Vad är det som bär mig? : Flerkameraregissörens roll i operaprojektet Eerik XIV

Det här arbetet beskriver mitt arbete som flerkameraregissör under operaprojektet Eerik XIV som gick av stapeln i november 2011. Syftet är att ge läsaren en helhetsbild över projektet och hur jag som flerkameraregissör hittade min roll i teamet och vad jag gjorde. Jag skriver både för personer som är intresserade av flerkameraregi och som är delvis eller mera bekanta med flerkameraarbete och för andra som jobbar i nära kontakt med eller med flerkameraproduktioner för att ge en inblick i flerkameraregissörens arbete. Med hjälp av en kvalitativ fallstudie tar jag reda på hur jag hittar min roll i teamet och hur omständigheterna påverkar mitt arbete att visa kärlekshistorian mellan operans två huvudkaraktärer för publiken. Jag använder mig av såväl historiska källor som filmer och operans partitur blandat med mina egna erfarenheter jag fått genom projektet. Jag har begränsat arbetet så att jag bara tittar på en scen av operan och beskriver mitt arbete med den.In my thesis I describe my work as a multicamera-director during the opera project Eerik XIV in November 2011. I am aiming to give the reader an overall picture of the project and how I as a multicamera-director found my roll in the team and what I did. I write both for persons interested in multecamera-directing and those who are partly or more familiar with multicamera work and for others who work in close contact or with multicamera productions to give a idea of what the multicamera directors work is like. I use a case study to investigate how I find my roll in the team and how the circumstances affect my work to show the love story between the operas two main characters to the audience. I use both historical references and films and the score of the opera combined with my own experiences I have gained through the project. I have limited my subject area to consist of one scene of the opera and I describe my work through that specific scene

THE RIGHTS OF A PROTECTED LESSEE FROM THE VIEWPOINT OF THE CONSTITUTIONAL COURT

Regulating relations in the sphere of housing for their compliance with the Constitution, the legislator has, by the Rent Act, replaced tenant’s right of tenancy, under certain conditions, to lease. Since the alignment of housing legislation implemented during the transition period of transformation of social property and privatization, the legislator, for the owners of apartments, had kept the burden of restrictions on their property rights, the burden of protected tenants, as (inevitable) effect to protect vested rights (based on valid legal grounds) on the apartment that is not their property. The enforcement of this legal regulation had not demanded that the owners of these apartments suffer greater restrictions on their ownership than the limitations that already existed, and which consisted in impossibility to live in that apartment. However, the Rent Act in Article 19 provides for situations in which the lessor (landlord) may cancel the lease to lessee (the former person entitled to tenancy rights). Nevertheless, except for reasons of Article 19 of Rent Act, landlord may terminate the lease if he intends to settle in the apartment wether alone or with his descendants, parents or persons under special regulations to support (Article 21 and 40 of the Rent Act). Regarding to their extreme sensitivity that emerged in implementing the law on real life (dis) advantages of addressees, Article 21 Paragraph 2 and Article 40 paragraphs 1 and 2 were before the Constitutional Court in the proceedings initiated in order to assess their conformity with the Constitution. Because of established breach of Articles 3, 14 § 2, 48 paragraph 1 and 50 paragraph 1 of the Constitution, Croatian Constitutional Court in decision and ruling UI-762/1996 abolished Article 21 Paragraph 2 and Article 40 § of Rent Act. In pronouncement of mentioned decision is determined that abolished Article 21 Paragraph 2 and Article 40 Paragraph 2 of Rent Act expire until six months from the date of publication of this decision. What did the legislator do after the decision of the Constitutional Court, and what followed in time to the present day - the authors suggest the analysis and presentation of the facts in the rest of the content

Degenerations and limit Frobenius structures in rigid cohomology

We introduce a "limiting Frobenius structure" attached to any degeneration of projective varieties over a finite field of characteristic p which satisfies a p-adic lifting assumption. Our limiting Frobenius structure is shown to be effectively computable in an appropriate sense for a degeneration of projective hypersurfaces. We conjecture that the limiting Frobenius structure relates to the rigid cohomology of a semistable limit of the degeneration through an analogue of the Clemens-Schmidt exact sequence. Our construction is illustrated, and conjecture supported, by a selection of explicit examples.Comment: 41 page

