Periodontal Diseases in Tanzania

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata hampaiden kiinnityskudossairauksien esiintyvyyttä ja suuhygieniatottumuksia Tansaniassa. Viiden eri tutkimuksen avulla kartoitettiin suuhygieniatottumuksia, kiinnityskudosten tilaa, kiinnityskudossairauksien riskitekijöitä ja hoidon tarvetta (CPITN) sekä ienvetäymiä. Tutkimukset toteutettiin eri paikkakunnilla vuosien 1987 ja 2003 välillä. Tutkittavat valittiin satunnaisesti tai harkitusti; tutkittavien määrä vaihteli 201:stä 1764:ään. Aineistot kerättiin kysymyslomakkeilla ja kliinisten tutkimusten avulla. Kliinisesti mitattiin plakin, hammaskiven ja ienten verenvuodon määrä, ientaskujen syvyys, ienvetäymien laajuus ja puuttuvien hampaiden lukumäärä. Tutkimusvälineinä käytettiin peiliä, Williamsin ja WHO:n ientaskumittareita. Muoviharjaksista hammasharjaa ilmoitti käyttävänsä 51,5-97,8% tutkituista. Ns. harjaustikun käyttö vaihteli paljon: 0,9-32,0 %. Plakkia löydettiin 65-100 %:lla tutkituista. Hammaskiveä oli suurimmalla osalla tutkituista. Myös ienverenvuotoa löytyi valtaosalta (79-100%). Ienverenvuotoa oli enemmän miehillä kuin naisilla sekä alhaisemman koulutustason omaavilla. Neljäkymmentä vuotta täyttäneiltä löydettiin 4–5 mm:n syvyisiä ientaskuja 82,1 %:lta ja ≥ 6 mm:n taskuja 43,8 %:lta. Suun terveystottumusten ohjaamiseen oli tarvetta yli 90 %:lla, hammaskiven poistoon ja juurten pinnan tasoitukseen yli 80%:lla. Yleisimmät riskitekijät kiinnityskudossairauksille olivat ikä (≥ 35 vuotta), miessukupuoli, alhainen koulutustaso, plakin, hammaskiven ja ientulehduksen määrä sekä asuminen maaseudulla. Ienvetäymiä (≥ 4 mm) löytyi noin 54%:lla tutkituista. Ienvetäymiä oli useammin miehillä kuin naisilla ja ne olivat yhteydessä ikään sekä hammaskiven ja ienverenvuodon esiintymiseen. Suuhygieniataso tutkituilla henkilöillä oli huono ja ienvetäymien esiintyvyys korkea. Syviä ientaskuja löytyi kuitenkin harvoilta tutkituilta. Riskitekijät kiinnityskudossairauksille olivat ikä, miessukupuoli, alhainen koulutustaso, plakin, hammaskiven ja ientulehduksen määrä sekä asuminen maaseudulla. Ienvetäymien riskit olivat ikä, miessukupuoli, hammaskivi ja ienverenvuotoThe aim of the study was to describe and analyse the periodontal condition and oral hygiene practices among Tanzanians. Five individual studies in different locations between 1987 and 2003 assessed oral hygiene practices, periodontal status, risk factors, community periodontal treatment needs (CPITN), and gingival recession. Sample sizes ranged from 201 to 1,764. Subjects were recruited from a wide age range (3–95 years) by random and cluster samplings. Data were collected using questionnaires and by clinical examinations. Plaque, calculus, gingival bleeding, periodontal pocket probing depth, gingival recession, and tooth loss were recorded using a mouth mirror, Williams- and WHO periodontal probes. Self-reported tooth-cleaning devices included plastic toothbrushes in 51.5-97.8%. The use of a chewing stick varied also: 0.9-32.0%. The prevalence of plaque was high; 65.0-100%. Most of the participants had supra- and sub-gingival calculus. Gingival bleeding (GB) on probing was found in 79-100% of the participants. GB was detected more often in males than in females, and in low educated participants. At the age ≥40 years, a periodontal pocket probing depth (PPD) of 4–5 mm was found in 82.1% and a PPD ≥6 mm in 43.8%. The CPITN indicated a very high need for oral health education (>90%), and for scaling and root planning (>80%). Tooth loss was higher among the chewing stick users than in the plastic toothbrush users. The most common risk factors for periodontal diseases were age (≥35 years), male sex, low education, plaque, calculus, gingival inflammation, and rural residency. Gingival recession (GR) ≥4 mm at the age ≥35 years was about 54%. Risk factors for gingival recession were age, calculus and gingival inflammation. Oral hygiene status in the studied populations was very poor and gingival recession common. However, the occurrence of severe periodontal disease was low. The risk factors for periodontal diseases were age, male sex, low education, rural residence, plaque and calculus. Risk factors for gingival recession were age, male sex, calculus and gingival inflammation.Siirretty Doriast

Sociodemographics and School Environment Correlates of Clustered Oral and General Health Related Behaviours in Tanzanian Adolescents

Objectives: To identify underlying clusters of general and oral health behaviours and acertain possible factors influencing the existence of the behaviours. Materials and Methods: A cross sectional study was conducted among 4,847 school adolescents aged 11 to 17 years. Data were collected using a structured questionnaire in Kiswahili inquiring about general and oral health related behaviours, socio-demographics and adolescents’ school relationship. Principal component analysis was employed to identify clusters of health behaviour. Frequency distribution for proportions, cross tabulations with chi-square and a two stage binary logistic regression were done. Results: Principal component analysis identified four clusters from twelve health behaviours; hygiene practices, dietary behaviours, cigarette smoking & alcohol consumption and sedentary related behaviours. Girls, OR 0.8 (95% CI 0.7, 0.9); secondary school attendees, OR 0.5 (95% CI 0.4, 0.7) and adolescents with good school relationship OR 0.7 (95% CI 0.6, 0.8) were less likely to smoke or use alcohol. Urban residents were less likely OR 0.8, (95% CI 0.7, 0.9) to report acceptable dietary behaviours. Adolescents whose fathers had secondary education or higher, were in secondary schools and had good school relationship were most likely to have acceptable hygiene behaviours, OR 1.4 (95% CI 1.2, 1.6), 1.6 (95% CI 1.1, 2.2) and 1.4 (95% CI 1.3, 1.7), respectively. Conclusion: Oral and general health behaviours of Tanzanian adolescents factored into four clusters with hygiene behaviours being most practiced and physical exercise the least. The clustered behaviours were influenced by socio-demographics and school environment