Big data -analyysi pietarilaisten lukumieltymyksistä

The Saint Petersburg public library system accumulates information on the attributes of library users (gender, age, education, occupation) as well as on the books they borrow. In this paper, we analyse profiles of all readers who borrowed books by the 200 most popular fiction authors in 2014 (overall borrowed 293,319 times by 84,003 unique readers). The data offers partial support to Bourdieu’s homology thesis: a system of tastes exists which is strongly correlated with the level of formal education attained and character of a person’s employment (manual/non-manual). However, the available evidence does not rule out the possibility that higher-status culture is omnivorous. The effects of status culture cross-cuts the effects of generational changes in tastes (sci-fi and fantasy succeeded detectives and mystery stories as the most popular genres) and interacts with gender effects (a male-female polarisation of tastes is evident in the low-brow, but not in the high-brow, part of the status spectrum). Due to the unusually rich data taken at the level of individual authors, we can observe the shortcomings of conventional genre classification as a tool for measuring ‘brow-level’: subgenres, rather than genres, polarise audiences.Artikkelissa analysoidaan tietokantaa, joka kattaa kaikki lukijat, jotka käyttivät Pietarin kaupunginkirjastojen kirjastokorttia vuonna 2014. Tietokannan avulla voidaan tutkia millaisia kirjoja erilaiset lukijat valitsevat. Tässä artikkelissa analysoimme kulttuuristen mieltymysten laaja-alaisuutta 200 suosituimman kirjailijan avulla. Tulokset tukevat osittain Bourdieun homologiateesiä: on olemassa makujen järjestelmiä, jotka korreloivat merkittävästi koulutuksen tason kanssa, ja teokset voidaan laittaa hierarkkiseen järjestykseen lukijoiden keskimääräisen koulutustason ja työn luonteen (fyysinen tai ei-fyysinen työ) perusteella. Hierarkiassa John Fowles on ylhäällä mutta ”miesten” ja ”naisten” rikoskirjallisuus sekä fantasiakirjallisuus alhaalla. Samalla statuskulttuurin vaikutukset limittyvät sukupolven (nuoret sukupolvet lukevat fantasiakirjallisuutta ja vanhat rikoskirjallisuutta) ja sukupuolen vaikutukseen(miesten ja naisten välinen oppositio voidaan havaita matalan statuksen kirjallisuudessa, mutta ei korkean statuksen kirjallisuudessa) sekä biografiseen sykliin. Lukemisen luonne muuttuu iän myötä: lasten kirjallisuudesta (joka myöson polarisoitunut statuksen perusteella) siirrytään kouluopetuksen kautta kohti lukemisen eriytymistä aikuisuudessa. Kirjaston big datan ansiosta voimme havaita ongelman, joka liittyy perinteiseen genrehierarkian rakentumiseenkulttuurin kuluttamisen sosiologiassa: kulttuurin kuluttamisen jakaantuminen näkyy konventionaalisissa genreissä vain heikosti verrattuna sen alalajeihin

Tulkin tehtävät ja häneen kohdistuvat rooliodotukset rajaviranomaistulkkauksessa

Tämä maisterintutkielma käsittelee tulkin roolia ja tehtäviä Rajavartiolaitoksessa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä Rajavartiolaitoksen tulkkien ja tutkijoiden mielestä tulkin tehtäviin kuuluu ja mitä odotuksia hänen rooliinsa kohdistetaan. Nimitystä Rajavartiolaitoksen tutkija käytetään tässä tutkielmassa oikeudellisessa merkityksessä, jolloin sillä tarkoitetaan hallinnollisessa tutkinnassa tai rikostutkinnassa työskenteleviä tutkijoita. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelututkimusta. Haastatteluvaiheessa haastattelukysymykset oli jaettu neljään osioon: tulkin rooli ja tehtävät, hyvä tulkkaus, tulkin pätevyys sekä tulkkien ja rajaviranomaisten välinen yhteistyö. Kyselyyn vastanneet tutkijat ja tulkit olivat yhtä mieltä siitä, että tulkin on oltava luotettava ja puolueeton osapuoli, joka mahdollistaa viranomaisen tehtävien suorittamisen ja takaa Rajavartiolaitoksen asiakkaan oikeusturvan. Molemmat haastellut ryhmät pitivät tulkin pätevyyden kriteereinä tulkin käytännön kokemusta tulkkaamisesta, vankkoja substanssitietoja, hyvää kielitaitoa ja kulttuurikompetenssia. Tulkkausta pidetään onnistuneena silloin, kun tulkilla on hyvät mahdollisuudet valmistautua tulkkaukseen ja kun tulkattavat haluavat tulla ymmärretyiksi sekä silloin, kun tulkki kykenee välittämään viestejä tulkattavien välillä selvästi ja tehokkaasti. Tulkkien mielestä tulkkauksen on oltava sisällöltään mahdollisimman kattava, kun taas tutkijoiden mielestä tulkkauksen ei tarvitse olla sananmukaista, vaan siitä on käytävä ilmi prosessiin liittyvät ydinasiat. Tulkkien ja tutkijoiden yhteistyö on ollut pääsääntöisesti sujuvaa, mutta tulkit ovat kohdanneet joitakin tulkkauksen tekniseen toteutukseen liittyviä ongelmia. Ongelmina mainittiin kokemattomien rajavartijoiden tulkkausta vaikeuttavat toimet sekä tulkkien oikea-aikaiseen varaamiseen liittyvät vaikeudet. Haastateltujen tutkijoiden vastaukset antavat sen käsityksen, että heidän kokemansa ongelmatilanteet liittyvät toisinaan ilmenevään yksityisen sektorin tulkkien epäluotettavuuteen ja heikkoihin substanssitietoihin sekä toisaalta siihen, että tulkki saattaa ottaa kantaa käsiteltävään asiaan