"Ilmarin ja Jalmarin" parisuhde avioliittoa määrittelemässä : Avioliiton asema eduskunnan parisuhdelakikeskustelussa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Laki samaa sukupuolta olevien parien rekisteröimisestä eli niin sanottu parisuhdelaki tuli voimaan maaliskuussa 2002. Eduskunta kävi laista annetusta hallituksen esityksestä vilkkaan keskustelun vuonna 2001. Keskustelun aikana avioliitto nousi merkittävään osaan kansanedustajien puheenvuoroissa. Avioliitolla argumentoitiin sekä lakiesityksen puolesta että sitä vastaan. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaiseen asemaan eduskunnassa käyty keskustelu avioliiton yhteiskunnassamme asettaa. Tutkimuksen pääaineisto koostuu niistä eduskunnan istuntopöytäkirjoihin kirjatuista kansanedustajien puheenvuoroista, joissa käsiteltiin avioliittoa. Avioliittoa käsittelevien puheenvuorojen pohjalta aineistosta nousi esiin neljä teemaa: pyhä avioliitto, avioliitto yhteiskunnan perustana, avioliiton erityisasema ja avioliiton kriisi. Tutkimuksessa käy ilmi, että kolmen ensiksi mainitun teeman perusteluissa oli pohjimmiltaan kysymys samasta familistiseen ajattelumalliin perustuvasta asetelmasta, jonka mukaan avioliitto tulee pitää erillään homoseksuaalien rekisteröidystä parisuhteesta. Perustelujen mukaan avioliiton tulee pysyä miehen ja naisen välisenä liittona, koska se lasten syntymän kautta turvaa yhteiskunnan jatkuvuuden. Siksi avioliitolla on myös lainsäädännöllinen suoja sekä sellaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia, joita muissa parisuhteissa ei ole ja jotka asettavat avioliiton yhteiskunnalliseen erityisasemaan. Argumenttien voimakkuus vaihteli eri teemojen välillä. Pyhä avioliitto oli argumenteista vahvin. Yhteiskunnan perustana toimiva avioliitto sai jo lievempiä perusteluja ja avioliiton erityisasemaan siirryttäessä perustelut muuttuivat edelleen neutraalimpaan suuntaan. Lopulta avioliiton kriisi osoittautui kaikkien kolmen teeman takana olevaksi tekijäksi. Familistisen ajattelumallin mukainen, perinteiseen avioliittoon perustuva perhe on joutunut antamaan tilaa individualistisemmille perhemuodoille. Homoseksuaalien emansipaation ja individualistisen perhenäkemyksen vahvistumisen myötä myös homoseksuaalisten parien perheet saivat virallisen aseman perhelainsäädännössämme, kun eduskunta hyväksyi parisuhdelain syyskuussa 2001

Euroopan teemat pääkirjoituksissa : kymmenen eurooppalaista sanomalehteä sisällönanalyysissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman aiheena on Euroopan teemat sanomalehtien pääkirjoituksissa. Tutkielman tarkoituksena on etsiä ja löytää Eurooppaan liittyviä yhteisiä merkityksiä kymmenen länsieurooppalaisen valtalehden pääkirjoituksista Euroopan unionissa tapahtuvien muutosten kynnyksellä. Pääkirjoituksista erotellaan varsinaiseksi tutkimusaineistoksi tekstit, jotka käsittelevät sisällöllisesti Eurooppaa tai Euroopan unionia. Tutkielmassa pyritään vastaamaan sisällönanalyysin avulla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia merkityksiä Eurooppaan ja EU:hun sanomalehtien pääkirjoitusteksteissä liitetään? Miltä Eurooppa näyttää, eli miten se on representoitu? Mitä yhteisiä sisältöteemoja Eurooppa-aiheisista pääkirjoituksista rakentuu? Aineiston kymmenen sanomalehteä ovat suomalaiset Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat, ruotsalaiset Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet, brittiläiset The Guardian ja The Times, saksalaiset Frankfurter Allgemeine Zeitung ja Süddeutsche Zeitung, ranskalainen Le Monde sekä espanjalainen El País. Tekstiaineistona on kaksi viikon pituista ajanjaksoa, ja aineisto on alkuperäisellä kielellä julkaistussa muodossa. Tutkimusaineisto on koottu sanomalehdistä juuri ennen Euroopan unionin yhdentymis- ja laajentumisharppauksia, jolloin voidaan olettaa, että keskustelu Euroopasta kiihtyy. Ensimmäinen aineistoviikko 1.–7.12.2003 sijoittuu ajanjaksolle ennen EU:n jäsenvaltioiden hallitusten välistä konferenssia, jossa oli määrä sopia tulevasta Euroopan perustuslaista joulukuussa 2003. Toinen aineistoviikko 26.4.–2.5.2004 koostuu kirjoituksista, jotka reunustivat kymmenen uuden jäsenmaan liittymistä Euroopan unioniin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kulttuurintutkimus, joka on erikoistunut merkitysten kartoittamiseen. Lisäksi tutkielmassa rakennetaan analyysin taustaksi historiallinen katsaus Euroopan ideaan. Euroopan idea on perinteisesti rakennettu rajojen ja Toisten avulla. Eurooppaa on kautta aikojen määrittänyt myös maanosan jakautumisen ja yhdentymisen idea. Tutkielman päälähteinä ovat kulttuurintutkimuksen osalta erityisesti Stuart Hallin, James W. Careyn ja Douglas Kellnerin kirjoitukset. Euroopan idean erittely pohjautuu varsinkin Heikki Mikkelin, Anthony Pagdenin sekä Tapio Raunion ja Teija Tiilikaisen esityksiin. Lisäksi Euroopan konstruktiossa on käytetty apuna muun muassa Zygmunt Baumanin, Benedict Andersonin ja Eric Hobsbawmin ajatuksia. Aiemmin eri maiden Eurooppa-aiheisia tekstejä ovat vertailleet Yasemin Nuhoglu Soysal ja Marianne van de Steeg, joiden tutkimusten tulokset käydään tutkielmassa läpi. Tutkielman päätuloksena on, että aineiston eurooppalaisten valtalehtien pääkirjoitusten Eurooppa-aiheisissa teksteissä toistuu viisi yhteistä sisältöteemaa: Eurooppa vertailukohteena, EU-maiden oman edun tavoittelu, Euroopan Toiset, Euroopan yhdentyminen ja Eurooppa-kritiikki. Sanomalehtien pääkirjoituksissa on siten EU-muutosten aikoina liitetty Euroopan käsitteeseen yhteisiä merkityksiä yli valtioiden rajojen

