käyttivät sovellusta innostuneesti. He pitivät sitä todella hyvänä välineenä saada oma äänensä kuuluviin. Johtopäätökset: Lopputuloksena syntyi Toimintakykyni-sovelluksen prototyyppi, joka mahdollisti asiakkaalle yksilöllisen ja monipuolisen sekä samalla rakenteisen toimintakykytiedon kuvaamisen. Aikuiset, nuoret ja lapset hyväksyivät sen ja pitivät sitä hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä. He pystyivät kuvaamaan sovelluksen avulla elämäntilannettaan yksilöllisesti, mutta sovelluksen käsitteitä tulisi kehittää lisää. Asiakkaat käyttäisivät sovellusta erityisesti, jos se liitettäisiin moniin palveluihin. Jatkossa pitää varmistaa, että asiakkaiden kehitysehdotukset otetaan huomioon ja että sovelluksesta kehitetään yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Asiakkaiden raportoima tieto tulisi ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja seurannassa, jotta asiakkaat saisivat sovelluksen käytöstä täyden hyödyn

Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus : Kehittäminen ja käytettävyystutkimus

Tausta: Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on tärkeä, toistuva ja aikaa vievä vaihe asiakkaan hakeutuessa sote-palveluihin. Asiakkaat kokevat asioidensa toistamisen useampaan kertaan turhauttavaksi. Kelan kehittämisrahaston rahoittamassa THL:n, Invalidiliiton ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehitettiin asiakkaille prototyyppi toimintakyvyn itsearviointia helpottavasta sovelluksesta ja testattiin sen käytettävyyttä. Sovelluksen työnimi oli mobiili ICanFunction (mICF, suomeksi Toimintakykyni). Menetelmät: Asiakkaan käyttöliittymää kehitettiin erikseen aikuisten (n = 47) ja lasten (n = 11) palvelumuotoilutyöpajoissa. Useista lähteistä koottu arkikielinen sisältö sillattiin ICF-luokkiin. Sisällön ylläpitoa ja sovelluksessa näyttämistä varten luotiin FunctionMapper-metatietokanta THL:n Termieditoriin. Standardoidut fyysisen toimintakyvyn PROMIS-mittari aikuisille ja liikkumisen PROMIS-mittari lapsille käännettiin suomeksi ja aikuisten mittari liitettiin sovellukseen. Koodaus toteutettiin standardien pohjalta ja kehitysversion 0.0.12 sai ladattua Playkaupasta tai Appstoresta omiin mobiililaitteisiin. Lapset (n = 11) sekä nuoret ja aikuiset (n = 19) käyttivät sitä noin viikon ajan, jonka jälkeen heidän kokemuksiaan sovelluksen käytettävyydestä kerättiin haastatteluilla. Lyhytkasvuisten henkilöiden (n = 13) toimintakyky-tietoa verrattiin LYHTY-tutkimuksen toimintakykyaineistoon. Tulokset: Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita tärkeäksi kokemiaan aiheita ja kuvailla valitsemiaan toimintakykyyn tai ympäristötekijöihin liittyviä asioita asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Käyttäjä sai täyttämistään tiedoista yhteenvedon, jota hän voi näyttää ammattilaiselle. Aikuiset ja nuoret kokivat Toimintakykyni-sovelluksen hyväksyttäväksi. He käyttäisivät sitä hakemusten teossa tai sote-palveluihin mennessään, jos se olisi liitetty niihin. Se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta käyttömukavuus paranisi sovelluksen navigointia ja virheitä korjaamalla. He toivoivat sovellukseen alkuopastusta, visuaalisempaa yhteenvetoa ja mahdollisuutta seurata omassa tilanteessaan tapahtuvia muutoksia. Omaa arkitilannettaan he eivät voineet jakaa ammattilaisille, koska se koettiin keskeneräiseksi ja irralliseksi palveluista. Lapset käyttivät sovellusta innostuneesti. He pitivät sitä todella hyvänä välineenä saada oma äänensä kuuluviin. Johtopäätökset: Lopputuloksena syntyi Toimintakykyni-sovelluksen prototyyppi, joka mahdollisti asiakkaalle yksilöllisen ja monipuolisen sekä samalla rakenteisen toimintakykytiedon kuvaamisen. Aikuiset, nuoret ja lapset hyväksyivät sen ja pitivät sitä hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä. He pystyivät kuvaamaan sovelluksen avulla elämäntilannettaan yksilöllisesti, mutta sovelluksen käsitteitä tulisi kehittää lisää. Asiakkaat käyttäisivät sovellusta erityisesti, jos se liitettäisiin moniin palveluihin. Jatkossa pitää varmistaa, että asiakkaiden kehitysehdotukset otetaan huomioon ja että sovelluksesta kehitetään yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Asiakkaiden raportoima tieto tulisi ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja seurannassa, jotta asiakkaat saisivat sovelluksen käytöstä täyden hyödyn

Flexibility of the quasi-non-uniform exchange-correlation approximation

In our previous study [Phys. Rev. B 86, 201104 (2012).] we introduced the so-called quasi-non-uniform gradient-level exchange-correlation approximation (QNA) and demonstrated its strength in producing highly accurate equilibrium volumes for metals and their alloys within density-functional theory. In this paper we extend the scheme to include the accuracy of the bulk modulus as an additional figure of merit and show that this scheme is flexible enough to allow the computation of accurate equilibrium volumes and bulk moduli at the same time. The power and feasibility of this scheme is demonstrated on NiAl and FeV binary alloys.</p

Unrelated Helpers in a Primitively Eusocial Wasp: Is Helping Tailored Towards Direct Fitness?

The paper wasp Polistes dominulus is unique among the social insects in that nearly one-third of co-foundresses are completely unrelated to the dominant individual whose offspring they help to rear and yet reproductive skew is high. These unrelated subordinates stand to gain direct fitness through nest inheritance, raising the question of whether their behaviour is adaptively tailored towards maximizing inheritance prospects. Unusually, in this species, a wealth of theory and empirical data allows us to predict how unrelated subordinates should behave. Based on these predictions, here we compare helping in subordinates that are unrelated or related to the dominant wasp across an extensive range of field-based behavioural contexts. We find no differences in foraging effort, defense behaviour, aggression or inheritance rank between unrelated helpers and their related counterparts. Our study provides no evidence, across a number of behavioural scenarios, that the behaviour of unrelated subordinates is adaptively modified to promote direct fitness interests