Leetocracy : Political participation, social network sites and inequality

This dissertation is about whether social network sites have the potential to bring about more equal participation. It deals with a phenomenon that has changed the underlying infrastructure of how millions of people communicate. It studies the way the use of social network sites affects communication within existing political organisations in addition to networked campaigns. And it goes beyond digital content analysis to use a broad range of methods in order to capture behaviour and attitudes offline as well as online in a contextual setting. Social network sites have not brought about any greater equality in political participation. Using social network sites does not in itself lower the thresholds for participation, as increased accessibility does not outweigh the underlying factors of participation and political interest. Political participation is changing, but what is changing is not related to equality of participation. Instead, the existing system is put under pressure by what is referred to in this dissertation as viral politics and the emergence of temporal elites. Rather than resulting in egalitarian democracy, what we actually have is a leetocracy of sorts, where existing hierarchies are supplemented with new ones. This is shown in six distinct articles, each with its own empirical focus, and an introductory essay summarising the articles and presenting the core argument of the dissertation. An additional goal of this dissertation is to show how the development of political participation in relation to social network sites can be better understood through the framework of competitive elitist democracy than through that of deliberative democratic theory. A methodological goal is to show how a combination of quantitative and several different qualitative methods applied on a set of different empirical cases can be used to yield a fuller illumination of the overarching research aim. This dissertation is an ambitious attempt to study the effects of social network site use on several different forms of political participation. It contains the first representative study of political participation in social media in Sweden and the first study of intra-party use of social network sites in parliamentary parties in the world

New Hopes for Democracy or a Pirated Elite? Swedish Social Media Users and Political Mobilisation.

In this study, a group of Swedish social media users – politically active as well as “unpolitical” users – are interviewed in focus groups as well as individually about their attitudes towards online political participation, providing a deeper, more informed view of how social media participation works. Sweden, with its high levels of voluntary participation and with an avant-garde position in Internet, broadband and social media penetration, could indeed function as a most-likely case for studying whether social media has any positive effects on participation. The participants in the study are well-educated, young and comfortable using the Internet, further increasing the probability of finding individuals engaged in digital activism. The results are puzzling: on the one hand, there is an almost unanimous contempt for political campaigns in social media among the participants. On the other hand, almost all of the participants are engaging with politics in social media in various ways. The article concludes in arguing that intensive methods must be used in order to gain a richer understanding of the political behaviour of citizens online

Becoming a business student : Negotiating identity and social contacts during the first three months of an elite business education

We know that informal networks explain differences in career success. Historical differences in business careers of men and women have frequently been explained with differences in informal networks. We also know that corporations tend to recruit future leaders and professionals from highly ranked business schools, and that important social networks form among the students there. However, it is not fully known how these networks form initially, and how they develop over time. In this first report from an ongoing longitudinal study of networking among students of four business schools in Sweden and Finland, we explore networking and socializing during the first term of education. The data that is reported here were collected in 2019, i.e. before the COVID-19 pandemic. We find that the first few weeks of education are crucial for networking: they present an “open window” for making new friends. This process is aided by structured efforts by the schools and the student unions which facilitate networking. We also find that expectations of networking can be felt as stressful by some students, as well as there being strong tendencies of homophily regarding gender and ethnicity among students. From the students’ point of view, however, the friends they make seem to be the result of random encounters. Being socialized into becoming a business student also means relating to and often challenging a perceived stereotype of the (male) business student. The report ends with pointing toward the need for establishing an intersectional and longitudinal approach to the study of networking

Vierasvelkavakuudella turvatun velan maksusta johtuva takaisinsaantiriski ja osapuolten keskinäinen vastuunjako

Tutkielmassa käsitellään velkojalle ja vierasvelkavakuudenantajalle syntyviä takaisinsaantiriskejä tilanteessa, jossa konkurssiin menneen velallisen maksama päävelka on tullut velan maksulla suoritetuksi ja tätä velkaa turvaava maksu palautetuksi vierasvelkavakuudenantaneelle kolmannelle. Velan maksu velkojalle, jonka turvana on ollut vierasvelkavakuus, on velallisen konkurssivelkojiston kannalta vahingollista, sillä pesään ei tule vastaavaa omaisuutta maksulla takaisin. Konkurssipesän intressissä on näin ollen tämänkaltaisten maksujen takaisinsaantilain mukainen peräyttäminen, velkojan intressissä puolestaan maksun voimassa pysyminen tai mahdollisuus kääntyä vierasvelkavakuudenantajan puoleen ja vierasvelkavakuudenantajan intressissä taas puolestaan vakuuden vapautuminen. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan takaisinsaantiriskiin varautumista ja sen mielekkyyttä. Käytetty tutkimusmetodi on lainopillinen. Tutkielman tarkoituksena on muun muassa takaisinsaantilain säännösten ja oikeuskäytännön sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjen tulkintakannanottojen avulla arvioida takaisinsaantiriskiä ja sitä, kenelle lopullinen vastuu takaisinsaannissa kuuluu: velkojalle, vierasvelkavakuudenantajalle vai konkurssipesälle. Tutkielmassa pyritään sovittamaan varallisuusoikeudellinen kolmikanta-asetelma konkurssitakaisinsaantitilanteeseen, ja tällä tavoin pyrkiä arvioimaan takaisinsaantilain erityisesti kolmannen asemaa koskevia säännöksiä, joissa maksun peräytys, vakuuden palauttaminen tai arvon korvaaminen ja velkojan vähennysoikeus on sovitettu yhteen. Aihepiiriin liittyviä kysymyksiä on oikeuskirjallisuudessa pääsääntöisesti käsitelty tiettyjen osakysymysten osalta, mutta kokonaisvaltaisempaa, takaisinsaantiasian osapuolten vastuita ja riskejä havainnollistavaa tutkimusta ei ole tehty. Tutkielman johtopäätös on, että takaisinsaantilain kolmannen asemaa koskevat säännökset jakavat pääsääntöisesti vastuun oikeille osapuolille. Velkoja harvemmin kantaa viimesijaisen vastuun suorituksen peräytyessä ja vilpittömässä mielessä ollutta velkojaa suojataan tehokkaasti. Vakuudenantajan todetaan lähtökohtaisesti ja aiheellisesti kärsivän viimesijaisen vastuun. Takaisinsaantilain voidaan katsoa olevan varsin pesämyönteinen ja konkurssipesän voivan peräyttää suorituksia niin velkojalta kuin myös vierasvelkavakuudenantajalta. Vierasvelkavakuuden päävelkaan nähden liitännäisen luonteen kuitenkin havaitaan rajaavan konkurssipesän mahdollisuuksia saada suorituksia pesään. Velkoja ja vierasvelkavakuudenantaja voivat lisäksi riskin kannalta sopia vakuusehdoissaan keskinäisestä vastuunpalautumisesta. Osapuolten huolellisen menettelyn ja takaisinsaantiriskiin varautumisen todetaan olevan perusteltua

Big data, small data och etik i internetforskningen: utmaningar för samhällsvetenskapen

I denna text vill jag göra tre poänger: 1) internet är idag och kommer över överskådlig tid att vara ett oerhört viktigt fält för forskning och datainsamling inom samhällsvetenskapen; 2) det finns en rad olika problem – metodmässiga, ekonomiska och etiska – med datainhämtning i stor skala; 3) det etiska regelverket för denna typ av forskning är i Sverige outvecklat och måste ses över