"Reinikainen och hans vänner" : polisernas sociala bakgrund och sammansättning 1985 och 1995

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Avhandlingen behandlar polisernas sociala bakgrund och sammansättning åren 1985 och 1995 utgående från ett statistiskt material. Utgående från den longitudinella datafilen som innehåller uppgifter om bland annat ekonomisk verksamhet och boendeförhållanden har Statistikcentralen för denna undersökning framställt två multidimensionella tabeller för åren 1985 respektive 1995. Båda tabellerna innehåller 183 456 celler. I materialet ingår alla sysselsatta i åldern 15-64 år från folkräkningarna år 1985 och 1995. Som variabler ingår personernas kön, ålder, yrke, bostadsort, födelseort samt den socioekonomiska ställningen för hushållats referensperson då personen var 10-14 år. Avhandlingen tillgodogör sig detta material för att ge en beskrivning av poliskåren en gedigen statistisk bakgrund. Innehållet i materialet har möjliggjort olika jämförelser. Ålderstrukturen för poliskåren i Finland har förändrats. Poliserna har blivit äldre dvs. medelåldern har stigit. Medelåldern har stigit mera än vad fallet är för gruppen sysselsatta i hela landet. Detta kan förklaras av att man i rekryteringsprocessen fäster vikt vid tidigare arbetserfarenhet. Kvinnorna är väl representerade bland de sysselsatta i dagens Finland. För polisens del är situationen en annan. De kvinnliga polisernas andel är fortfarande anspråkslös jämfört med deras kolleger i andra yrkesgrupper. De kvinnliga polisernas andel är också relativt blygsam jämfört med t.ex. de kvinnliga polisernas andel i Sverige. Gruppen sysselsatta i åldersgruppen 20-29 år hade en större tendens att vara bosatta på födelseorten än poliserna dvs. de sysselsatta har en större tendens att arbeta i sitt födelselän. Resultaten visar också att det finns fog för påståendet att polisernas tendens att arbeta i sitt födelselän ökar vid stigande ålder trots att det finns variationer länsvis. Situationen varierar också mellan de granskade tidpunkterna. Forskningsresultatet ger vid handen att det finns skillnader mellan polisernas och de sysselsattas socioekonomiska bakgrund i åldersgruppen 20-29 år i hela landet. Vid en granskning av resultaten för år 1985 kan det konsteras att poliserna till enstörre del kommer från familjer där referenspersonen är högre eller lägre tjänstemän än vad är fallet för gruppen sysselsatta totalt. Det kan konstateras att skillnaderna år 1995 minskat något. Polisernas socioekonomiska bakgrund varierar emellertid regionala. Poliserna kommer från regioner dit de i något skede återvänder. Poliserna har sin bakgrund i den medelklass de också som yrkeskår representerar

End-to-End Label Uncertainty Modeling in Speech Emotion Recognition using Bayesian Neural Networks and Label Distribution Learning

To train machine learning algorithms to predict emotional expressions in terms of arousal and valence, annotated datasets are needed. However, as different people perceive others' emotional expressions differently, their annotations are per se subjective. For this, annotations are typically collected from multiple annotators and averaged to obtain ground-truth labels. However, when exclusively trained on this averaged ground-truth, the trained network is agnostic to the inherent subjectivity in emotional expressions. In this work, we therefore propose an end-to-end Bayesian neural network capable of being trained on a distribution of labels to also capture the subjectivity-based label uncertainty. Instead of a Gaussian, we model the label distribution using Student's t-distribution, which also accounts for the number of annotations. We derive the corresponding Kullback-Leibler divergence loss and use it to train an estimator for the distribution of labels, from which the mean and uncertainty can be inferred. We validate the proposed method using two in-the-wild datasets. We show that the proposed t-distribution based approach achieves state-of-the-art uncertainty modeling results in speech emotion recognition, and also consistent results in cross-corpora evaluations. Furthermore, analyses reveal that the advantage of a t-distribution over a Gaussian grows with increasing inter-annotator correlation and a decreasing number of annotators.Comment: arXiv admin note: text overlap with arXiv:2207.1213